Norman, Philip: Rolling Stones; suom. Juhani Niemi, ISBN 951-1-08529-8, Otava 1985 on varmaan tiedustelemasi teos. Sen saatavuuden yleisissä kirjastoissa pääkaupunkiseudulla näet nettiosoitteesta http://www.helmet.fi Soita kirjastoon ja nouda teos itse tai tee varaus em. nettiosoitteeseen, jos sinulla on 4-numeroinen pinkoodi. Jos sitä ei vielä ole, sen saat käymällä kirjastossa ja näyttämällä kirjastokortin ja kuvallisen henkilötodistuksen.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen ruotsinkielisiltä sivuilta löytyy IT-terminologian suomi-ruotsi-englanti -sanalista, tästä osoitteesta:
http://kaino.kotus.fi/www/ordlistor/dataordlista.html
Pekka Pohjolan elämäkerta ilmestyy huhtikuussa Kustannus Oy Jalavan kustantamana. Toimittaja Petri Nevalaisen kirjoittaman teoksen nimi on Bassokenraali. Lisää teoksesta: http://www.rockadillo.fi/news/pohjolainfo.html
Kirja tulee sitten aikanaan myös kirjastojen kokoelmiin, tarkkaa ajankohtaa on vaikea vielä arvioida. Seuraa tilannetta HelMet-aineistohaulla.
Tarkoitat varmaankin kappaletta Haaveet kaatuu, jonka Jore Marjaranta esittää elokuvassa Pahat pojat. Sen alkuperäinen nimi on Ingen vinner. Tämä kappale on Ville Pusan levyllä Silver, ja se löytyy Turun kaupunginkirjaston musiikkiosastolta.
Rakennustietosäätiön RT-ohjekortissa RT 93-10543 (Asunnon eteis- ja kulkutilat) on tietoa eteistilojen mitoitus- ja suunnitteluperusteista. Rakennustietosäätiön RT-tarviketiedostossa X71 (Eteis- ja aulatilojen kalusteet ja varusteet) esitellään eteistilojen kalusteita. Nämä RT-kortit löytyvät Jämsänkosken kaupunginkirjastosta.
Yleisissä sisustusopaskirjoissa on usein tietoa eteistilojen suunnitelusta ja sisustamisesta. Mainittakoon tässä kirjat Uusitalo, Sirkka: Koti kauniiksi (951-20-4703-9) ja Mårtensson, Hans: Kuistit ja verannat (952-9687-65-6). Näiden kirjojen saatavuustiedot voi tarkistaa aineistotietokannastamme http://intro.jamsa.fi/Scripts/Intro2.dll?formid=form2 .
Seuraavilla internet-sivuilla on tietoa eteisen suunnittelusta:...
Apinahahmot ilmentävät sanontaa, joka englanniksi kuuluu ”See no evil, hear no evil, speak no evil”, eli ne eivät näe, kuule, eivätkä puhu mitään pahaa. Apinoiden alkuperä on kuitenkin kaukana idässä. Tämän sanotaan viittaavan legendaan liittyvään opetukseen, että pitäisi ajatella ja puhua ja tehdä vain hyvää, sillä kaikki palaa takaisin luoksemme, jopa moninkertaisena.
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistossa on aiheesta muitakin vastauksia, http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx hakusanaksi "kolme apinaa". Internetistä voi hakea tietoa vaikkapa sanalla Toshogu.
Suomen kielellä löydät tietoa Louise Rennisonista ja hänen tuotannostaan Kustannusliike Kariston kotisivulta osoitteesta http://www.karisto.fi (klikkaa linkkejä kustannusliike > kirjailijat > Rennison Louise).
Englanniksi Rennisonista löytyy enemmänkin tietoa internetistä, ks. esim. http://www.teenreads.com/authors/au-rennison-louise.asp
Tieto asiasta on kirjankustantajilla. Suurin osa suomalaisista yleiskustantajista julkaisee fantasiakirjallisuutta. Kustantajien kotisivuille pääset osoitteesta http://www.booknet.fi
Tieteis- ja fantasiakirjallisuuslehti Aikakoneen sivulta http://aikakone.org/aikalink1.htm löytyy teksti ja linkki ” Suurin osa viime vuosina suomennetusta high fantasy -kirjallisuudesta on esitelty nimimerkki Darkin (= Mika Salovaara) Scifi ja fantasiakirjat –sivulla http://www.risingshadow.net/phpBB2 ”.
Sivulta löytyy listaus tulossa olevista fantasiakirjoista.
Etsimäsi satukirja on todennäköisesti
Etelä-Pohjanmaan lasten satukirja : parahia tarinoota kersoolle ja aikuusille / toimittanut Harri Harju, kuvitus Minna Kosunen. Kirjapaja 2002
Teosta löytyy Espoon kirjastoista ja myös muista pääkaupunkiseudun kirjastoista. Tarkista ajatasaiset saatavuustiedot aineistorekisteristä http://www.helmet.fi
Vuosittain ilmestyvästä Henrik Lundströmin Tieliikennekirjasta löytyy jonkin verran tietoa jarrutusmatkoista. Hyvä tietolähde on myös seuraava Internet-sivu: http://www.liikenneturva.fi/ (Turvatieto, sieltä klikkaamalla ensin linkkiä autoilija ja sitten pysähtymismatkat ).
Jyväskylän kaupunginkirjaston aineistotietokannasta osoitteessa http://jkl226.jkl.fi:8001/Intro?formid=form1 voi hakea tämän tyyppisiä teoksia asiasanalla opinnäytteet (kannattaa kenties kokeilla myös asiasanahakua kirjallinen viestintä taikka kirjallinen ilmaisu).
Suurin osa tosin on yliopistotasoisen tutkimuksen oppaita, mutta esim. Hanna Järventaustan Tutkimalla oppii : tutkimuksenteko-opas antaa vinkkejä suppeampienkin kirjallisten töiden tekoon.
Myös verkosta löytyvistä opiskelutekniikan oppaista saattaisi olla apua, niitä löydät mm. Kirjastot.fi:n Linkkikirjastosta luokasta 38.3 (esim. Tuumasta tekstiksi : perusopas seminaari ja opinnäytetyön tekijälle voisi olla hyödyllistä luettavaa, vaikka onkin vähän edistyneemmille...
Kielletyt kirjat -teoksessaan Kai Ekholm määrittelee kirjastojen myrkkykaapit näin: "Kirjastojen myrkkykaapeiksi kutsuttiin kirjaston henkilökunnan tiloissa olevaa varastokaappia, josta kirjoja annettiin lainaksi vain täysi-ikäisille lainaajille." Esimerkiksi Lahden kaupunginkirjaston myrkkykaapissa olivat 1950-luvulla ja 1960-luvun alussa mm. seuraavat kirjat: Boccaccio, Giovanni: Decamerone; Kahn, Fritz: Sukupuolielämämme, Lawrence, D.H.: Lady Chatterley ja Laclos, Choderlos de: Vaarallisia suhteita.
Joissakin tapauksissa myrkkykaappiin sijoitetut kirjat eivät olleet kirjastoissa vuosikausiin lainkaan yleisön saatavilla. Jatkosodan jälkeen vuosina 1944-1946 poistettiin yleisön ulottuvilta ns. poliittisesti arveluttavat kirjat. Monissa...
Ainakin seuraavissa nuortenkirjoissa käsitellään monikulttuurisuutta.
Backlen, Marianne: Donovan (1995), Talvio,Pirkko: Minä olen Davor (1994), Tuominen, Tellervo: Pohjankulman pakolaiset (1981), Guttormsen, Seija-Marita: Miten kamelilla ratsastetaan? (1999), Hakkarainen, Olli: Enkelin kuvia lumessa (1995).
Lisäksi aiheesta on kirjoitettu aikuisten kirjoissa kuten ElRamly, Ranya: Auringon asema (2002), Lardot, Raisa: Andy ja Vera (1997.
Suomen Sokerin tontin ja talon historia liittyy Venäjältä Suomeen muuttaneeseen Feodor Kiseleffiin, joka oli hankkinut itselleen vuokra-oikeuden Töölön tonttiin vuoteen 1854 asti. Hän pystytti sinne ensin tiilitehtaan, mutta myöhemmin hänet velvoitettiin siirtämään omistuksessaan oleva sokeritehdas kaupungin keskustasta Töölön tontille. Hänet myös velvoittiin rakennuttamaan tiilitalo tehdasta varten. Talon suunnitteli C.L. Engel.
Suomen Sokerin talosta ja tehdasalueelta löytyy tietoja mm. seuraavista lähteistä:
Hackzell&Toppari: Töölöntullin molemmin puolin(artikkeli Sokeria ja oopperaa)
Urbans: Sokeri Suomessa 1500-1917 (Sokeritehdas muuttaa Töölöön)
Suomen Sokeri Osakeyhtiö
Töölö: kotikaupunginosamme 2
Kirjojen saatavuuden voi...
Opinnäytetyön aiheesi jää nyt hieman epäselväksi siitä näkökulmasta että minkä tyyppistä nettiauttamista tarkastelet. Verkkopalveluiden kirjo kun on tietoteknisestä Help desk-auttamisesta verkkokriisikeskustoimintaan. Vastaus keskittyy jälkimmäiseen vaihtoehtoon.
HelMetistä http://www.helmet.fi löytyy seuraava teos Tschokkinen, Salla: Sähköpostiauttajan opas. Helsinki: Nyyti,2000.
Aleksi-artikkelitietokannasta: Oppimisvaikeuksista kärsiviä lapsia tuetaan pärjäämään lähikoulussa Kangas, Reima Sosiaaliturva 2002, nro 15, sivu 20-21. Turvakoti laajeni verkkoon Pitkänen, Kati Sosiaaliturva 2002, nro 13, sivu 18-19.
Häkistä verkkoon : kuka tekee sosiaalityötä vapautuvien vankien kanssa? Melaranta, Sanna Sosiaaliturva 2001, nro 10, sivu 14-...
Kirjastojen aineistohaku Finna.fi:stä löydät oppaita kirjoittamiseen sanahaulla kirjoittaminen and oppaat, haku voidaan rajata tietyn kieliseen aineistoon. Esimerkiksi luovan kirjoittamisen oppaat saadaan esille aihehaulla: luova kirjoittaminen ja tieteellisen kirjoittamisen oppaat haulla: tieteellinen kirjoittaminen.
Tutustumalla kustantajien kotisivuihin saat tietoa heidän kustannusprofiilistaan. Kustantajia on koottu Makupalat.fi:n kustantajat, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae?sort=title&order=asc&f%5B0%5D=fie…
Nuoren Voiman Liitto tarjoaa maksullista arvostelupalvelua.
https://nuorenvoimanliitto.fi/
Kirjoittamiseen liittyviä sivustoja on koottu Makupalat.fi kokoelmaan Kirjoittaminen, https://www.makupalat.fi/fi/kokoelma/...
Asiaa voi tutkia esim. teoksista Suur-Jämsän historia 1-3. Ajallisesti paras lähde lienee Lahti, Markku: Vanhan Korpilahden historia: Korpilahden, Muuramen ja Säynätsalon yhteisaika emäseurakunnan synnystä 1861 kuntien itsenäistymiseen 1923. Sen mukaan (s. 200)erityisesti Korpilahdella metsä oli vahvaa ja uittovesistöjä runsaasti, sahateollisuus vapautui 1861, työvoimaa oli runsaasti saatavilla ja tukkien hinnat olivat alhaalla... Kirjassa on tarkka kuvaus Vanhan Korpilahden sahateollisuudesta. Kirja on Jyväskylän kaupunginkirjaston kokoelmissa. Ehkäpä muitakin syitä nuorten miesten liikkeisiin löytyy näistä lähteistä...
Kuvien tekijänoikeuksista vastaa Kopiosto, seuraavassa linkissä on tietoa kirjan kansien tekijänoikeuksista. http://www.kuvastory.fi/ehdot.htm
Asiaa kannattaa tiedustella Kopiostosta, sähköpostiosoite on kuvastory@kuvastory.fi
Sinun kannattaisi tutustua Juhani Airaksisen teokseen Helenoitten Helena: Aino Räsäsen elämäkerta (Karisto 1996) sekä Ritva Aarnion ja Ismo Loivamaan toimittamaan Kotimaisia naisten viihteen taitajia - 100 vuotta rakkautta (BTJ Kirjastopalvelu OY 1999). Myös suomalaisen naiskirjallisuudenhistoriasta Sain roolin johon en mahdu (Otava 1989) voisi olla hyödyllinen.
