Hei, osaisikohan kirjastonhoitaja kertoa, mikä on koiraan ja uroksen ero? Liittyykö se fysiologisiin piirteisiin? Mahdollisimman tyhjentävä vastaus - missä, milloin, miksi tämä "ero" on saanut alkunsa?
Vastaus
Uros-nimitystä käytetään yleensä suurikokoisista nisäkkäistä, mutta tarkempaa tietoa termien alkuperästä ei meidän lähteistämme löytynyt.
Kysyimme tarkempaa vastausta Kotimaisten kielten keskuksesta.
Tässä erityisasiantuntija Kirsti Aapalan vastaus:
"Koiras ja uros ovat osittain toistensa synonyymeja: molempia voidaan yleiskielessä käyttää merkitsemässä eläinlajin urosta, ja lisäksi uros tarkoittaa myös täysikasvuista miestä tai sankaria (tieto löytyy mm. Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisesta sanakirjasta. Veijo Meren Etymologinen sanakirja on ennemminkin kaunokirjallisuutta eikä sitä kannata käyttää lähteenä.)
Uros on näistä kahdesta vanhempi. Siitä on kirjallisia tietoja jo Mikael Agricolalla, siis niin kaukaa kuin suomenkielistä kirjallisuutta on ollut. Sanalla on vastineita ainakin lähisukukielissä ja saamessa. Koiras on johdettu sanasta koira, ja varhaisin tieto sen käytöstä kirjallisuudessa on v. 1637. Kansankielessä sekin on varmaan ollut paljon aiemmin käytössä. Koiraalla on murteissa myös muita merkityksiä, joita voi tarkastella Suomen murteiden sanakirjan verkossa olevasta jaksosta: http://kaino.kotus.fi/sms/?p=article&word=koiras&sms_id=SMS_7ad88bc1ac8…
Kommentit
En saanut selvää, että voiko sanaa ”uros” käyttää suomenkielessä lintuista puhuttaessa. Vai onko oikea sana ”koiras”.
Kyllä minulla särähtää korvaan joka kerta, kun kirjoitetaan "uroslinnusta". Sellaisia kirjoitteleva ei lienee ole koskaan selaillut vaikkapa lintukirjaa, jossa esitellään ja vertaillaan kunkin lajin koiraiden ja naaraiden eroavia höyhenpukuja, käytöstä, ja lauluääntä.
Sukupuolet ovat koiras ja naaras.
Emme puhu tammapuolisista islanninhevosista tai kukkopuolisista viiriäisistä, vaan naaraspuolinen islanninhevonen on islanninhevostamma, ja koiraspuoleinen viiriäinen on viiriäiskukko.
Kaikista eläimistä voi puhua koiras- tai naaraspuolisina, mutta joidenkin eläinlajien koirailla ja naarailla on vielä erillisiä lisänimiä, jotka eivät niinkään viittaa sukupuoleen itseensä, vaan sitä tiettyä sukupuolta olevaan olentoon. Esimerkiksi naaraspuolisia olentoja ovat mm. lehmä, tamma, kana ja nainen. Koiraspuolisia olentoja puolestaan ovat sonni, ori, pässi, kukko ja mies, mutta myös uros, joka on tosiaankin koiraspuoleinen nisäkäs. Hetken mietittyäni en täysin niele sitä, että se viittaisi vain suuriin nisäkkäisiin: kyllä eläinkaupassa ihan uroshiiriä, uroshamstereita ja uroskaneja myydään, ja niillä termeillä myös asiaan vihkiytyneet käyvät keskustelunsa.
Tyypillistä vaikuttaa olevan, että nämä erityiset sanat eivät viittaa vain tiettyyn lajiin, vaan kokonaiseen sukuun. Esimerkiksi tamma ja ori sopivat laajemminkin hevoseläimiin (kuten seepratamma, aasiori), kukko ja kana laajemmin kanalintuihin (kuten fasaanikukko), nainen ja mies ihmislajeihin (kuten neandertalilaismies), ja uros ja naaras nisäkkäisiin (kuten leijonauros).
Nisäkkäiden nimissä naaraalle ei ole keksitty erillistä termiä, eli sekä olennon sukupuolesta että olennosta itsestään käytetään samaa sanaa. Tosin, koirien kohdalla sana narttu on alkanut muodostumaan vakiintuneeksi viittaukseksi nimenomaan naaraspuoleiseen koiraan olentona, jolloin siitä on tullut uroksen sanapari. Vaikka narttu vaikuttaa alkujaan olevan naaraasta väännetty lyhenne, se on erkaantunut sen verran ettei sitä voi enää käyttää naaras -sanan käyttötarkoituksessa ("narttupuolinen" ei oikein toimi) vaan nartusta on tullut erillinen, nimenomaan naaraspuoleiseen olentoon viittaava sana.
Kommentoi vastausta