Kyllä kirjan voi palauttaa heti sen lainattuaan.
Oletkohan törmännyt uudenmalliseen palautusautomaattiimme täällä Espoossa? Se lukee kirjan koodin, ja imaisee sen sisuksiinsa vain, jos kirja on varattu tai kotoisin Helsingistä.
Muut palautukset automaatti kehottaa pistämään selän takana olevaan hyllyyn.
Tarkistathan, onko kirja vielä sinulla lainassa.
Vanhoista lehdistä saatava hinta riippuu siitä, kohtaako kysyntä tarjonnan eli löytyykö lehdille sopiva ostaja. Vanhoista lehdistä voisivat olla kiinnostuneita esimerkiksi historiaharrastajat tai henkilöt, joiden omainen täyttää tasavuosia ja jonka syntymäpäivänä ilmestynyt lehti halutaan antaa tälle lahjaksi. Vanhoja sanomalehtiä voi yrittää myydä nettikirpputoreilla kuten tori.fi tai huuto.net. Kovin isoja rahoja niistä ei todennäköisesti saa.
Ranskanopiskelijoille voisivat sopia esimerkiksi:
Sarjakuvat: Goscinny-Uderzo: Astérix, Hergé: Les Aventures de Tintin, Peyo: Les Schtroumpfs
Azzeddine, Saphia: Mon père est femme de ménage
Camus, Albert: L'Étranger
Claudel, Philippe: La petite fille de Monsieur Linh
Duras, Marguerite: L'amant
Fournier, Jean-Louis: Où on va, papa?
Goscinny, René: Le petit Nicolas -kirjasarja
Sagan, Francoise: Bonjour tristesse
de Saint-Exupéry, Antoine: Le petit prince
Tove Janssonin muumi-kirjat ranskannettuina
Tekoälyä on yritetty käyttää ainakin Isossa-Britanniassa vakavien rikosten ennakointiin. Kokeilu kuitenkin epäonnistui.
Ks. Wired-lehti: https://www.wired.co.uk/article/police-violence-prediction-ndas
Kuusisto on Länsi-Suomessa yleinen asutusnimi (eli kylän, talon tms. nimi). Sitä on käytetty sukunimenä jo 1800-luvulla. Lisäksi 1900-luvun alussa monet vaihtoivat alunperin ruotsinkielisen sukunimensä Kuusisto-nimeen.
Lähde: Mikkonen, Pirjo: Sukunimet (2000), s. 271
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Useampi lehti julkaisi uutisen Maria Saijetsista joulukuussa 1959, ainakin Nurmeksen Sanomat, Hufvudstadsbladet ja Suomen Sosialidemokraatti. Varmasti moni muukin lehti julkaisi uutisen, mutta kaikkien tarkistaminen on hankalaa.
Inarilainen-lehti julkaisi jutun uudestaan (11.4.2018, s.14) lukijan vinkistä.
Hanojen erilainen asento johtunee siitä, että vesiputki tulee eri laitteisiin eri suunnasta. Nyrkkisääntö on, että hana on auki ollessaan putkenmyötäisessä asennossa, ja kiinni se on ollessaan putkenvastaisessa asennossa. Pyykkikoneeseen vesiputki tulee siis pystysuorassa ja tiskikoneeseen vaakasuorassa. Kaikki kierrettävät hanat menevät kiinni, kun niitä kääntää noin 90 astetta myötäpäivään ja aukeavat, kun niitä kääntää noin 90 astetta vastapäivään. Englanninkielisillä on asialle myös kätevä muistisääntö "righty tighty, lefty loosey". Hanan kiinni oleminen kannattaa siis varmistaa kääntämällä sitä eikä pelkästään katsomalla.
"Sydän kylmänä" tarkoittaa, että joku on huolissaan tai peloissaan.
Lähde: Muikku-Werner, Pirkko: Suurella sydämellä ihan sikana : Suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja (2008), s. 328.
Puurolusikan muoto veden pinnassa lienee muodostunut pienistä ilmakuplista. Veteenhän on aina sitoutunut kaasuja, kuten happea ja typpeä. Kun vettä on laskettu hanasta astiaan, jonkin ajan kuluttua kaasut alkavat irrota vedestä ja muodostavat kuplia. Kuplia on ehkä ensin muotoutunut lusikan alapuolelle, mistä ne sitten hiljalleen ovat nousseet veden pintaan ja muodostaneet lusikan kuvion. Vedessä kelluvat asiat voivat vetää toisiaan puoleensa, joten kuplat ovat voineet vetää puoleensa myös puurohitusia.
Kuplista vedessä: https://www.scientificamerican.com/article/why-do-bubbles-form-if-a/
Kelluvien esineiden käyttäytymisestä vedessä: https://en.wikipedia.org/wiki/Cheerios_effect
Hei
Asiasta ei ole tiettyä ohjeistusta, mutta esimerkiksi Suomalaisuuden liitto ry kertoo sivullaan seuraavaa Ukrainan lipusta.
"Tarkkaa ohjeistusta toisen maan lipulla liputtamisesta ei ole, valtiovierailuita lukuunottamatta, joten lippusalkoon voi halutessaan laittaa myös toisen maan lipun.
– Suomessa liputusta koskevat ohjeistukset koskevat lähinnä Suomen lipun käyttöä. Muutoin Suomessa toimitaan kansainvälisen liputuskäytännön mukaisesti. Mikäli käytössä on useampi lippusalko, ja haluaa liputtaa vieraan maan lipulla ja Suomen lipulla, on syytä muistaa, että isäntämaan, eli tässä tapauksessa Suomen lippu, asetetaan aina arvokkaimpaan paikkaan, toteaa Liiton liputusasiantuntija Antti...
Päivi Räsäsen sanomisia on paljon kommentoitu ja ne ovat herättäneet paljon huomiota. Kysyjä todennäköisesti viittaa keskusteluun, joka heräsi kesällä 2013. Silloin Päivi Räsänen piti Kansanlähetyksen kesätapahtumassa puheen, jossa hän totesi, että kristitty joutuu joskusmiettimään toimimista yleistä mielipidettä tai lakia vastaan, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun opetusten kanssa. Asia herätti huomiota, koska hän oli siihen aikaan ministeri. Tässäkin tapauksessa kohu alkoi elää omaa elämäänsä ja Päivi Räsäsen suuhun laitettiin myös asioita, joita hän ei ollut sanonut.
Puheen huomiota herättänyt kohta on tarkasti luettavissa tämän artikkelin alussa:
https://www.kotimaa.fi/blogit/mistae-kesaen-raesaes-kohussa-...
Esimerkiksi Ritva Virtasen sota-ajan sairaanhoitajia käsittelevässä väitöskirjassa todetaan, että sotasairaaloissa tärkeä työmuoto oli henkilökohtainen keskustelu ja potilaiden kokemusten ja huolien kuunteleminen. Muina toimintamuotoina olivat jumalanpalvelukset, hartaushetket osastoilla, raamattupiirit ja hengelliset juhlatilaisuudet. Sosiaalinen kuntoutus näkyi ryhmässä toimimisena erilaisten pelien, konserttien ja jopa elokuvissa käymisen keinoin. Potilaiden mielialaa nostettiin myös huumorilla ja hauskuuttamalla potilaita. Myös potilaiden kanssa tai puolesta rukoileminen katsottiin kuuluvan lottien velvollisuuksiin.
Käsillä olevassa aineistossa ei juurikaan nimetä tiettyjä rukouksia tai lauluja, mutta esim. iltarukouksenakin käytetty...
Suomen luonnossa ei elä lentokyvyttömiä lintuja.
Oheisesta linkistä näkyy, missä ja minkä verran lajeja lentokyvyttömä lintuja on elänyt ja missä niitä elää edelleen (siniset osat ympyröissä).
Helmet-haku tuottaa tulokseksi lähinnä vain teoksen:
Kolmasti kuningas : historiallinen romaani / Ursula Pohjolan-Pirhonen
Itse muistan, että Mika Waltarin romaanissa Mikael Karvajalka todistetaan teloitusta Raaseporin linnassa, aika lailla kirjan keskivaiheilla.
On myös lastenkirja: Kauppaleikki muuttuu todeksi : jännittäviä seikkailuja Suomen linnoissa / Saana Saarinen.
Jouko Vahtola kirjoittaa väitöskirjassaan "Tornionjoki- ja Kemijokilaakson asutuksen synty - nimistötieteellinen ja historiallinen tutkimus", että sanan velle merkitys peräpohjalaismurteissa on "suvantopaikka, tyyni, hiljaa virtaava paikka joessa". Väitöskirjan sivulla 303 on kartta, jossa Kittilän kohdalla on merkitty velle-sanaa käytetyn juuri tässä tarkoituksessa. Lähteenä Vahtolalla on Suomen murteiden sanakirjan kokoelmat.
Haikaranvelle löytyy myös Kotuksen nimiarkistosta:
https://nimiarkisto.fi/wiki/Q6208253
Kartassa lukee varmaankin lacus, joka on latinaa ja tarkoittaa järvi.
Paikannimiä löytyy Nimiarkistosta, https://nimiarkisto.fi/wiki/Q5119391
Suomalaisen paikannimikirjan mukaan nimi on tarkoittanut ruotsalaiselle kuuluvaa vesialuetta. Paikkakuntalaisten mukaan Marjoniemen tilan ja suurelta osin koko järven omistanut ruotsi eli ruotsalainen oli Hannu Pietarinpoika tai tämän isä, joka oli Lepaan kartanon omistajasukua, ns. Lepaan sukua.
Linkki teokseen löytyy Kotuksen sivulta, https://www.kotus.fi/julkaisut/nimijulkaisut#Kotimaisetpaikannimet
Vaikka oletkin löytänyt erilaisia nettisivuja, listaan silti vielä muutaman sivun:
Marja-Liisa Heino Kirjasammossa
Marja-Liisa Heinon kotisivu
Dekkarinetti
Näiltä sivuilta löydät tiedot hänen kaikista kirjoistaan, palkinnoista ja elämänkulusta. Sivut ovat varsin luotettavia.
Jos haluat kysyä hänen yhteystietojaan voit kysyä niitä kustantajalta:
Kustannus-Mäkelä
Puh. (09) 2257 995
Sähköpostit
makela@kustannusmakela.fi
Marja-Liisa Heinon kirjoista on julkaistu kirjallisuusarvosteluja eri lehdissä. Näitä vanhempia lehtiä voit kysyä kirjastostasi.
Kiltin tytön karski rikosromaani : Marja-Liisa Heinon esikoiskirja syntyi tutkimusten tuloksena / Helsingin Sanomat 2006-02-21 (Enkelimies)
Vankilakundin...
Kirjastojärjestelmissä feminismiä tai tasa-arvoa käsitteleviä kirjoja ei miesnimisiltä juurikaan löydy, mutta tietysti voi yrittää etsiä näillä hakusanoilla. Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja heidän verkkosivuilleen on koottu tekstejä, jotka käsittelevät miesten tasa-arvoa ja miesten tekemää tasa-arvotyötä. Englanninkielisessä Wikipediassa on artikkeli Men in feminism, josta voisi päästä alkuun aineiston etsinnässä.
Julkisesti feministeiksi tunnustautuvia miehiä on listattu mm. Global Citizenin artikkelissa 10.4.2017 ja Huffington Postin artikkelissa 25.7.2014.
Lisätietoja voisi kysellä Miehet ry:ltä tai Feministiseltä puolueelta.
(viitattu 21.4.2023)
