Tietokirjailija Jukka K. Korpela on julkaissut internetissä Kirjainten tarinoita -nimisen teoksen, jossa käsitellään sekä fraktuuran että s-kirjaimen vaiheita. Fraktuuran s-kirjaimia kutsutaan nimillä "lyhyt s" (s) ja "pitkä s" (ſ). Nämä nimitykset viittaavat kuitenkin vain kirjaimen muotoon, sillä molemmat lausutaan samalla tavalla.
Korpelan artikkelien mukaan s-kirjainten säännöt olivat osittain erilaisia eri kielissä ja saattoivat muutenkin vaihdella. Pitkä s oli alkujaan yleisempi, mutta ajan myötä lyhyen käyttö yleistyi ja lopulta se jäi ainoaksi s-kirjaimeksi. Pitkä s oli suomenkielisissä teksteissä usein käytössä silloin kun s-kirjain aloitti tavun, mutta koska suomen tavutussäännötkin ovat vaihdelleen aikojen kuluessa, tämä ei...
Tein haun kyseisen taiteiljan nimellä Kansallisgallerian Kirjav@-tietokannasta. Tietokannasta löytyi 61 viitettä näyttelyjulkaisuista tai teoslutteloista koskien näyttelyitä, joihin Selim Soldan on osallistunut. Teosluetteloja voinee tutkia Ateneumin tutkijakirjastossa. Ateneumin tutkijakirjaston sivuilla kerrotaan: "Kirjasto on avoinna ajanvarauksella tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo 9–16. Aineistotilaukset ja mikrofilmilukulaitteen varaus on hyvä tehdä hyvissä ajoin etukäteen. Tiedustele ja tilaa aineistoa ja varaa käyntiaika sähköpostitse tutkimus(at)kansallisgalleria.fi." Tällä hetkellä kirjasto on kuitenkin kiinni 8.1.2024 asti.
Lähteet:
Kansallisgalleria. Arkiston ja kirjaston tietopalvelu...
Mikó on unkarilainen sukunimi, joten kyseessä voisi olla joku unkarilainen taiteilija.
En onnistunut löytämään signeerausta Mikó. Yksi vaihtoehto voisi olla Nandor Mikola. Unkarilaissyntyinen taiteilija oli syntynyt vuonna 1911. Hän oli alkuperäiseltä nimeltään Mikó Mikolajcsik Nándor Jósef. Hän muutti nimensä muotoon Nandor Josef Mikola vuonna 1936 muutettuaan Suomeen.
Selasin läpi kirjoja, joissa on Mikolan taulujen kuvia. Hän on käyttänyt erilaisia signeerauksia. Yleisimmin hän on käyttänyt koko nimeä Nandor J. Mikola. Joissain tauluissa signeeraus on lyhyempi muoto, pelkkää sanaa Mikó näissä ei ollut.
Lähteenä käytetty: Nandor J. Mikola: Akvarelli on elämäni (1980)
Eduskunnan kirjaston kokoelmassa on Seppo Ahon teos Senaatin ja hallituskonseljin myöntämistä arvonimistä 1809-1917 ; Ruotsin vallan aikaisista valtaneuvoksista ja eräistä muista neuvoksista 1288-1768. Se on julkaistu vuonna 2003.
https://eduskunnankirjasto.finna.fi/Record/ekk.993491924006250?sid=3601…
Henkilön Abraham Salmberg-nimi löytyy näistä sukututkimusblogeista:
https://kirkkohistoriankahinaa.blogspot.com/2021/09/papit-isonvihan-pyo…
https://suomensukututkimusseura.blogspot.com/2017/12/sukututkijan-joulu…
Kansalliskirjaston kokoelmasta löytyy tämä teos:
Yxi selkiä ja päälle luotettawa paino-kirja. : Jonga jälken jocainen huonen-haldia taitaa painaa caicki hänen tarppensa, willaisisa lijnaisisa nijn myös...
Henna Helmi Heinosen Miisa-sarjassa on ilmestynyt kahdeksan osaa. Miisa harrastaa taitoluistelua. Kirjoissa kuvataan nuorten arkea lämpimästi ja realistisesti. Koulunkäyntiä, perhettä, kaverisuhteita, vaativaa harrastusta. Miisa on 14-vuotias sarjan viimeisessä osassa.
Rachel Renée Russellin Nolo elämäni-sarja seuraa 14-vuotiaan Nikkin elämää. Nikki paljastaa päiväkirjoissaan vauhdikkaan arkensa rehellisesti ja huumorilla. Sarjassa on ilmestynyt jo 10 osaa, ja lisää on tulossa. Kirjoittaja on yhdysvaltalainen lasten- ja nuortenkirjailija, joka kirjoittaa ja kuvittaa apunaan tyttärensä Nikki ja Erin.
Nuorten fantasia-kirjoista on suosittu Soturikissat -sarja.
Kirjaston nuorten osastolla on monenlaista...
Käytettävissäni olevista lähteistä ei löytynyt suoranaista vertailevaa tutkimusta Suomen ja Viron lastenkirjallisuuden eroista. Aihetta sivuaa Jenni Kavénin pro gradu -tutkielma "Timbu-Limbu, Soppalinna, Venla Vaatekoi, Hirmusten heinäpelto ja Ahti Suomenlahti : erisnimien kääntäminen virolaisten lastenkirjojen suomennoksissa 1930–2020". Verkossa siitä on luettavissa tiivistelmä: https://helda.helsinki.fi/items/48817e6a-303f-4bd3-973c-30818e02b9e0.
Tämän kysymyksen kohdalla suosittelisin yhteydenottoa Lastenkirjainstituuttiin: https://lastenkirjainstituutti.fi/.
Kuva- ja satukirjoja on suomennettu ainakin seuraavilta vironkielisiltä tekijöiltä: Kristina Ruder, Lauri Juursoo, Indrek Koff, Oskar Luts, Juhan Kunder ja Heiki Vilep. Hieman isompien lasten romaaneja on lisäksi käännetty seuraavilta: Mika Keränen, Helena Koch, Kairi Look, Andrus Kivirähk ja Leelo Tungal.
Taatelipaketin merkkiä ei nyt ole tiedossa, mutta lähetin kysymyksen Mauste-Sallinen Oy:hyn. Heillä ei kuitenkaan ollut tarkkaa tietoa 70-luvun taatelipaketista, sillä Sallinen on aloittanut pähkinöiden sekä kuivattujen hedelmien tuonnin vasta 80-luvun alussa. Silloin Sallisen maahantuoman taatelipaketin koko on ollut tuo 250g. Vastaaja oli kuitenkin netin reseptiikkaa selailessaan huomannut joissain ohjeissa olevan 200g taatelia. Esimerkiksi Marttojen taatelikakkuohjeessa lukee "1 pkt taateleja (noin 200 g)".
Lähteet:
Martat.fi. Reseptit.Taatelikakku. https://www.martat.fi/reseptit/taatelikakku/
Mauste-Sallinen.fi. https://mauste-sallinen.fi/
Erityisesti kirjeiden kirjoittamisesta tai käsin kirjoittamisesta ei valitettavasti löytynyt omaa aforismikirjaa. Kokosin pienen listan Helmet-kirjastosta löytyvistä kirjoista, joista voisi kuitenkin olla iloa, kun pohditte näitä asioita. Listalla on hieman eri-ikäisille suunnattuja kirjoja.
Käsikirja mielikuvituksen matkaajille : kirjoittamisen seikkailuopas / Emma ja Arja Puikkonen. (Lastenkirja)
Päivä eläinten postitoimistossa / teksti ja kuvitus: Sharon Rentta ; suomennos: Terhi Leskinen. (Kirjassa kerrotaan mitä kirjeelle tapahtuu sen jälkeen, kun se on jätetty postin vietäväksi, ja voisi innostaa pienempää lasta kirjeen kirjoittamiseen.)
Kirjoittamisen ihanuus : nuoren kirjoittajan opas / Ylva Karlsson (joka poisti pilkut),...
Nykyinen eduskunta valittiin tänä vuonna 2023. Eduskuntavaalit olivat 2.4.2023. Seuraavat eduskuntavaalit ovat vuonna 2027. Kansanedustajat ilmoittavat tavallisesti jatkoaikeistaan vasta vaaleja edeltävänä vuonna eli näin ollen todennäköisesti vuonna 2026.
Paavo Cajanderin Kuva julkaistiin ensimmäisen kerran Kaikuja Hämeestä -albumissa vuonna 1878. Tämän lisäksi runo löytyy A. V. Koskimiehen toimittamasta Cajanderin runojen kokoelmasta Runoelmia (Kirja, 1914). Runo sisältyy myös esimerkiksi runoantologioihin Tämän runon haluaisin kuulla (Tammi, 1978) ja Juhla on runojen aikaa (Karisto, 1980).
Voit lukea runon myös digitoidusta teoksesta Valikoima runoja lapsille (1906, s. 63)
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/144798/Valikoima_runoja_lap…
Mainitun tyyppinen kädenlämmitin sisältää ylikylläistä natriumasetaattiliuosta geelinä. Liuoksessa kuumaan veteen on lisätty niin paljon suolaa kuin siihen tuossa lämpötilassa pystyy liukenemaan. Jäähtyessään kylläinen liuos muuttuu ylikylläiseksi eli siinä on enemmän natriumasetaattia kuin siihen voisi liueta. Ylikylläinen liuos on epävakaa ja pyrkii kiteytymään.
Kun metallilevyä taivutetaan, siitä irtoaa metallihiukkasia. Hiukkaset toimivat kiteytymispisteinä ja laukaisevat nopean kiteytymisreaktion natriumasetaattiliuoksessa. Natriumasetaatin muuntuminen kiteiseen muotoon on eksoterminen reaktio eli siinä vapautuu lämpöä. Jäähtynyt kädenlämmitin voidaan aktivoida uudelleen lämmittämällä sitä, jolloin geelin kiteet liukenevat...
Tilastokeskuksen rahanarvonmuuntimen mukaan vuoden 1969 rahamäärää 1 200,00 markkaa vastaava rahamäärä vuonna 2022 oli 2 012,60 euroa.
Lähde: Tilastokeskuksen rahanarvomuunnin: https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Tilastokeskuksella on tilastoja myös palkoista: https://guides.stat.fi/kotimaisentilastotiedonopas/palkatjatyovoimakust…
Oman kirjan kannen saa periaatteessa suunnitella täysin itse. Esimerkiksi omakustannekirjan kannen saa itse suunnitella ja kuvittaa. Sen sijaan eri kustannusyhtiöillä on erilaiset käytännöt kirjojen kansien suunnittelussa. Kustannusyhtiöillä on usein graafikko, joka suunnittelee kirjan kannen yhdessä kustannustoimittajan ja/tai taittajan kanssa, mutta myös asiakkaan eli kirjailijan toiveita ja näkemyksiä ulkoasusta kuunnellaan.
Esimerkkinä omakustanteen julkaisuprosessi:
Onnistuneen omakustanteen julkaisu - BoD.fi
Kustannusyhtiön julkaisuprosessi:
Kirjan matka -sarja, osat 1-7 – Suomen kirjastoseura
Terveydenhuoltolain 6 § toteaa, , että
"Terveyskeskuksen tai -aseman vaihtamisesta on tehtävä kirjallinen ilmoitus sekä sille terveyskeskukselle tai -asemalle, jota henkilö käyttää, että sille, jonka hän valitsee. Hoitovastuu siirtyy valitulle terveyskeskukselle tai -asemalle viimeistään kolmen viikon kuluttua ilmoituksen saapumisesta. Valinta voi kohdistua samanaikaisesti vain yhteen terveyskeskukseen tai -asemaan. Uuden valinnan voi tehdä aikaisintaan vuoden kuluttua edellisestä valinnasta. "
Lähteet:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326#L6P47
Ravintola Kappelin kotisivulla kerrotaan, että ravintlan paikalla oli aikaisimmein sijainnut sokerileipuri Johan Daniel Jerngrenin rakentama virvoitusjuomakioski ja sitä ennen paimenpojan pitämä pieni maitokoju. Tarinan mukaan Kappeli-nimi syntyi jo paimenpojan pitämän maitokojun aikaan. Koska paimen on latinaksi ”pastor”, sai koju lempinimen Kappeli. Toisen vaihtoehdon mukaan Kappelin lempinimeksi olisi tullut Lilla Kapellet samaan aikaan lähelle rakennetun Helsingin Tuomiokirkon mukaan.
Lähteet;
Ravintola Kappeli
Jyväskylässä on mahdollista pelata pelikonsoleilla Kortepohjan ja Vaajakosken kirjastoissa.
Kortepohjassa voi pelata Nintendo Switch- ja Playstation 5 -konsoleilla palveluaikoina. Peliaika varataan asiakaspalvelutiskiltä. Peli ja ohjain lainataan pelaajan kirjastokortille asiakaspalvelutiskillä ja ne palautetaan peliajan päätyttyä.
Yksi asiakas voi pelata tunnin päivässä. Peliaika alkaa aina tasatunnein. Viimeisen peliajan kesto ennen kirjaston sulkemista on 45 min maanantaista keskiviikkoon. Torstaisin ja perjantaisin pelejä on mahdollista pelata 10-15 välillä, eli viimeinen aukiolotunti ei ole enää peliaikaa. Pelitilaa ei voi käyttää omatoimiaikana. Lisätietoja Kortepohjan kirjastosta p. 014 569 4136.
...
Kyseinen kansanruno on julkaistu Matti Rajamaan Aapisessa. Aapinen on ilmestynyt ensimmäisen kerran vuonna 1928. Aapisesta on otettu uusintapainoksia mm. vuosina 1938, 1939, 1944 ja 1950.
Voit lukea runon myös Kansalliskirjaston digitoimasta Matti Rajamaan Aapisen ensimmäisestä painoksesta:
https://digi.kansalliskirjasto.fi/search?query=%22Kello%20yks%20keitto%…
Voit selailla aapista sivun ylälaidassa olevilla nuolilla.
