Täydellistä listaa Suomessa sensuroiduista elokuvista ei ole verkossa saatavilla, mutta tälle Wikipedia-sivulle on kerätty kattavasti sellaisia elokuvia, jotka on Suomessa syystä tai toisesta kokonaan kielletty.
Tietoa elokuvasensuurin syistä ja historiasta on koottu Tiellä sananvapauteen -sivustolle. Esimerkiksi artikkeli Jari Sedergrenin artikkeli Suomessa on koettu sata vuotta elokuvasensuuria kuvaa sensuurin historiaa. Tässä Tuomo Olkkosen artikkelissa kerrotaan elokuvien poliittisista ja moraalisista sensurointiperusteista vuosina 1919-1939 ja luetellaan joitakin tuolla aikavälillä kiellettyjä elokuvia.
Valtion elokuvatarkastamon ja Valtion filmitarkastamon ja Valtion filmitoimikunnan asiakirjoja voi tilata...
Tietoja elokuvien dubatuista ääniraidoista on koottu suomenkielisten dubbausten omaan wikiin fandom.comiin, joka toimii harrastajapohjalta. Eri Lumikki-elokuvien tiedot löytyvät tämän linkin takaa. Ääniraitoja sellaisenaan tuskin on saatavilla, mutta Lumikki-elokuvan eri versioita voi tiedustella elokuvadivareista sekä Kavin Elokuva-arkistosta. Pieniä pätkiä elokuvista, kuten tämä noidan ja Lumikin kohtaamisen versio vuodelta 1962, voi löytää esimerkiksi YouTubesta.
Jyväskylässä nilkka- ja rannepainoja löytyy Huhtasuon, Keljonkankaan ja Keltinmäen lähikirjastoista. Lainattavissa on niiden lisäksi paljon muitakin liikuntavälineitä, kuten lumikenkiä, kahvakuulia ja pesäpallomailoja.
Liikuntavälineitä voi lainata paikan päältä kirjastosta kirjastokortilla asiakaspalveluaikoina. Laina-aika on kaksi viikkoa. Liikuntavälineitä ei voi varata noudettavaksi toiseen toimipaikkaan.
Oman lähikirjaston lainattavat liikuntavälineet ja muut esineet (kuten lainattavat soittimet) löytyvät verkkokirjastosta osoitteesta Keski-Finnan aloitussivu | Keski-Finna, kun haussa kategoriaksi valitsee ”esineet”.
Alun perin Renaultin pakettiauton mallinimi oli ”1000 kg” (myöhemmin Renault Voltigeur) Vuosina 1959-1965 tuotannossa ollut saman malliston 1400 kg pakettiauto sai myöhemmin nimekseen Renault Goélette. Helsingin Sanomien aikakone löytää Goéletten myynti-ilmoituksia lehdestä vielä 1980-luvultakin. Autoa kaupiteltiin myös retkeilykäyttöön muokattuna.
https://en.wikipedia.org/wiki/Renault_1_000_kg
https://moottori.fi/ajoneuvot/jutut/muistatko-sodan-jalkeen-puurunko-pa…
Traficomin tilastoista voi tutkia "Liikennekäytössä olevat henkilö- ja pakettiautot merkeittäin ja malleittain" -tilastoa:
https://tieto.traficom.fi/fi/tilastot/ajoneuvokannan-tilastot?toggle=Aj…
Tilastosta "Liikennekäytössä olevat kuorma-, linja- ja erikoisautot...
1960-luvun TM:istä en löytänyt testejä Barracudasta, mutta rivin lopun linkistä pääsee hakutuloksiin, jotka käsittelevät Plymouth Barracudaa. Ovat pääasiassa vain mainoksia tai hyvin lyhyitä esittelyjä;
https://tekniikanmaailma.fi/haku/?filter=&sort=post_date%20asc&endYear=…
Historic Ratakilpailuihin tarkoitettu Barracuda löytyy artikkelista: https://tekniikanmaailma.fi/plymouth-barracuda-formula-s-group-ii-vanha…
Vuoden 1971 Plymouth Hemi Cuda Convertiblelista on esittely vuoden 4.6.2021 ilmestyneessä numerossa:
https://tekniikanmaailma.fi/viikon-kaytetty-vuoden-1971-plymouth-hemi-c…
Ikävä kyllä TM-arkisto on vain tilaajille, mutta artikkeli avautuu "sumeassa" muodossa, josta voi jo päätellä...
Ikävä kyllä emme keksineet novellimittaista positiivista esimerkkiä tieteiskirjallisuudesta. Suurin osa tieteiskirjallisuuden kouluaiheisista kirjoista ja novelleista tuntuvat olevan dystopioita ja koulut ovat autoritäärisiä ja erittäin kontrolloituja. Tunnetuin novellimittainen esimerkki tulevaisuuden koulutuksesta on lienee Orson Scott Cardin Ender's game, jossa lapsia opetetaan sotimaan tuntematonta vihollista vastaan. Novelli laajeni myöhemmin useammaksikin kirjasarjaksi ja siitä on tehty myös sarjakuva ja elokuva.
Star Trek -televisiosarjoissa ja elokuvissa on Tähtilaivaston akatemia, jossa opiskelevat sovussa niin ihmiset kuin Liittoon kuuluvat muutkin avaruuden kansat.
Positiiviseksi esimerkiksi ehdotammekin...
YK:n viralliset kielet ovat arabia, kiina, englanti, ranska, venäjä ja espanja https://www.un.org/en/our-work/official-languages
YK:n ihmisoikeuksien julistus on käännetty useille kielille, mutta YK:n sivulla ei ole tsetsenian kielista käännöstä.
Suomessa esimerkiksi kermajäätelön koostumuksesta maitorasvaa on 12 %, maitoproteiinia 3,5 % ja kuiva-ainetta kaikkiaan 34 %. Näiden lisäksi jäätelöseokseen lisätään makuaineita sekä lisäaineita, jotka tekevät jäätyneen tuotteen koostumuksesta tasalaatuista. Perinteinen jäätelömassa valmistetaan kermasta, maidosta, kananmunista sekä sokerista.
Jäätelöön vatkataan ilmaa valmistusprosessin aikana. Se, millaisessa suhteessa seoksessa on ilmaa, rasvaa ja jäätynyttä nestettä, määrittelee jäätelön koostumuksen eli onko se kovaa vai pehmeää. Mitä enemmän jäätelöseoksessa on ilmaa, sitä lämpimämmältä se tuntuu myös suussa. Kun jäätelö lämpenee ja sulaa, ilma poistuu seoksesta. Jäljelle jäävä sula jäätelö on siten tiiviimpää ja mautkin siinä...
Hei,
Kysyin asiaa Helsingin kaupunginkirjasto e-ainestovastaavilta. He eivät osannet suositella muuta kuin selaimen vaihtamista tai Naxos Music Library -appin käyttöönottoa.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/faqs#14
Kaikkein yksinkertaisimmin kirjan korvaaminen käy missä tahansa Helmet-kirjaston toimipisteessä. Voit korvata kirjan maksamalla sen korvaushinnan tai hankkimalla uuden vastaavan kappaleen kadonneen tilalle.
www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Lainaajat_ja_maksut(375…
Hei,
Kiitos kysymyksestäsi. Valitettavasti meillä täällä Varkauden kaupunginkirjastolla
ei ole enää mahdollisuutta digitointiin. Ja kysyin tilannetta myös Leppävirran
kirjastolta, niin ikävä kyllä se ei onnistu enää heilläkään. Joroisten kirjaston
kotisivuilla sanotaan, että siellä se on vielä mahdollista, ja asian tarkistettuani
sainkin vahvistuksen.
Joroisten kirjaston yhteystiedot:
Mutalantie 3 A
79600 Joroinen
040 017 6166
kirjasto@joroinen.fi
Yst. terv.
Virpi Naumanen
Hei,
Kyseessä taitaa olla Bjørn Sortlandin Silmätyksin (WSOY, 2007). Kannessa olevalla tytöllä ei ole aurinko- tai silmälaseja ja kirjassa matkataan Firenzeen. Kannen värimaailma täsmää ja muutnekin osuu silmäsairautta myöten yksiin kuvailun kanssa. Tässä linkki Kirjasampoon kirjan tietoihin: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud7ed8fbf-db48-4077-8093-a…
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on vastaus https://www.kirjastot.fi/kysy/tiedan-etta-lapsilisien-yleinen-maksatus liittyen lapsilisien maksamiseen:
Lapsilisälain 541/22.7.1948 mukaan lapsilisä maksettiin valtion varoista (1 §). Lisä suoritettiin vuosineljänneksittäin huoltolautakunnan toimesta postisiirtoliikkeen välityksellä (10 §).
Tarkemmin asiasta määrättiin Asetuksella lapsilisälain täytäntöönpanosta 547/22.7.1948
Henkilön, joka halusi nostaa lapsilisää, tuli tehdä siitä ilmoitus oman kunnan huoltolautakunnalle, joka paikallistasolla hoiti asiaa ja suoritti asianmukaiset tarkistukset.
Postisiirtopalvelua hoiti Postisäästöpankki, myöhemmin nimeltään Postipankki, joka yleensäkin hoiti valtion maksuliikennettä....
"Liisa Mäen" kirjoittama "vanhan hyvän ajan rakkauskertomus" Hän tuli junalla Urjalasta ilmestyi Apu-lehden numerossa 29/1966. Sisällysluettelo lisää nimeen roomalaisen ykkösen ikään kuin kyseessä olisi jatkokertomus, ja teksti päättyykin sanoihin "jatkuu tilaisuuden tullen".
Nimi "Hän tuli junalla Urjalasta" vilahtaa Suomen musiikintekijöiden verkkosivuston Seppo Rannikkoa käsittelevässä osuudessa, jossa hän muistelee kvartettinsa "surrelistisia herjoja" Yleisradion silloisen vahtimestarin Martti Innasen kanssa: "Sekoiltiin pokkana, humoristisesti. Night In Tunisia vääntyi 'Tunisian Tukkipojaksi'. Uusia keikkabiisien nimiä ja muita aihioita syntyi lukemattomia määriä, kuten muun muassa 'Hän Tuli Junalla Urjalasta' tai 'Käymme...
Kertomus löytyy Robert Van de Weyerin kertomuskokoelmasta Lasten jouluaarre (1998). Kertomus on siinä nimellä Pappa Panovin vieraat. Helle-verkkokirjastossa: https://helle.finna.fi/Record/helle.242257?sid=3237477453
Kertomus on suomennettu myös nimellä Suutari Martti: https://helle.finna.fi/Record/helle.64502?sid=3237428556
Tarina ei alkujaan ollut Tolstoin oma, vaan hän muokkasi sen ranskalaisesta kansansadusta.
HSL:n (Helsingin seudun liikenne) mukaan pikaratikan erottaa kantakaupungin raitiovaunuliikenteestä suurempi keskinopeus ja se, että ne kulkevat pääasiassa muusta liikenteestä erillisellä radalla, ei katuverkossa muun liikenteen joukossa (mikä mahdollistaa "tavallista" raitiovaunua suuremman keskinopeuden).
Tampereen "2020-luvun ratikka" on toteutukseltaan pikaraitiotietyyppinen. "Pikaratikaksi" sitä kutsutaan esimerkiksi Tampereen raitiovaunujen ensiesittelyn yhteydessä helmikuussa 2019 tehdyssä MTV:n videopätkässä.
Kysymyksiä ja vastauksia | Pikaratikka | HSL.fi
Tampereen raitiotie - tietoa | Raitiotieallianssi
Tällainen se on! Tampereen raitiovaunu esiteltiin ensimmäisen kerran – valaistus vaunussa muuttuu...
Luultavasti Rääkkylään asettautuneet siirtolaiset löytyvät kirjasta 4. Karjalan liiton luettelointitiedoissa kerrotaan:"Osassa 1 Länsi-Suomen alueella asuvat siirtokarjalaiset, osassa 2 etelärannikolla asuvat, osassa 3 kapealla kaistalla Lahden korkeudelta itärajalle saakka asuvat ja osassa 4 koko muualla Suomessa asuvat siirtokarjalaiset.
4-osainen teossarja osoitehakemistoineen sisältää henkilötiedot elämänvaiheineen n. 140000 Karjalasta siirtyneestä henkilöstä." Viides osa on ilmeisesti tuo osoitehakemisto. Linkki Finna-hakutulokseen
