Valtioneuvoston asetuksessa puolustusvoimista 20.12.2007/1319 eläinlääkärin virkaa ei ole listattu erikoisupseerien virkojen yhteydessä, joten näyttäisi siltä että nykyinen lainsäädäntö ei tällaista vaihtoehtoa tunne. Myös hallituksen esitys HE 217/1996 vp sekä Ruotuväki 9/97 viittaavat siihen, että kaikki tuolloiset sotilaseläinlääkärin virat oltiin muuttamassa siviiliviroiksi.
Kielitoimiston sanakirjan mukaan pilkka voi tarkoittaa väheksyvän ja halveksivan puheen lisäksi myös puun kylkeen veistettyä merkkiä tai maaliksi merkittyä kohtaa. Pilkkasiipi (Melanitta fusca) on todennäköisesti saanut nimensä sen mukaan, että sen muuten mustasta väristä erottuu selvästi siiven takareunassa oleva valkoinen laikku, "kuin puuhun viilaksi lyöty pilkka" (Hintikka 2008). Tällä tavalla on varmaankin haluttu myös korostaa eroa toiseen Melanitta-suvun lajiin, mustalintuun (Melanitta nigra), joka on kokonaan musta.
Lintujen nimet, kuten muutkin nimet, pohjautuvat erilaisiin seikkoihin - kuten havaintoihin, oletuksiin tai muualta saatuihin käsityksiin nimettävistä kohteista. Eri kulttuuri- ja kielipiirit...
Helmet-kirjasto joutui luopumaan vuodenvaihteessa Taskukirjasto-sovelluksesta, koska se ei ollut yhteensopiva uuden helmet.finna.fi-verkkokirjaston kanssa. Valitettavasti Taskukirjastoon tallennettuja suosikkeja ei saa palautettua. Harmillista, ettei tieto sovelluksen poistumisesta tavoittanut sinua ajoissa ja joudut aloitamaan suosikkien listauksen alusta.
Uudesta helmet.finna.fi-verkkokirjastosta löydät miltei kaikki Taskukirjastossa olleet toiminnot sekä runsaasti toimintoja, joita ei ole ollut saatavilla Taskukirjastossa. Voit tallentaa myös suosikkeja omiin tietoihisi. Tarkemmat tiedot siitä, mistä Taskukirjaston eri toiminnot löytyvät uudessa Helmet-verkkokirjastossa, löydät Helmet-sivuilla julkaistusta uutisesta.
Kyseessä on varmaankin Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au913e9a58-cb4b-4900-8ba6-7….
Yliopistojen rakennukset ovat julkisia tiloja, ja niiden avoimissa osissa voi vierailla aukioloaikojen mukaan. Helsingin yliopiston rakennusten aukioloajat löytyvät täältä: https://www.helsinki.fi/fi/tutustu-meihin/tama-helsingin-yliopisto/ylio…. Kuvaamisesta löytyy tietoa tältä sivulta: https://www.helsinki.fi/fi/ajankohtaista/medialle/valo-ja-videokuvaamin….
Senaatintorin ympärillä olevista rakennuksista avoimia vierailukohteita ovat myös Kansalliskirjasto (https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/vierailu-kirjastossa), tuomiokirkko (https://helsingintuomiokirkko.fi/index/info.html#) ja Sederholmin talossa sijaitseva Helsingin kaupunginmuseo, johon on maksuton pääsy (https://www.helsinginkaupunginmuseo.fi/). Tuomiokirkon kivijalassa...
TV Tropes -sivusto esittää, että kolme toivomusta on kerronnan kannalta sopiva määrä. Ensimmäisellä toive on koe, joka usein käytetään johonkin turhaan. Toisella kertaa pyydetään jotain suurta, mutta usein saadaan muuta kuin halutaan. Kolmas toive pyrkii palauttamaan perustilan, mutta jälleen lopputulos ei välttämättä ole sitä mitä halutaan. Kolmen toivomuksen kanssa tarina ei ole liian pitkä, ja siinä on sujuvasti alku, keskikohta ja loppu.
Kolmen toivomuksen malli liittyy myös laajemmin kulttuurissa esiintyvän kolmen sääntöön. Kolme kertaa on pienin määrä, jolla tarinaan luodaan kuvio ja sitten rikotaan se. Kaksi ensimmäistä kertaa luovat kuvion ja jännitteen, kolmas kerta rikkoo kuvion yllättävällä käänteellä ja laukaisee...
Felix Mendelssohnin yksinäytöksinen ooppera Die Heimkehr aus der Fremde (op. 89, 1829) on kuunneltavissa Naxos-pavelussa. Oopperasta ovat palvelussa mainitsemasi kaksi levytystä.
Voit kuunnella äänitteitä Naxos-palvelussa Helmet-kirjastokortin numerolla.
https://helsinkilib.naxosmusiclibrary.com/login/library/card
https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Musiikki
CD-tallennetta ei Die Heimkehr aus der Fremde –oopperasta koknaisuudessaa ei Helmet-kirjastojen kokoelmissa ole.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa on viime tammikuussa vastattu kysymykseen kauppojen omista merkeistä. Kuluttaja-lehden numerossa 7/2019 on arvosteltu kauppojen merkkejä "halpuuttamisesta" eli tuottajalle maksettavan hinnan pitämisestä alhaalla. Samasta asiasta kauppojen merkkejä kritisoi maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah Ylen uutisessa 22.6.2023 sekä MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Eerikki Viljanen Helsingin sanomien uutisessa 22.11.2023.
Finnwatchin raportti vuodelta 2014 paljastaa, että kauppojen omien merkkien halpojen hintojen taustalla on ollut jopa pakkotyötä ja ihmiskauppaa.
Tutkimusta kauppojen omien merkkien ostamisesta löytyy mm. Sini Kuosmasen maisteritutkielmasta "Kaupan omat merkit –...
Prefektuuri tulee alun perin latinan sanasta praefectura, joka tarkoitti Rooman valtakunnassa Rooman alaista kaupunkia, jota hallitsi komentaja eli prefekti (praefectus) ja jonka asukkailla oli täydelliset tai osittaiset Rooman kansalaisoikeudet.
Prefektuuria käytetään muissakin maissa kuin Japanissa viittamaan alueiden hallinnolliseen jakoon.
Prefektuuri ei ilmeisesti vastaa täysin suomaista käsitystä kaupungista, kunnasta, läänistä tms. ja siksi näitä meille tutumpia sanoja ei käytetä prefektuurin sijasta.
Lähteitä:
prefekti - Suomen etymologinen sanakirja (kotus.fi)
Prefektuuri – Wikipedia
Latin Dictionary and Grammar Resources - Latdict (latin-dictionary.net)
Vastaaminen edellyttäisi patentti- ja mahdollisesti myös konkurssioikeuden tuntemusta, joten tätä kannattaa kysyä Patentti ja rekisterihallituksen asiakaspalvelusta. Yhteystiedot täältä: https://www.prh.fi/fi/prh_yhteystiedot/asiakaspalvelu.html
Patentit, usein kysyttyä: https://www.prh.fi/fi/patentit/useinkysyttya.html
Verkosta löytyy myös ainakin yksi aiheesta laadittu opinnäytetyö (rajoitetut käyttöoikeudet): Patenttien erityisasema konkurssimenettelyssä: https://helda.helsinki.fi/items/f9350755-d898-4c75-b425-db44bc96abec
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei muistanut tällaista kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
tämä seikkailu tapahtuu vanhemmissa irtonumerolehdissä. Netissä löytyy sivusto: https://www.huvipuisto.net/tex/texhisto.htm , täältä taas selviää että tarina olisi Kuoleman hyppy niminen tarina. Tex-liuska 19 vuodelta 1956.
Lainaus sivustolta: "seikkailussa Kuoleman hyppy vangitut roistot, Brennan ja Teller, pääsevät tuttujen poliitikkojen avulla vapaaksi, ja ryhtyvät järjestämään kostoa Texille. Tietämättä, että Tex on kylästä poissa, nämä kuljetuttavat kuormallisen iso-rokon saastuttamia huopia lahjaksi Navajo-leiriin. Kylässä puhkeaa paha isorokko-epidemia, joka tappaa kymmeniä ihmisiä, myös Texin vaimon. Kun Tex palaa kylään, hän voi vain vannoa kostoa."
Näitä irtolehtinumeroita on julkaistu sittemmin Tex Willer -kirjastossa....
Vaikuttaa todella siltä, että Saiturin joulu on filmatisoiduin yksittäinen kaunokirjallinen teos. Esimerkiksi Wikipedian mukaan siitä on tehty noin 80 enemmän tai vähemmän uskollista elokuva- tai televisiosovitusta, kun mukaan luetaan myös animaatio- ja televisioteatteriversiot. Luultavasti listalta puuttuu eri maissa tehtyjä filmatisointeja. Lähelle pääsee myös Victor Hugon Kurjat noin 60 filmatisoinnilla.
Yksiselitteistä vastausta hankaloittaa myös se, missä määrin elokuvan pitää perustua kirjalliseen teokseen. Esimerkiksi Wikipedian lista elokuvistaa, jotka perustuvat Mary Shelleyn romaani Frankenstein. Uusi Prometheus., on vieläkin pidempi. Kuitenkin osa elokuvista sisältää ainoastaan joitakin...
Kirjan ulkonäkökuvaukseen sopii parhaiten kirja:
Mertanen, V. (2007). Tietokirjoittajan käsikirja. Vastapaino.
Muita mahdollisia kirjoja Helmet-tietokannasta:
Kuortti, J., & Pietiäinen, J. (2014). 100 merkittävää suomalaista tietokirjaa: Abckiriasta Mustaan orkideaan. Paasilinna.
Leino-Kaukiainen, P. (2003). Tiedon taitajat: Suomen tietokirjailijat ry:n historia. Edita.
Äidinkielen opettajain liitto, Hiidenmaa, P., Hiidenmaa, P., Ruuska, H., Havaste, P., Löytönen, M., . . . Virtanen, L. (2017). T niin kuin tietokirjallisuus. Äidinkielen opettajain liitto.
Suomen tietokirjailijat, julkaisija, Hiidenmaa, P., Maasalo, K., Hiidenmaa, P., Arponen, A. O., Blomberg, O., . . . Vuoristo, K. (2008). He...
On mahdollista, että kirjastokorttisi on vanhentunut ja tietosi on poistettu rekisteristä. Näin on voinut käydä, jos et ole kolmeen vuoteen asioinut Helmet-kirjastoissa. Rekisteristä poistetaan myös asiakastiedot, joita asiakas ei ole käyttänyt kolmeen vuoteen ja joihin ei liity selvittämättömiä asioita, esimerkiksi maksamattomia maksuja. Poistot tehdään kerran vuodessa. E-kirjastokäyttöä ei huomioida. Voit halutessasi tietenkin saada uuden kirjastokortin heti mistä tahansa Helmet-kirjastosta. Ota henkilöllisyystodistus mukaasi.
Jos kyse on siitä, että olet unohtanut pin-koodisi, sinun kannattaa tarkistaa koodi. Unohditko tunnuslukusi -linkistä.
Lähteitä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/...
Sanakirja.org -sivusto löytää käännöksen kahdesta kielestä. Norjan kielessä sana tarkoittaa "juuri, juuri niin, juuri nyt, juuri äsken" ja saksan kielessä "tarkasti, täsmällisesti".
Lähde: https://www.sanakirja.org/
Valitettavasti emme löytäneet hänestä mitään tietoja. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista hänet? Tietoja lasitaiteilijasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kyseessä on "Kuunari Sellofan", jonka sävelsi Toivo Kärki ja sanoitti Reino Helismaa. Sävellyksen on levyttänyt ainakin Pirteät Pelimannit, laulajana Jukka Lönnqvist. Tallenne julkaistiin vuonna 1953 "Amurin aallot"-singlen B-puolena sekä vuonna 1954 LP-kokoelmalla Toivelauluja 14. Se on tällä hetkellä kuultavissa myös YouTubesta. Kappaleesta on julkaistu nuotinnos kokoelmassa Reino Helismaan lauluja 8.
