Mäkikotka Eddie Edwards ei osannut suomea. Eddien single äänitettiin Mika Sundqvistin MSL-studiolla 24.-25.1.1991. Lauluosuudet taltioitiin säe kerrallaan siten, että ensin Sundqvist lauloi lauseen malliksi, Edwards toisti saman perässä parikymmentä kertaa ja lopulta pätkä äänitettiin - "niin monta kertaa toistettiin, kunnes se kuulosti suomelta". Tällä tavalla koottiin molemmat singlelevyn kappaleet (Mun nimeni on Eetu ja Eddien siivellä). "Lauluihin meni osapuilleen kolme tuntia per biisi."
Lähde:
Vesa Kontiainen, Mika Sundqvist : suomirockin sekatyömies
Paine kuvaa voimaa, joka vaikuttaa tietylle pinnan alueelle. Paine on sitä suurempi mitä suurempi on pintaan vaikuttava voima ja mitä pienempi on alueen alan suuruus eli pinta-ala. Painettaessa ilmapalloa yhtä nastaa vasten pallon koko paino kohdistuu pienelle pinta-alalle ja yksittäisen nastan aiheuttama suuri paine rikkoo pallon helposti. Kun nastoja on enemmän, sama paino jakautuu suuremmalle pinta-alalle. Yksittäiseen nastaan kohdistuva paino on sitä pienempi mitä enemmän nastoja pallon alla on, eikä niiden aikaansaama paine riitä rikkomaan pallon pintaa. Kyseessä on siis sovellus klassisesta "piikkivuoteesta": vastaava painon jakautuminen suurelle pinta-alalle selittää sen, kuinka fakiiri pystyy makaamaan piikkivuoteella.
Pressure -...
Kulttuurintutkimus on monitieteistä ja ensisijaisesti länsimaisen nykykulttuurin tutkimukseen keskittyvää humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta. Kulttuuriantropologialla taas tarkoitetaan antropologian alalajia, joka tutkii ihmisten kulttuureja.
Esimerkiksi Itä-Suomen yliopistossa voi opiskella kulttuuriantropologiaa kulttuurintutkimuksen erikoistumisalana. Oulun yliopistossa kulttuuriantropologia kuuluu Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteiden tutkimusyksikköön. Kulttuurintutkimus on siis tavallaan yläkäsite kulttuuriantropologialle.
Lisätietoa:
Oulun yliopisto: Historia-, kulttuuri- ja viestintätieteet
Cruellassa Emma Thompsonin esittämään paronitar Von Hellmaniin viitataan vain paronittarena. Hänen etunimeään ei tiedetä.
https://disney.fandom.com/wiki/Baroness_Von_Hellman
Suomessa on noin 60 leppäkerttulajia. Yksi niistä on ahopirkko (Psyllobora vigintiduopunctata), jota kutsutaan myös nimellä 22-pistepirkko. Ahopirkolla on kirkaankeltaiset peitinsiivet ja se syö sekä toukkana että aikuisena sienirihmastoa lehtien pinnoilta.
Leppäkerttulajeista myös mm. kosteikkopirkko, ruutupirkko ja vainiopirkko ovat väritykseltään kellertäviä.
Lisätietoa:
Wikipedia
Suomen leppäkertut
Kysymyksen sitaatti on peräisin Koiviston muistosanoista presidentti Kekkoselle: "Meistä ei voi tulla kaikista samankaltaisia, ja jos voisi, sillä ei olisi arvoa. Arvokasta on, että me erilaisuudessammekin voimme elää yhdessä, yhdessä hoitaa yhteisiä asioita, Urho Kekkosen viitoittamalla tavalla." Koiviston muistosanat radioitiin ja televisioitiin sunnuntaina 31.8.1986 kello 11 sekä julkaistiin seuraavina päivinä sanomalehdissä. Juhani Suomen mukaan teksti oli valmisteltu Koivistolle hyvissä ajoin etukäteen.
Mauno Koivisto, Kaksi kautta. 1, Muistikuvia ja merkintöjä 1982-1994
Juhani Suomi, Umpeutuva latu : Urho Kekkonen 1976-1981
Koivisto: Rauhan ja yhtenäisyyden rakentaja. - HS 1.9.1986
Varhaisten sanakirjaesiintymien perusteella pökeltäminen on alun perin tarkoittanut epäselvästi, sekavasti puhumista tai (asioiden) sekoittamista: 'tala oredigt' (Lönnrot, Finskt-svenskt lexicon), 'undeutlich sprechen' (Erwast, Finnisch-deutsches Wörterbuch), 'confuse, perturbate' (Geitlin, Lexicon Fennico-latinum condidit). Murresanastossa pökeltäminen puolestaan merkitsee tavallisimmin nopeasti liikkumista tai toimimista, rientämistä ("Matti oli kuin -- vasikka , joka pökelsi pitkin keväistä ruohoa", "Mihi hää siint nyt nii sukkelaa pökels", "-- on parempi ensin tuumia asiat ennenkuin pökeltää tekemään").
Silmäilemieni verkkokeskustelujen perusteella pökeltäminen on nykyisessä kielenkäytössämme sangen...
Kielen puhujien määrä ei vaikuta, vaan se, kuinka yleisesti ko maahan viedään ko tuotetta. Toinen vaikuttava syy on kohdemaan lainsäädäntö, joka voi Virossa olla tiukempi kuin Suomessa. Virolaisten ärtymys omakielisten ohjeiden puuttumiseen voi olla reaktiota siihen, että Virossa elettiin 50 vuotta siten, että venäjänkieli riitti.
Suomessa siis lainsäädäntö voi olla joustavampi.
Käyttöohjeiden kääntäminen vie aikaa markkinoille pääsystä, siksi käännetään ensin tiukemman lainsäädännön ja isoimman ostajan kielille.
Turussa ja muissa Vaski-kirjastoissa lapset voivat osallistua kesällä 2021 Lumotun puiston salaisuus -kesälukukampanjaan. Osoitteesta https://lumotunpuistonsalaisuus.com/ löytyy pelillinen tarina, jossa edetään liikkumalla peliruudusta toiseen. Jokainen peliruutu sisältää kirjavinkkejä, kirjaan liittyvän tehtävän sekä pikkupelejä ja muuta sisältöä. Lukemalla ja tehtäviä tekemällä voi selvittää, mikä se lumotun puiston salaisuus oikein onkaan.
Arvontaan voi osallistua täyttämällä kirjastosta saatavan kampanjan arvontalipukkeen ja palauttamalla sen omilla yhteystiedoilla varustettuna kirjastoon aikana 1.6.-31.8.2021. Lipukkeen palauttaneiden kesken arvotaan kirjapalkintoja. Palkinnoista ilmoitetaan voittajille henkilökohtaisesti....
Runon Kirkastussunnuntai on kirjoittanut Mirjami Lähteenkorva. Alun perin se ilmestyi hänen esikoiskokoelmassaan Hiljainen rukous (1945). Runo sisältyy myös Lähteenkorvan valittujen runojen kokoelmiin Kuin kukat ja linnut (1968) ja Pilvi täynnä pisaroita (1979).
Tärkein sota-aikana valvottuja sijaiskoteja lapsille Suomessa organisoinut järjestö oli Koteja Kodittomille Lapsille ry. (vuodesta 1945 Pelastakaa Lapset ry). Sen kautta oli sotavuosina tilapäisiin sijaiskoteihin yksityisperheissä sijoitettuna satoja lapsia.
Matti Kauppi & Elina Rautanen, Oikeus hyvään kotiin : Pelastakaa Lapset ry ja suomalainen lastensuojelutyö 1922-1997
Liisan ajatellaan yleensä olevan seitsemänvuotias Liisa ihmemaassa-kirjassa. Sen jatko-osassa Liisa peilintakamaassa Liisa kertoo olevansa täsmälleen seisemän- ja puolivuotias, kuten oheisesta kirjan englanninkielisestä e-versiosta käy ilmi (luku 5):https://www.gutenberg.org/files/12/12-h/12-h.htmLiisa ihmemaassa tapahtuu toukokuun 4. päivänä, ja sen jatko-osa tasan puoli vuotta myöhemmin, 4. marraskuuta, mistä voimme päätellä Liisan olevan seitsenvuotias ensimmäisessä kirjassa. (englanninkielisen Wikipedian mukaan)https://en.wikipedia.org/wiki/Alice_(Alice%27s_Adventures_in_Wonderland)
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy eriaiheisia vinkkilistoja, joista voisi löytyä hänelle kiinnostavaa luettavaa. Sivuilla on vinkkejä mm. näistä aiheista: hyvinvointi, luonto ja ympäristö, matkailu ja urheilu ja vapaa-aika. Vinkeissä on niin tieto- kuin kaunokirjojakin. Myös kirjailija suosittelee -vinkeistä voisi löytyä sopivia. Mukavaa lukukesää!
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Vinkit
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin sivuilla on tietoa litiumakkujen elinkaaresta. Sieltä löytyy tietoa mm. akkukemikaalien valmistuksesta ja akkukemikaaleista tuotteena:
https://tukes.fi/litiumioniakkujen-elinkaari
Tutkin Ritva-tietokantaa, https://rtva.kavi.fi/, mutta ohjelmaa ei löytynyt sieltä. Löysin sen vain vanhasta urheilulehdestä, siellä kerrotaan, että se oli SLU:n tuottama ohjemalmsarja ja sitä esitettiin Urheilukanavalla, http://petanque.fi/psanomat/ps2005-6.pdf. SLU:ta ei enää ole eikä senkään seuraajaa VALO:a, joka ymmärtääkseni yhdistyi Olympiakomiteaan, https://www.olympiakomitea.fi/. Sieltä voisi tiedustella, olisiko tätä ohjelmaa arkistoista, yhteystiedot, https://www.olympiakomitea.fi/yhteystiedot/. Ohjelmaa on kuvattu Pasilan tv-studiolla, joten ehkä myös Ylen arkistoista voisi löytyä jotain, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/10/20/arkistomyynti-arkistoaineistoa…
Yritin kysellä tästä kollegoilta, mutta elokuva ei tuntunut tutulta. Hieman ajatus muistuttaa Salaisuuksien illallista, mutta siinä ei kerätty aarteita, vaan tutkittiin kännyköitä salaisuuksien paljastamiseksi. Löysin tällaisen vanhemman elokuvan Treasure Hunt - Aarteen etsintä vuodelta 1952, mutta juonikuvioista ei kerrota niin paljon, että saisi selville, onko tuo aarteenetsintä mukana kuvioissa. Muuten siinä on jonkin verran samaa kuin Scavenger Huntissa kuvauksen perusteella.
https://www.imdb.com/title/tt0045257/
Ehkä joku lukijoistamme osaa auttaa?
Tähän venäläiseen kansanlauluun ”Ei, uhnem” on olemassa useita suomenkielisiä sanoituksia ja laulu esiintyy julkaisuissa myös monilla eri nimillä, esimerkiksi nimillä ”Volgan lautturien laulu”, ”Volgan lautturit”, ”Volgan lautturi”, ”Lotjamiesten laulu Volgalta”.
Hannes Saaren levyttämän ”Volgan lotjamiesten laulun” sanoituksen tekijä on tuntematon. Täsmälleen tätä sanoitusta en löytänyt tekstinä, mutta melko lähellä on ”Tie vapauteen” -lehdessä julkaistu ”Volgan venemiesten laulu” (s. 15, Eino Mäen mieskuorosovitus s. 16-17; digitoitujen sivujen välissä on muutama tyhjä sivu). ”Tie vapauteen” oli Yhdysvalloissa ilmestynyt suomenkielinen työväenlehti. Lehti löytyy digitoituna Kansalliskirjaston digitaalisista aineistoista. Sieltä löytyy...
Valitettavasti en löytänyt hänen tietojaan selaamistani matrikkeleista. Hänestä löytyy kuitenkin tietoa internetistä seuraavilta sivuilta:
Taidetalo Pilvilinna (Nokkalan koti)
Naivistit Iittalassa -näyttelyyn liittyvä esittely
