Lähteenä on ilmeisesti ilmaus patamusta. Musta pata on merkinnyt mustuuden syvintä astetta. Merkitys on sittemmin laajentunut niin että sana pata on alkanut muistuttaa vahvistavaa partikkelia. Patalaiska on äärimmäisen laiska aivan samoin kuin patamusta on erittäin musta. On arveltu, että padan muuttuminen kielteisesti vahvistavaksi partikkeliksi olisi tapahtunut patajuopon tai pataluhan kautta.
Lähteet:
Parkkinen, Jukka. Aasinsilta ajan hermoilla. WSOY 2005. S. 91.
Nuutinen, Liisa. "Vitivalkoista vaivatta"
Hurtta, Heikki. "Haukkui pataluhaksi"
Jukka Parkkisen kirja Aasinsilta ajan hermoilla arvelee sanonnasta näin:
"Tarkoittaa vanhan kostamista. Ruotsissa tämä sama asia ilmaistaan sanonnalla maksaa "vanha juusto" ja englannissa "maksaa vanha jäynä". Suomen ilmaisu on näistä kuvainnollisin, sillä kostava henkilö on muka jäänyt toiselle kaloista velkaa. Voisi ajatella ilmaisun syntyneen vaikkapa niin, että naapuri on tyhjentänyt toisen verkon ja sen omistaja on muka velkaa varkaalle tämän viemät kalat. Velan maksaminen voi sitten tapahtua miten tahansa."
Vauva.fi -palstalle voi kirjautua Sanoma-tilillä. Jos sinulla ei ole vielä Sanoma-tiliä, valitse Vauva.fi -sivuston oikeasta yläreunasta Kirjaudu ja sen jälkeen Luo Sanomatili.
Ruokaviraston sivuilla kerrotaan seuraavaa:
"Ravintoarvotiedot ovat keskiarvolukuja, jotka perustuvat joko
valmistajan tekemään analyysiin
käytettyjen ainesosien tunnettuihin keskiarvolukuihin perustuviin laskelmiin, tai
yleisesti tunnettuun ja hyväksyttyyn tietoon perustuviin laskelmiin."
Elintarvikeanalyyseja tehdään kemiallisesti, fysikaalisesti ja aistinvaraisesti. Opetushallituksen sivu kertoo näistä analyysimenetelmistä. Sieltä löytyy myös ohje elintarvikkeen ravintoainekoostumuksen määrittämiseksi.
Keskiarvolukuja ainesosille voidaan hakea Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ylläpitämästä elintarvikkeiden koostumustietokannasta Fineli. Tietoa elintarvikkeiden ravintoarvojen laskemisesta näiden lukujen...
Kannattaa kysyä rekisteröinnin mahdollisuutta ensisijaisesti lapsen koulusta, esimerkiksi omalta opettajalta. Huoltajan täytyy antaa suostumuksensa alle 15-vuotiaan rekisteröimiseksi Celian äänikirjapalveluun. Huoltaja vastaa myös siitä, että Celian kirjoja käytetään käyttösääntöjen mukaisesti.
Jos koulu ei voi jostain syystä rekisteröidä lasta Celian asiakkkaksi, rekisteröinti voidaan tehdä myös kirjastossa. Rekisteröintejä tehdään kaikissa Vantaan kirjastoissa. Kannattaa tarkistaa omasta lähikirjastosta tarvitseeko sinun varata sitä varten aika. Ajanvaraamista suositellaan, sillä siten kaikki asiat ehtii käydä rauhassa läpi.
Ota mukaan oma henkilötodistus. Lapsi voi olla mukana, mutta huoltajana voit...
Sarjaa voisi suositella ehkä parhaiten toimivaksi 8-9 vuotiaille, mutta kirjat kiinnostavat myös vanhempia lukijoita. Neropatti-sarja sopii erityisesti aloitteleville lukijoille joille lukeminen ei ole maistunut. Ne ovat nopeita lukea ja kuvitettuja.
Helmet-haussa voit käyttää hakusanana sarjakuvan nimeä ja rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Etsimiäsi ranskankielisiä sarjakuvia ei näyttäisi olevan saatavilla helmet-kirjastoissa.
Laajemmin eri kirjastojen kokoelmia voi tutkia finna-hakupalvelussa. Myös siellä on mahdollista rajata hakutuloksia eri kielille.
https://www.finna.fi/
Finna ei myöskään anna tuloksia näistä sarjakuvista ranskankielisinä.
Kuva ei ole kovin tarkka, joten varmaksi en voi sanoa, mutta kuvan perusteella otus näyttäisi vähän turkiskuoriaisen toukalta tai sen kotelolta koska on noin vaalea. Alla olevista linkeistä löydät kodin tuholaisten tunnistusohjeita ja tietoa niiden torjumisesta:
https://www.hel.fi/static/ymk/esitteet/tuholaisesite.pdf
https://www.nextiili.fi/post/tekstiilituholaisia-voi-torjua-itse
https://kotiliesi.fi/koti/kodinhoito/kodin-tuholaiset-kuvina/
https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/tekstiilituholaiset/turkiskuoriai…
https://www.anticimex.fi/vyoturkiskuoriainen/
Kollegalle tuli mieleen kappale Kirjeitä kaivatulle, jonka esittää Satu & Sateenkaari. Sen on säveltänyt ja sanoittanut Juha Jäppinen. Kappaletta ei löytynyt suoratoistopalveluista, mutta se on yhtyeen cd-levyllä Unohduksen majatalo (Polydor 531628-2, 1996). Levyä ei ollut hänen eikä minun kirjastossani, joten emme pystyneet tarkistamaan asiaa.
On hyvin mahdollista, että kyse on Pikku kakkonen -ohjelmasta. Studiossa käytettiin vastaavan näköisiä taustoja. Juontajan nimi ei meille muistunut mieleen.
Yle areenalle on tallennettu runsaasti vanhempaa Pikku kakkonen -materiaalia.
https://areena.yle.fi/1-3808632
https://areena.yle.fi/1-3887637
Alunperin "aurinkoparistoksi" kutsuttu ensimmäinen nykyaikainen piiaurinkokenno, jonka avulla auringonvalon energia voidaan muuttaa suoraan sähköksi, valmistui vuonna 1954. Esittelytilaisuudessa 25. huhtikuuta se pyöritti pientä leikkimaailmanpyörää ja tuotti sähköä radion kuunteluun.
Kallis uusi teknologia pääsi ensi kertaa hyötykäyttöön maata kiertävissä satelliiteissa vuonna 1958. Tässä vaiheessa paristojen yhteenlaskettu teho oli noin 5 W. Muutamassa vuodessa aurinkokennot yleistyivät avaruusajan voimanlähteenä. Avaruustekniikassa niitä käytettiin runsaasti jo 1960-luvulla, mutta vasta seuraavalla vuosikymmenellä niitä alettiin käyttää energiantuotantoon laajemmin.
Suomessa vilkas mielenkiinto aurinkoenergian...
Lars Myttingin trilogian kaksi osaa, Søsterklokkene ja Hekneveven, on lainattavissa vain Helsingissä Pohjoismaisen kulttuuripisteen kirjastossa. Trilogian kolmatta osaa ei näytä olevan myöskään muualla Suomessa yleisissä kirjastoissa tai tiedekirjastoissa, joten se pitäisi tilata kaukolainaan esimerkiksi Norjasta.
Kaukolaina Helsingin kaupunginkirjastossa maksaa neljä euroa lainalta.
Helmet-kirjastoissa saattaa olla joitakin alkukielisiä pohjoismaisia teoksia. Löydät ne parhaiten Helmet-haulla etsimällä teoksen nimellä.
Voit tarkistaa Finna-fi-hakupalvelulla, onko etsimääsi teosta saatavana jossain muualla Suomessa.
https://www.nordiskkulturkontakt.org/fi/kirjasto/
https://finna.fi/
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.helmet.fi...
Löysin verkosta laulun sanat ruotsiksi, laulu on säveltäjä-sanoittaja on Lydia Lithellin Det enda jag vet tai myös nimellä Det enda som bär. Etsin kirjaston aineistotietokannoista, Fono.fi:sta, kansallisdiskografiasta ja Youtubesta, löysin vain tiedon siitä, että laulu on esitetty nimellä Sen tiedän mä vaan ja että siitä on tallenne Kansalliskirjastossa julkaisussa Laita laulusi soimaan. En kuitenkaan löydä sitä Youtubesta enkä tuota julkaisua Finna.fi:stä kirjastosta lainattavana versiona, ainoastaan Kansalliskirjaston kuunteluhuoneessa kuunneltavan. Sitä on laulanut baptistiseurakunnan kuoro, joten ehkä Baptistiseurakunta osaisi auttaa. Ruotsiksi se löytyy levytyksinä ja Youtubesta.
Lukijalta saimme...
Tässä joitakin mahdollisia kirjoja:
Paul Kalanithin kirja Henkäys on ilmaa vain (suomeksi Bazaar, 2016) on syöpälääkärin muistelmateos. Syöpälääkärin elämä sai uuden käänteen, kun hänessä itsessään todettiin keuhkosyöpä. Kirja ilmestyi Paul Kalanithin kuoleman jälkeen, hänen vaimonsa työsti sen valmiiksi.
Jyrki Kasvin kirja Kolme elämää (Docendo, 2022). Pelijournatisti, tutkija ja poliitikko Jyrki Kasvi sairasti syöpää monta vuotta. Viimeisinä vuosinaan hän kirjoitti elämäkertaansa, joka julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan viimeisissä luvuissa on kuvauksia taudin etenemisestä ja hoidosta.
Reko ja Tiina Lundanin yhdessä kirjoittama kirja Viikkoja, kuukausia (WSOY, 2006) kertoo Reko Lundanin sairastamasta syövästä...
Lordi Byronin teosta Childe Harold’s Pilgrimage ei ole suomennettu. Byronia on muutenkin suomennettu maineeseensa nähden yllättävän vähän. Vuonna 1922 ilmestyi A. A. Kallion suomentamana Kariston klassillinen kirjasto- sarjassa teos: Kolme runoelmaa: Korinton piiritys - Mazeppa - Chillonin vanki. Vuonna 2021 ilmestyi Nysalor-kustannuksen julkaisemana Lordi Byron, Valitut säkeet, kääntäjänä Tomi Pulkkinen. Tämän kokoelman selasin läpi eikä siihen sisälly Childe Harold’s Pilgrimage -teoksen runoja. Lisäksi yksittäisiä suomennettuja ruonoja on ilmestynyt joissakin antologioissa ja kirjallisuuslehdissä (esim. Tuhat laulujen vuotta (2004), Hallitse Britannia (1929), Tulenkantajat (1929)).
Kirkkonummen aika ei kuulu dokumentoiduimpiin vaiheisiin Kiven elämässä. Kaikki eivät sitä mainitse lainkaan, ja nekin, jotka sitä käsittelevät, sivuuttavat sen varsin niukkasanaisesti. Kiven sairautta ja hoitojaksoja ovat perusteellisimmin käsitelleet Raimo K. R. Salokangas (Aleksis Kiven elämä ja sairaudet : tutkimus Aleksis Kiven sairauksista hänen elämänsä eri vaiheissa) ja Kalle Achté (Syksystä jouluun : Aleksis Kivi psykiatrin silmin), mutta Kirkkonummella oleskelun syyt eivät liittyneet sairasteluun tai toipumiseen, vaan Kiven opinnollisiin pyrintöihin.
"Niin tuli kesä 1857 ja Aleksis oli hyvin tietoinen, että saadakseen ylioppilastodistuksen ja lyyran lakkiinsa, oli ennen kuulustelua saatava tehokkaampaa opetusta. Eräänä toukokuun...
Among us on suoraan käännettynä keskuudessamme. Usein tätä käytetään kuvaamaan tietyn ryhmän jäsentä, johon ollaan tiiviisti yhteydessä.
Among us on myös vuonna 2018 julkaistu peli, jota voi pelata verkossa eri pelikonsoleilla, älypuhelimilla ja tietokoneilla. Pelin suurella suosiolla oli merkitystä siihen, että kyseinen sanonta levisi myös useiden ihmisten jokapäiväiseen puheeseen.
"Jiminy Christmas" ei sinänsä tarkoita oikeastaan mitään. Tavallisimmin sanontaa käytetään huudahduksenomaisesti lievänä voimasanana, ja joulua merkitsevän "Christmas"-sanan funktio siinä on tuoda mukaan sana "Christ" ikään kuin viattomasti, vailla ilmeistä tarkoitusta herjata pyhänä pidettyä asiaa. Vaihtoehtoinen muoto sanonnasta on "Jiminy Christopher".
"Jiminy" on tavallisesti selitetty yhteensulautumaksi latinankielisestä ilmauksesta "Jesu Domine" ("Herra Jeesus"). Toisaalta sana assosioituu latinan kaksosia merkitsevään gemini-sanaan ja tätä kautta siinä on rinnakkaisen tulkinnan mukaan nähtävissä yhteys muinaisten spartalaisten suosimaan ilmaukseen, joka sisältää viittauksen Castoriin ja Polluxiin: "'Minä vastaan...
