alkuperä

181 osumaa haulle. Näytetään tulokset 81–100.
Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Vastaus
Meidän suvussa kulkee miehillä nimi Esser. Mistä nimi tulee? 929 Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä. Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta. Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Mitä tarkoittaa ja mikä alkuperä on nimellä Liinu? 3313 Anne Saarikallen kirjasta Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (Gummerus 2007) löytyy selitystä Liinu-nimeen. Sitä voidaan pitää sekä Elinan ja että Liinan pohjalta syntyneenä nimenä, sillä sitä on käytetty molempien lempinimenä. Nimeä on tavatuu jo 1800-luvulla. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta voi tutkailla Liinu-nimisten lukumääriä: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Mitä tarkoittaa sana "pirssi". Karjalatar kirjoittaa vuoden 1899 suurtulvasta mm: "Vesi täyttää pirssit ja voimakkailla hartioillaan on se kohotellut… 2798 Suomen sanojen alkuperä -kirjassa on pirssi-sanalle löydetty seuraavanlaisia merkityksiä uudemman merkityksen "taksi" lisäksi: "vaja, katos, puutavaran välivarasto, lautatarha"; kaakkoismurteiden pirsa tarkoittaa "lautatarha, laivojen purku- ja lastin myyntipaikka, polttopuukauppa"; venäjän birza tarkoittaa "seisontapaikka, asemapaikka (esim. ajureita varten)" Kansanperinteen sanakirjassa on myös annettu samantapainen merkitys: "ajurien tai työväen odotus- ja seisontapaikka, ajuriasema, (viljan, halkojen) lastaus- ja purkauslaituri, halkotarha". Lähteet: Suomen sanojen alkuperä : etymologinen sanakirja 2. SKS 1995. Vuorela, Toivo: Kansanperinteen sankirja. WSOY 1979.
Löysin netistä Christer Kihlmanin kirjoittamaksi mainitun runon "Kurjet". Missään ei kerrota, kuka on suomentanut - vai onko Kihlman kirjoittanut tämän suoraan… 1868 Christer Kihlman on julkaissut kaksi runokokoelmaa Rummen vid havet (1951) ja Munkmonolog (1953). Fennican, Suomen kansallisbibliografian mukaan niitä ei ole suomennettu. (https://fennica.linneanet.fi ) Christer Kihlman on julkaissut runoja sisältävän kokoomateoksen yhdessä Henrik Tikkasen kanssa, joka on tehnyt kirjaan piirrokset. Teoksen nimi on Alastomat ja autuaat (De nakna och de saliga) ja sen on vuonna 1982 suomentanut Pentti Saaritsa, joka on useiden Kihlmanin teosten suomentaja. Christer Kihlmanin teoksia ovat suomentaneet lisäksi Oili Suominen, Pentti Saarikoski, Esa Adrian ja Kristiina Kivivuori. "Kurjet" -runoa on siteerattu internetissä, mutta tarkat lähdetiedot puuttuvat. Runon alkuperää emme valitettavasti pysty...
Ostin jouluseimen, jonka hahmot on signeerattu tiedoin EIG. L.V. B. En onnistunut löytämään netistä kuin vastaavanlaisten hahmojen myynti-ilmoituksen http:/… 728 EIG.L.V viittaa valmistajan tuotemerkkiin, vaikka lyhenteiden merkitys ei valitettavasti selvinnyt. Tuotteen alkuperämaa on Hollanti. Saksankielisen Wikipedia-sivuston ja Tagblatt-lehden artikkelin mukaan kipsiset seimihahmot ovat peräisin 1800-luvun loppupuolelta, jolloin ne tulivat muotiin. Merkittävimmät valmistuspaikat sijaitsivat Keski-Saksassa, Ranskassa ja Hollannissa.
Tyttönimeni on Kannas. Mistä se tulee? Olen kuullut, että se olisi suojeltu sukunimi. Pitääköhän paikkansa? 756 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Kannas” on peräisin vastaavasta yleiskielen sanasta, joka on saattanut olla pientilan nimenä ja tulla sitä kautta sukunimeksi. Tosin Mikkosen ja Paikkalan mukaan tuota sukunimeä on otettu myös sukunimien suomalaistamisen yhteydessä, jolloin varsinaista yhteyttä tilannimeen ei ole ollut. Entäpä mistä sana ”kannas” tulee? ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 1992) kertoo, että se on johdos sanasta ”kanta”. ”Kanta” puolestaan on vanha sana, joka on ollut suomen kirjakielessä jo Agricolan ajoista asti. Sille löytyy myös vastineita lukuisista sukukielistä, ja koska etymologialle ei anneta...
Mikä on sanan lutka etymologia? Kuulostaa jotenkin venäjän lainalta? 4480 Suomen kielen sana lutka on todennäköisesti peräisin venäjän adjektiivista bludnyj, joka tarkoittaa haureellista tai irstailevaa. Lähteet: Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY, 2004) Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja. (SKS, 1995)
Mikä on Salla-nimen alkuperä ja tarkoitus 3671 Salla-nimi on muodostunut Suomessa Salli-nimen rinnakkaismuodoksi. Lapin nimistöstä tutulla Sallatunturilla on mahdollisesti ollut vaikutusta Salla-nimen yleistymiseen. Salli taas on tullut englannin Sallystä, joka puolestaan on Sarah-nimen hellittelymuoto. Suomessa vastaava nimi on siis Saara. Saara on yli 4000 vuotta vanha nimi, joka tunnetaan kaikkialla maailmassa. Nimi tarkoittaa heprean kielessä ruhtinatarta. Tunnetuin Saara lienee Vanhan testamentin Aabrahamin vaimo. Vilkuna: Etunimet (Otava, 2005)
Mikä on kysymysmerkin historia? 1115 Kysymysmerkin taustalla on latinankielinen kysymystä merkitsevä sana "questio". Alunperin latinankielisissä teksteissä kysymyslause osoitettiin kirjoittamalla sana kokonaisuudessaan lauseen loppuun. Tilan säästämiseksi tämä pian lyhentyi muotoon "qo". Jotta olisi vältetty merkinnän tulkitseminen edellisen sanan loppuun kuuluvaksi päätteeksi, siitä muokattiin symboli, jossa pieni q- ja o-kirjain olivat päällekkäin. Vähitellen q:sta jäi jäljelle vain koukero ja o:sta tuli pelkkä piste, ja näin latinankielisten oppineiden qo-lyhenne virtaviivaistui nykyaikaiseksi kysymysmerkiksi.
Haluaisin tietää sukunimistä Huhtilainen, Turunen ja Kosunen. Kiitos! 1852 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että sukunimi ”Huhtilainen” lienee ollut alkujaan lisänimi ja itäsuomalaista perua. Se on peräisin sanasta ”huhta”, jonka merkitystä on ’kaski tai kaskimaa’. Sukunimeä ”Huhtilainen” on esiintynyt Kiteellä, Tohmajärvellä, Liperissä, Heinävedellä ja Tuusniemellä. Saman lähteen mukaan sukunimen ”Turunen” taustalla on Turun kaupungin nimi (kuten sukunimessä ”Turkulainen”) tai lännessä skandinaavisen Tor-nimen johdokset kuten Torsten tai idässä ortodoksisen Dorofei-nimen muunnelma (kuten sukunimissä ”Toro” ja ”Toroi”). Ensimmäiset kirjalliset maininnat sukunimestä ”Turunen” ovat 1500-luvulta, ja jo 1600-luvulla se oli yleinen esimerkiksi Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla....
Kuka käytti ensimmäisenä Suomesta ilmaisua "tuhansien järvien maa"? 4337 Ilmaus "tuhansien järvien maa" on lähtöisin J. L. Runebergin Maamme-laulusta (Vårt land), sen kymmenennestä säkeistöstä: "Totuuden, runon kotimaa, / maa tuhatjärvinen - " ("O land, du tusen sjöars land"). Tämä kuuluu käytetyimpiin fraaseihin Suomen ulkomaisessa matkailupropagandassa. Isossa-Britanniassa M. Harland & Son -kustantamo julkaisi vuonna 1899 briteille tarkoitetun Suomen-matkaoppaan, jonka nimi oli Finland : the land of a thousand lakes ("Suomi, tuhansien järvien maa"). Kirjaan sisältyi Maamme-laulu kokonaisuudessaan englanniksi. Lähde: Sakari Virkkunen (toim.), Suomalainen fraasisanakirja. Otava, 1981 Sven Hirn & Erkki Markkanen, Tuhansien järvien maa : Suomen matkailun historia. Matkailun edistämiskeskus, 1987
Viemerö-suvun alkuperä ja tarkoitus? 1163 Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että osa sukunimi ”Viemerö” on peräisin Etelä-Pohjanmaalta. Se saattaa olla peräisin paikannimestä, johon sisältyy sana ”viemerö” (’rinne, ahde, viettävä maa, vieru’). Ensimmäinen kirjallinen maininta on Johan Viemerö vuodelta 1855 Nurmosta. Sukunimi on ollut käytössä ainakin Lapualla, jossa on samanniminen kyläkin. Mihinkään laajempaan sukututkimukseen ei tämän vastauksen puitteissa ole mahdollista ryhtyä.
Kyselisin Ukri nimen alkuperää ja etymologiaa. Eino Leinon Helkavirsien toisesta sarjasta löytyi Ukri niminen runo (kertoo Ukri nimisestä miehestä). Olisin… 3377 Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana. Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003. Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet). Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Selvitin sukunimi Malisen alkuperää ja selvisi, että nimi juontuu idästä tulleen profeetta Malafein (myös Mala) nimestä. Mistä saisin tietoa tästä enemmän? 2712 Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa. Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Minkä maalainen on sukunimi Rekan? 803 Namespedia-sivustolta löytyy Rekan-nimihaulla tilasto, jonka mukaan Rekan on sukunimenä yleisempi (70%) kuin etunimenä (30%). Eniten sitä on sukunimenä seuraavissa maissa: Latvia, UK, USA, Malesia, Indonesia, Pakistan ja Saudi Arabia. Tilastosivu: http://www.namespedia.com/details/Rekan Google-hakujen perusteella näyttää siltä, että sukunimi on vahvasti aasialaista alkuperää. Esimerkiksi Indonesian pääkaupungissa Jakartassa toimii yritys nimeltä Anwar, Sugiharto & Rekan. Isossa-Britanniassa asuvien Rekan-nimisten henkilöiden etunimi viittaa myös Pakistanin ja muun Aasian suuntaan. Mitään varmaa alkuperän selitystä ei kuitenkaan löytynyt.
Mistä tulee sanonta epäonnistumisesta ”palasi maitojunalla kotiin”? 5968 Maitojunalla palaamisessa on tavallisesti kyse jonkin vastentahtoisessa keskeyttämisessä. Kun joku palaa maitojunalla kotiin, häneltä on jäänyt tehtävä kesken. Ilmaus on siirtynyt yleiskieleen sotilasslangista. Sen alkuperäinen merkitys on ollut "joutua komennetuksi kesken kurssin takaisin perusyksikköönsä tai joukko-osastoonsa". Sanonta on saanut alkunsa RUK:sta, josta todistuksetta jääneet oppilaat lähetettiin joukko-osastoihinsa päättäjäispäivänä jollakin varhaisella aamujunalla. Lähteet: Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja Antti Penttinen, Sotilasslangin sanakirja Marjatta Vilkamaa-Viitala, Joka lähtöön (http://www.kotus.fi/?s=3578)
Tapani nimen alkuperä. Mistä lähtöisin? 2850 Tapani on muunnos kreikkalaisesta nimestä Stefanos, joka tarkoittaa 'kruunattua' ja 'seppelöityä'. Ensimmäinen tunnettu Stefanos-nimen kantaja on ollut kristikunnan ensimmäinen marttyri pyhä Stefanos, jonka kuolinpäivän muistoksi on jo vuoden 380 tienoilta vietetty toista joulupäivää eli tapaninpäivää. Sekä kreikkalaiskatolilaisilla että roomalaiskatolilaisilla on ollut useita pyhimyksiä, joiden nimi on pohjautunut Stefanos-nimeen (esimerkiksi Unkarin pyhä Tapani l. István). Tapani-nimen sukulaisia muissa kielissä ovat esimerkiksi englannin Stephen, ruotsin Stefan ja slaavilaisten kielten Stepan. Lähteet: Vilkuna, Kustaa: Etunimet (Otava, 2005) Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (WSOY, 2004) http://www.ortodoksi.net/index.php/Stefanos_...
Mistä tulee sukunimi Pippola? 1483 Sukunimi 'Pippola' on lähtöisin Vimpelistä samannimisestä talosta. Nimi olisi voinut syntyä samalla tavalla kuin sukunimi 'Piippola' (Pirjo Mikkonen: Sukunimikirja, 2000). Sukunimikirjassa selvitetään sukunimien Piippo - Piipponen - Piippola - Pippola alkuperää. Se voisi olla Pietarin kansankielinen asu, sillä ainakin Virossa Petruksesta tulee Peep. Toisaalta nimet muistuttavat vanhaan saksalaiseen henkilönnimistöön lukeutuvia miestennimiä Bibo, Bibbo, Pipo, Pippo jne. Nimeä muistuttavia tietoja meillä on jo keskiajalta: Talonpoika Olaff Pypon 1463 Halikossa, lautamies Jap Peppo 1461 Kaarinassa. Sirkka Paikkalan artikkelissa on kerrottu tästä Pietari-nimestä sukunimissämme: http://www.genealogia.fi/nimet/nimi36hs.htm .
Mietin tässä suomen sanaa narrata. Mikä sen suhde on englannin narrate-sanaan? Suomessa narraaminen viittaa huiputtamiseen ja puijaamiseen, englannissa… 1577 Sanat narrata ja narrate eivät merkityksellisesti liity toisiinsa - ne perustuvat eri sanoihin. Narraaminen tulee suomeen ruotsin verbistä narra, joka puolestaan on lainaa alasaksan verbistä narren, "pitää narrinaan, huiputtaa; käyttäytyä narrin tapaan". Sana on johdos hupsua tai ilveilijää merkitsevästä sanasta narre, joka on lainattu suomen kieleen ruotsin kautta asussa narri. Sanavartalon perimmäistä alkuperää ei tunneta. Narrate taas pohjautuu latinan kertomista merkitsevään verbiin narrare. Sanaan ei sinänsä liity ajatusta puijaamisesta - olkoonkin, että kertomiseen voi toki liittyä petollisia taka-ajatuksia. Lähteet: Kaisa Häkkinen, Nykysuomen etymologinen sanakirja The Oxford English dictionary. X, Moul-Ovum
Mistä tulee sukunimi Närhi? 2513 Pirjo Mikkosen kirjassa Sukunimet, uudistettu laitos 2000, s. 415, kerrotaan sukunimestä Närhi seuraavaa: Nimeen on katsottu sisältyvän linnunnimityksen "närhi", joka olisi alkuaan annettu henkilökohtaiseksi lisänimeksi. Etenkin karjalaiselle henkilönimistölle on eläintennimitysten runsas käyttö ollut yleistä. Sukunimi mainitaan ensimmäisiä kertoja Parikkalassa vuonna 1631 Oluff Närhä, Pälkjärvellä 1631 Trofimko Närhj, Kiteellä 1646 Iwanko Närhi. Närhiä on asunut myös Säkkijärvellä ja Suojärvellä. Savon vanhoissa maa- ja tuomiokirjoissa on nimestä Närhinen tietoja. Pietikäisten suvussa on olemassa Närhin sukuhaara, jonka nimen alkuperästä on kerrottu sukuseuran sivuilla: http://www.pietikaistensukuseura.fi/narhi.htm ja heidän...