Näyttää siltä että kuvailemaasi kattavaa teoslähtöistä kirjallisuuslähdettä ei ole olemassa. Kirjallisuushistorioissa teoksia lähestytään joko tekijästä tai sitten aikakaudesta käsin.
Internetissä on runsaasti kirjallisuusaineistoa etenkin englannin kielellä, mutta ei kaipaamaasi tietokantaa. Kannattaa kuitenkin tutustua sivuihin, joihin on ammattitaitoisesti koottu erilaisia kirjallisuuslähteitä, http://www.makupalat.fi --> kirjallisuus ja yleisten kirjastojen linkkikirjasto http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto --> kirjallisuus.
Kirjastojen aineistotietokantojen kuvailu perustuu asiasanoitukseen, mutta teosten suorasanainen referointi ei ainakaan toistaiseksi ole käytetty sisällönkuvailumuoto.
Muutamia erikoistietokantoja löytyy,...
Jos olet aloitteleva sukututkija, voisit ottaa yhteyttä paikallisiin sukututkimusseuroihin. Vantaalla toimii Vantaan seudun sukututkijat ry puheenjohtajanaan Irja Hirsivaara.
Kirjastoista löytyy useitakin sukututkimusta käsittelevää kirjaa, jotka auttavat alkuun. Kansallisarkistossa voi tutustua sukunsa historiaan mikrofilmattujen kirkonkirjojen ja rippikirjojen avulla. Muualta Suomesta kotoisin olevat voivat kaukolainata oman sukunsa kirkon- ja rippikirjojen mikrofilmejä maakunta-arkistoista.
Myös netin kautta pääsee tutkimaan seurakuntien vanhoja tietoja. Parhaiten pääset sukututkimus-linkkeihin osoitteesta www.makupalat.fi/historia.htm.
Kirjastot.fi:n sivun maakuntakirjastojen aineistojen monihaku http://monihaku. kirjastot.fi/ löytää Tampereen kaupunginkirjastosta nimekkeellä Dry Guillotine kirjan nimeltä Läpi tulen ja veden, julk. Valitut palat, Suomennosvalikoima. - Kansialanimeke: 38 tositapahtumiin perustuvaa jännityskertomusta uskomattomista pakoretkistä ja täpäristä pelastuksista. – Osakohde 16 on: Pakoni helvetistä / René Belbenoit
Läpi tulen ja veden,IBSN 9511059653 löytyy myös pääkaupunkiseudun aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi
Kirja kuuluu Käpylän ja Laajalahden kirjastojen kokoelmiin.
Kaikki varsinaiset Irania käsittelevät matkaoppaat näyttävät olevan englanninkielisiä. Saat ne esille pääkaupunkiseudun kirjastojen aineistohaku HelMetistä http://www.helmet.fi sanahaulla Iran and matkaoppaat. Saatavuustiedot selviävät myös HelMetistä.
Sanahaulla Iran, aineistorajausena kirjat ja kielirajauksena suomi saadaan 33 viitettä. Tässä niistä poimittuna muutama, koulutyöhön sopivalta tuntuva:
Maailma tänään. [15] : Lähi-itä
Persia - Iran : muinaisuus ja kulttuuri / Henri Broms
Iran eilen ja tänään : tuhannen ja yhden yön maa
Iran, maa mullahin varjossa Allahin nimeen / Marita Vihervuo
Persian muinaisuus ja kulttuuri / Armas Salonen
Kannattaa muistaa myös tietosanakirjat.
Kyllä, kirjastonhoitajana on kivaa. Mutta, kuten itsekin tiedät, aina ei voi mikään työ tai oleminen olla vain tasaisen kivaa. Työhömme kuuluu monenlaisia asioita. Kaikki työtehtävät eivät näy sinne varsinaisen kirjaston puolelle.
Työhömme kuuluu arkisia rutiiniasioita, jotka välillä ovat tylsiä. Mielestäni kaikkein hauskinta on se, kun saan olla kirjastoa käyttävien ihmisten, asiakkaiden, kanssa. Etsiä tietoa, vastata erilaisiin kysymyksiin ja suositella vaikka jotain hyvää kirjaa.
Tähän sinunkin esittämääsi kysymykseen on kiva vastata.
Marjaana Aumaston teos Kuningatar ja muita naisia on oikeastaan novellikokoelma. Kirjassa on 18 lyhyttä tarinaa erilaisista naisista ja elämänkohtaloista. Tapahtumat sijoittuvat Helsinkiin. Teosta on saatavilla useista pääkaupunkiseudun kirjastoista.
Vanhin rakennusjärjestys, joka Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy, on vuodelta 1938. Tämäntyyppiset asiakirjat löytyvät kattavasti Helsingin kaupunginarkistosta, jonka yhteystiedot ovat osoitteessa
http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/index.html
Ensimmäisen Nalle Puh -kirjan nimi on Nalle Puh. Alkuperäiseltä nimeltään se on Winnie-the-Pooh, ja se näyttää ilmestyneen suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1934.
Marjaana Aumastosta kerrotaan kirjassa Kotimaisia nykykertojia 2, joka löytyy kaikista yleisistä kirjastoista. Hän on syntynyt vuonna 1958 Virroilla ja hän asuu Helsingissä. Hänen esikoisteoksensa, Kuningatar ja muita naisia, oli Runeberg-palkintoehdokas vuonna 1989. Marjaana Aumasto on julkaissut neljä teosta.
Aumastosta ja hänen kirjoistaan on kirjoitettu muutamia lehtijuttuja, mm. :
1)Kukkola, Liisa: Onnellisia loppuja ei ole olemassakaan: Marjaana Aumaston kirjoissa naiset eivät ole aina sankareita (Kirjavat sivut ; 2); Etelä-Suomen sanomat 1999-02-16
2)Stenius, Tiina: Mustaa naurua naisten maasta; Kotiliesi 1996, nro 20, sivut 18-19, 21
3)Ingström, Pia: Att angripa en "amorf massa en möjligheter" : ett exempel på feministisk läsning...
Kysymästäsi Myers-Briggs tyyppi-indikaattorista(lyhenne mbti) ei erikseen löydy kirjaa suomeksi eikä englanniksi.
Kirjassa Helin, Kari: Ihmisten erilaisuus, 16 tyyppiä työelämässsä käsitellään aihetta, samoin englanninnkielisissä teoksissa Zannon: Human types: essence and the enneagram ja Cloninger: personality: description, dynamics and development. Saatavuustiedot voit tarkistaa Riimi-aineistotietokannasta: http://kirjasto.lahti.fi/riimi/zgate.dll
Aihetta käsitteleviä lehtiartikkeleita ovat esim.
Ron Zemke:Testin ja tyyppijaottelun tulkintaa ja kritiikkiä:
Mayers-Briggs - persoonallisuustesti tarkemmassa tarkastelussa
Yritystalous 1994 (52): 1
Holtari, Timo: Mihin luontaisesti miellyt
Fakta 2002 (22): 4
(molemmat lehdet ovat Lahden...
Bedrich Smetanasta löydät tietoa suomen kielellä tyyliin "elämä ja teokset" seuraavasta kirjasta, jota on pääkaupunkiseudun kirjastoissa:
Sävelten maailma osa 2 (Smetana s.179), WSOY
Viherkasveista kertovia kirjoja voi hakea Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/ asiasanalla "huonekasvit". Muutamia esimerkkejä:
- Suuri ruukkukasvikirja : näin hoidan kukkivat kukat ja viherkasvit, 1990
- Huonekasveja : 259 viherkasvia värikuvin, 1992
- Heitz, Halina : Ruukkukasvit : kukka- ja viherkasvit, 1992
- Kodin kukat ja viherkasvit. - 7.p. - 1993
- Puupponen, Esko : Harrastajan viherkasvikirja, 1966
Kirjojen saatavuuden voi tarkistaa aineistotietokannasta.
Suomessa ilmestyy valtava määrä kirjallisuuslehtiä (osa keskittyy johonkin määrättyyn alueeseen mm. runous, dekkarit), lasten -ja nuortenkirjallisuuslehtiä ja nettilehtiä kirjallisuudesta on myös paljon. Tarkkaa lukumäärää on vaikea sanoa. Mutta tässä on sivustoja, joista löydät kirjallisuuslehtiä:
http://www.makupalat.fi/
http://www.kirjastot.fi/linkkikirjasto
http://www.kirjastot.fi Kirjallisuuskanavan etusivun pikalinkit
http://www.kultti.net/ kohta lehdet, kirjallisuus- ja kritiikkilehdet
http://www.lukukeskus.fi/lehdet/
Parnasso-lehti, joka on vanhimpia kirjallisuuslehtiämme löytyy myös verkosta, http://www.parnasso.fi .
Toivottavasti löydät haluamaasi tietoa näistä.
(Päiv. 18.02.08)
Tietoa Elina Karjalaisesta löydät esim. seuraavista teoksista:
Kotimaisia nykykertojia. 1-2 / [toimittaja: Ismo Loivamaa]ilm. vuosi 2003
2 Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa, ilm. v. 2001
3 Koskesta suvantoon : muistelmia vanhenemisen vuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v. 2001
4 Villit vuodet : muistelmia toimittajavuosilta / Elina Karjalainen, ilm. v.2000
5 Isän tyttö : lapsuuden muistelma / Elina Karjalainen, ilm. v. 1999
6 Kotimaisia nykykertojia. 2 / toim. Ritva Aarnio ja Ismo Loivamaa, ilm. v. 1998
7 Kaipauksen ja kiitoksen kirja / Elina Karjalainen, ilm. vuosi 1998
8 Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän, ilm. vuosi 1995
9 Löytöretki lapsuuteen / toimittanut Heli...
Tohtori Alzheimerin etunimi oli Alois. Hän oli saksalainen neuropsykologi, joka eli vuosina 1864-1915.
Alois Alzheimerista voi hakea viitteitä Internetistä esim. Google-haulla. Tässä yksi viite: http://www.alz.co.uk/alzheimers/aa.html
Eeva Kilven kirjojen arvosteluita löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Sanojen aika -tietokannasta. Tietokannan Internetosoite on http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=376
Pudotusvalikoista valitaan haluttu kirjailija ja toisesta valikosta valitaan lähteet ja tuotanto.
ISBN-tunnus sisältää kirjaimet ISBN ja 10 merkkiä, jotka jakautuvat neljään osaan – ensin on maantunnus tai kieliryhmän tunnus, sitten kustantajantunnus ja julkaisuntunnus sekä viimeisenä tarkistusmerkki.
Esimerkiksi ISBN 951-1-12345-8
951 = maantunnus tai kieliryhmän tunnus
1 = kustantajantunnus
12345 = julkaisuntunnus
8 = tarkistusmerkki
Maantunnus 951 tai 952 kertoo, että kirja tai muu erillisteos on julkaistu Suomessa. Kieliryhmän tunnukset 0 ja 1 ovat englanninkielisen kielialueen tunnuksia, ja niitä käyttävät esim. Iso-Britannia, USA, Australia ja englanninkielinen Kanada.
Kustantajantunnus vaihtelee yhdestä viiteen merkkiin kustannustoiminnan laajuuden mukaan. Julkaisuntunnus identifioi tietyn kustantajan...
Teoksessa "Kansanmusiikki" / toim. Anneli Asplund ja Matti Hako, 1981, ISBN 951-717-234-6, on sivuilla 136 - 139 artikkeli jouhikosta. Sen mukaan jouhikko on tunnettu jo keskiajalla Skandinaviassa. Vanhimmat tiedot viittaavat ainakin 1100-luvulle. Suomeen soitin on levinnyt Ruotsista, josta se edelleen kulkeutui myös Viroon.
Otto Anderssonin mukaan jouhikon skandinaavinen muoto pohjautuu walesilaiseen crwthiin. Samantyyppinen soitin tunnettiin mannermaalla keskiajalla chrotta-nimisenä. Crwthin kantamuotona on muinaisirlantilainen timpan tai fidil, joka on ollut jousisoitin kuten crwthinkin.
Emilia Lajunen on koonnut erinomaisen listan jouhikkoa koskevista kirjallisuus- ja artikkeliviitteistä. Sen löydät seuraavasta osoitteesta: http://www2...
Turun kaupunginkirjaston käsikirjastossa voi lukea mikrofilmejä ja niistä voi ottaa kopioita. Hinta on 40 snt /A4 kopio. Lukulaitteisiin voi varata ajan puh. 2620 629, kirjasto on auki ark. klo 10-20, la 10-15. Mikrofilmit saa varastosta odottaessa.
Mikäli ette pääse tänne lukemaan, voitte pyytää oman kuntanne kirjastoa tilaamaan kopiot meiltä.
