Starikka on Karjalan murretta ja tarkoittaa "vanha mies" . Tulee luultavati venäjänkielestä, "starik"- sanasta, joka tarkoittaa vanha mies, ukko tai vanhus.
Novellin suomenkielinen nimi on Kalliita kielitunteja. Se löytyy ainakin Tsehovin teoksissa Valitut novellit I. (WSOY 1959)sekä Hevosenkaltainen sukunimi ja muita novelleja (4.p. WSOY 1985).
Näkemäsi vempele on ollut mitä todennäköisimmin uurresaha. Pohjois-Karjalan museon maaakuntatyöstä vataava amanuenssi kertoi, että esinerekisterissä tai alan hakuteoksissa ei ole sanaa murresaha, mutta Kontiolahden museon kokoelmaluettelossa mainitaan uurresaha. Se on puinen esine, jossa on kaksi kädensijaa. Kansanperinteen sanakirjan mukaan (Toivo Vuorela, 1979) sitä käytetään puuastian pohjan uurteen leikkaamiseen. Nimityksinä myös uurrinsaha ja kruuslauta.
Guinness World Records sivusto antaa seuraavan tiedon:
"Longest Bridge
The Second Lake Pontchartrain Causeway, which joins Mandeville and Metairie, Louisiana, USA, is 38.422 km (23 miles 1,538 yd) long. It was completed in 1969"
http://www.guinnessworldrecords.com/
Silta ei ole kaapeliriippusilta.
Maailman pisin kaapeliriippusilta on Honshun ja Awajin saaret Japanissa yhdistävä Akashi-Kaikyo-silta, sillan pääjänneväli on 1 991 metriä.
Suomen pisin silta on Raippaluodon kaapeliriippusilta, 1 045 metriä, lähde: Tiehallinto
http://www.tiehallinto.fi/
Maailman ja Suomen pisimpien kaapeliriippusiltojen ero on 946 metriä.
Kirjastomme koirakirjoissa on muutamia kestosuosikkeja. Ylivoimaisesti suosituimpia ovat
Anders Hallgrenin kirjat, kuten "Koiraongelmia ja ongelmakoiria" tai "Ihmisen paras ystävä".
Uudempaa kirjallisuutta edustaa esim. Rugaas, Turid: "Rauhoittavat signaalit" (2000).
Suomenkielisiä rotukohtaisia oppaita ei ilmesty kovin paljon, mutta suosituimmista roduista
(Suomen kennelliiton mukaan) löytyy useimmiten kirjallisuutta. Näistä voisi mainita
Neville, Peter: "Saksanpaimenkoira", "Labradorinnoutaja: omistajan opas", Alvasto, Anja:
"Collie" tai Scott-Ordish, Lesley:" Cockerspanieli: omistajan opas".
Maarit Laaksosen teos "Suomen suosituimmat koirarodut" (2001) on myös jatkuvasti
lainassa Turun kaupunginkirjastosta.
Siltojen korkeuksista on olemassa avointa dataa, mutta sen käyttö on ehkä jonkin verran hankalaa, https://www.avoindata.fi/data/fi/dataset/siltojen-korkeudet. Väyläviraston sivulta löytyy kartta, jossa on siltarajoitukset, https://vayla.fi/vaylista/aineistot/kartat/painorajoitetut-sillat. Siellä on myös tietoja siltojen korkeusrajoituksia, joista voi päätellä siltojen korkeuksia.
Vaikuttaa siltä, ettei nimellä Eufemiavisorna tunnettuja keskiaikaisia ritariromaaneja ole suomennettu (näitä teoksia kai tarkoitat?) Tutkin mm. Suomen kansallisbibliografiasta sekä nimekkeellä Eufemiavisor että jokaisen kolmen romaanin nimellä erikseen (Herr Ivan, Hertig Fredrik av Normandie ja Flores och Blanzeflor) mutta tuloksetta. Mistään muustakaan suomalaisesta tietokannasta en niitä onnistunut löytämään.
Kyllä on. Tosin on niin, että tunnetut srilankalaiset kirjailijat asuvat ulkomailla ja siellä he ovat myös tunnetut teoksensa julkaisseet. Tunnetuimpia ovat Colin De Silva, jolta on suomennettu Sinhalan tuulet ja Michael Ondaatje, jolta on suomennettu Anilin varjo, Englantilainen potilas ja Leijonan puvussa. Lisätietoja srilankalaisesta kirjallisuudesta saa esim. sivulta http://www.lankalibrary.com/books.html .
Kyse on ilmeisesti Antti Peipon vuonna 1972 valmistuneesta lyhytelokuvasta Viapori, http://www.ristojarvaseura.fi/viapori-suomenlinna-1972/. Valitettavasti elokuvaa ei löydy kirjastojen kokoelmista.
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmatiedoista löytyi hakusanalla aapiset seuraavat ranskankieliset kirjat:
Dena, Anaël Les chiffres, les lettres
[S.l.], Nathan, 2001
Coran, Pierre Comptines de chats de Z a A
Paris, Pere Castor Flammarion, 2001
Arnaud, Brigitte Les lettres
[Paris], Hachette Jeunesse, 1992
Ainakin Lahden kaupunginkirjastosta löytyvissä katamaraaneja käsittelevissä kirjoissa näyttää olevan vain vähän katamaraanien rakentamisohjeita ja piirustuksia. Derek Kelsallin kirjaan Catamaran Sailing (1992) sisältyy luku kotitekoisista katamaraaneista ja Brian Phippsin The Catamaran Bookista (1989) löytyy katamaraanin kokoamisohjeita. Lisäksi aiheesta löytyy lehtiartikkeleita mm. seuraavista lehdistä: - Monirunkovene 2/1992 ("Zeeman-vene maailmanympäripurjehdusta varten", ss. 20 - 21)
- Monirunkovene 4/1992 ("Lisää vauhtia kevytkatamaraaniin spinnun avulla", ss. 20 - 23)
- Monirunkovene 1/2001 ("Kateelliset jättäkööt lukematta, mutta teinpähän kuitenkin halvalla hyvän veneen", ss. 10 - 11)
- Tekniikan maailma 5/1984 ("Kesää odoteltaessa...
Tekijänoikeuslaki on Suomen laki -teoksen I-osassa, kohdassa Yr 401. Kirjaa ei tosin voi kauhean selkeäksi väittää, mutta kyllä sieltä löytyvät pykälät Valokopiointi, Kappaleiden valmistaminen opetustoiminnassa , Tietokoneohjelmia ja tietokantoja koskevia erityissäännöksiä jne. Itselleen asiaa voi ehkä selkiyttää teoksen: Niiranen, Valtteri: Tekijänoikeuden tietosanakirja avulla.
Se on tosin vain hakusanaluettelo, mutta kunkin hakusanan, esim. valokuva, kohdalla annetaan viitteitä teoksiin tai toisiin hakusanoihin; kirja on vuodelta 1998. Tekijänoikeuslaki on muuttumassa, joten varminta lienee seurata tilannetta internetin välityksellä, sieltä löytyy sivuto osoitteesta http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Aiheesta löytyy kaksikin hyvää teosta: Heinisuo, Rami: Elektronisen viittaamisen opas.Jyväskylän yliopiston kirjasto 1996 ja Ekholm, Kai: Tee gradu: verkkoajan tutkielmantekijän opas. BTJ Kirjastopalvelu 2001.
Tietoa Eeva Kilvestä löydät esim. kirjoista Sain roolin johon en mahdu - suomalaisen naiskirjallisuuden linjoja (toim. Maria-Liisa Nevala, Otava 1989), Pekka Tarkan Suomalaisia nykykirjailijoita (esim. 4.uud.painos, Tammi 1989) ja Miten kirjani ovat syntyneet 2 (WSOY 1980).
Nettiosoitteista ovat esim.
Lappeenrannan kirjaston Carelica-kirjailijatietokanta http://www.lappeenranta.fi/?deptid=12937 http://www.espoo.fi/kirjailijat/index.htm
http://www.wsoy.fi/
Kai Osaran Vaneriveneitä rakentamaan lienee ainoita pelkästään vaneriveneen rakentamista käsitteleviä kirjoja, mutta lisäksi aiheesta löytyy useita lehtiartikkeleita esim. seuraavista lehdistä:
"Yhden levyn jolla"/Kippari 1994:7, ss. 47 - 50
"Onni on omatekoinen vene : vanerivene uusin menetelmin"/Kippari 1999:9, ss. 42 - 46
"Ajatuksesta vesille muutamassa vuodessa : vaneriveneen valmistusta edistyneille vasta-alkajille"/Kippari 2000:1, ss. 30 - 32
"Vanerivene ompelemalla"/Tekniikan maailma 1992:8, ss. 36 - 43
"Vanerivene parhaimmillaan"/Vene 1982:1, ss. 56 - 58
"Kokemuksia PikaPika vaneriveneen teosta"/Vene 1997:9, ss. 94 - 95
Veneenrakennus kuuluu hyllyluokkaan 62.544, mistä löydät lisää kirjoja puuveneiden rakentamisesta. Internetistä...
Löysimme tietoja vanhoista suomalaisista kyläkeinuista (liekku) olisikohan kyse samanlaisista keinuista. Teko-ohjeita ko. kirjoissa ei varsinaisesti ole, mutta tarkat kuvaukset kuitenkin. Tiedot voi tarkistaa seuraavista lähteistä: Sananjalka 3/1961, s. 67-109, Kalevalaseuran vuosikirja 11, s. 23-29, Kotiseutu 1935, s. 50-53. Kaikki kirjat on saatavissa kirjastostamme.
Englanninkielisiä työnhakuun liittyviä asiakirjaoppaita ovat esim. "Applying for a job in English" / M. D. Spooner ; Penguin, 1990. ISBN 0-14-080986-4. Tämän kirjan sivuilla 56-59 on kappale "Referees and and references they give". "The perfect CV--how to get the job you really want" / Tom Jackson ; 1996 ; ISBN 0-7499-1693-1 ; käsittelee nimensä mukaisesti lähinnä ansioluetteloita, mutta saattaisi olla sinulle myös hyödyllinen. Internetosoitteita, joissa on esimerkkejä suosituskirjeistä erilaisiin hakutilanteisiin: työ, koulutus, löydät google-haulla kirjoittamalla hakusanaksi "letter of reference" tai "letter of recommendation".
Rooman keisareista löytyy tietoa esimerkiksi teoksista
Kivimäki, Arto: Rooman keisarit
Hämeenlinna, Karisto, 2000
Suetonius Tranquillus, Gaius: Rooman keisarien elämäkertoja
Porvoo, WSOY, 1999
Tacitus, Publius Cornelius: Keisarillisen Rooman historia
Porvoo, Helsinki, Juva, WSOY, 1990, Juva
Makupalat.fi Antiikin Rooma, luokassa 91.173, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
