Voit hakea Turun kaupunginkirjaston kokoelmista esim. asiasanoilla maatalouspolitiikka, Suomi. Alkuun pääset menemällä verkkokirjastoon, osoitteeseen http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form1
Haun avulla löytyy mm. Pietiäinen, Jukka-Pekka : Leivän syrjässä : maatilahallitus ja sen edeltäjät (1992).
Kirjan boonus on laaja lähdeluettelo.
Oletamme, että musiikki vaikuttaa enemmän nuorten kuin aikuisten pukeutumiseen. Lahden kaupunginkirjaston aineistotietokanta löytyy internetistä kirjaston kotisivulta osoitteesta http://www.lahti.fi/kirjasto/ Aineistohakuun pääset klikkaamalla linkkiä Aineistotietokanta. Kirjoita asiasanakentään "nuorisokulttuuri" (ilman lainausmerkkejä) ja klikkaa hakunappulaa. Saat esille pitkän luettelon kirjoista, joista saattaa olla sinulle hyötyä. Tässä joitakin viitteitä:
- Bennett, Andy: Popular Music and Youth Culture. Music, Identity and Place (2000)
- Kemppinen, Pertti: Nuoruuden taikaa. Kurkistuksia nuorisokulttuureihin (1997)
- Polhemus, Ted: Streetstyle. From Sidewalk to Catwalk (1995)
- Polhemus, Ted: Style Surfing. What to Wear in the 3rd...
Tutkin erilaisia tilastoja etsiessäni vastausta kysymykseesi. Aivan suoraa vastausta en niiden perusteella pysty antamaan. Helsingin kaupungin tilastollisen vuosikirjan 2003 mukaan vuodenvaihteessa 2002/03 Helsingissä oli asukkaita ikäryhmässä 20-24v 44 304 ja 25-29v 52 711. Vastaavat tiedot Espoon osalta löytyvät varmasti Espoon kaupungin tilastollisesta vuosikirjasta, jota on Helsingissä pääkirjastossa Pasilassa (käsikirjastokappale) sekä useissa Espoon kirjastoissa. Vantaan kaupungin tilastollinen vuosikirja tulee esim. Tikkurilan kirjastoon. Internetistä www.espoo.fi-sivulta on linkki Espoon taskutilastoon, jossa on tietoa Espoon asukkaista, montako prosenttia koko asukasluvusta ikäryhmittäin, mutta ryhmissä 15-24v ja 25-64v. Suomen...
Tilastokeskuksen sivuilla osoitteessa http://www.stat.fi/tk/tt/luokitukset/index_henkilo_keh.html määritellään henkilöluokitukset sosioekonomisen aseman perusteella toimihenkilöiden ja työntekijöiden osalta yksinkertaistaen seuraavasti:
Työntekijät ovat palkansaajia, jotka osallistuvat tuotantotoimintaan eri tavoin.
Alemmat toimihenkilöt ovat palkansaajia, jotka suorittavat tavanomaista toimisto- tai myyntityötä tai toimivat ammateissa, jotka ovat kehittyneet tavanomaisen toimisto- ja myyntityön pohjalta korvaten sen. Tehtävissä on keskeistä symbolien käsittely. Raja ylempiin toimihenkilöihin on se, että alemmat toimihenkilöt sijoittuvat organisaation suoritustasolle ja tehtävissä vaaditaan suppeampaa ja vähemmän teoreettista tietoainesta...
Pulmasi ratkeaa parhaiten käymällä lähikirjastossasi paikan päällä. Tietoturvasyistä tunnuslukua tai muita rekisteritietoja ei voi muuttaa verkon kautta tai puhelimitse(osoitteenmuutosta lukuunottamatta). Ota kirjastokäynnille kirjastokortti ja henkilöllisyystodistus mukaan.
Apraksia (apraxia) kuuluu neuropsykologisiin erityishäiriöihin. Se on aivoperäinen vaikeus suorittaa tahdonalaisia liikkeitä tai liikesarjoja.
Se on opittujen tahdonalaisten liikesarjojen, kuten esim. pukeutumisen tai esineiden käytön häiriö, joka ei johdu motorisesta kömpelyydestä eikä koordinaatiovaikeuksista. Neuropsykologinen kuntoutus on apraksiassa yleisesti käytettävä kuntoutusmenetelmä.
Lisää tietoa voit saada Jorma Palon toimittamasta Neurologia nimisestä teoksesta, jonka saatavuuden lähikirjastostasi voit tarkistaa osoitteesta http://www.helmet.fi
Lisää tietoa voit saada myös seuraavista osoitteista:
http://info2.info.tampere.fi/eta/avh/8_6.html
http://www.saunalahti.fi/kup/syndroma/apraksia_kv.htm
http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-...
Ohjelmassa mainittiin Pentti Saarikosken entisen vaimon Tuula-Liina Variksen teos Kilpikonna ja olkimarsalkka. WSOY 1994. ISBN 9510195928
Teoksesta on otettu useita painoksia, vuoden 1999 pokkaripainoksen ISBN on 9510240346 ja vuoden 2003 isotekstisen painoksen ISBN on 9510280100.
Myös Saarikosken leski Mia Berner on kirjoittanut muistelmateoksen PS : merkintöjä suruvuodelta. Tammi, 1986 (PS : anteckningar från ett sorgeår. Rabén & Sjögren, 1985)
Muita Saarikoskea käsitteleviä teoksia löytyy Helmet aineistotietokannasta: https://helmet.finna.fi tai yhteistietokannasta Finna.fi, https://finna.fi, Kannattaa käyttää aihehakua ja kirjoittaa asiasanaksi Saarikoski Pentti.
Työterveyslaitoksen vuonna 2001 julkaisemasta Työpaikan ergonomian tarkastusohjeesta löytyy seuraavanlainen suositus; ”25 kg on taakka, jonka pystyvät turvallisesti nostamaan lähes kaikki miehet ja 2/3 naisista ylläkuvatussa hyvässä nostotilanteessa. Toistuvassa nostamisessa ja puutteellisessa nostotilanteessa painoraja on alempi.
Enimmäisraja nuorille alle 18 vuotiaille miehille on 20 kg ja naisille 15 kg.” Ylläkuvatussa hyvässä nostotilanteessa on määritelty mm. taakan etäisyys vartalosta, kiertoliike, taakan korkeus ym. nostamistilanteeseen vaikuttavia tekijöitä.
Runsaasti työturvallisuuteen liittyvää tietoa löytyy Työterveyslaitoksen www-sivuilta osoitteesta http://www.ttl.fi/internet/ Sivuilla kerrotaan myös Työterveyslaitoksen...
Kysele uusinta Nightmare room - sarjan kirjaa kevään aikana kirjastosta. Tarkkaa päivää kirjan kirjastoon tulolle en uskalla luvata.
David Beckhamista on kirjoitettu kirjoja, mutta kirjat ovat englanninkielisiä. Tässä kirjojen nimiä:
Hildred, Stafford: There's only one David Beckham
Beckham, David: My side
Beckham, David: Beckham : my world
Runoilijan nimeä en valitettavasti saanut selville.
Hufvudstadsbladetin arkistosta kerrottiin, että noin vanhan asian selville saaminen silloisilla arkistointimenetelmillä on hyvin vaikeaa, jollei mahdotonta.
Tuttavapiirissäni arveltiin, että kyseessä voisi olla Bo Carpelan tai Claes Andersson. Kirjaston kokoelmista emme kuitenkaan ole onnistuneet ko. runoa löytämään.
Neuvoisinkin Teitä käymään Pasilan pääkirjastossa, siellä säilytetään vanhoja Hufvudstadsbladeteja mikrofilmeillä, jotka ovat asiakkaiden käytettävissä.
H.C.Andersen on kirjoittanut Andante-nimisen tekstin.
Kirjassa Och skogen blir en orgel: finlandssvenska dikter om musik on Elmer Diktoniuksen teksti väliotsikolla Andante. Se ei kuitenkaan ole rakkausruno ja se on jo vuonna...
Jos et ole ehtinyt itse lukea kirjaa, Internetistä löytyy jonkin verran toisten tekemiä tutkielmia ym. kirjasta ja niistä löytyy selostusta myös juonesta. Jos olet tekemässä itse tutkielmaa, ethän kopioi toisten tekstiä ja mainitsethan työssäsi mistä olet tietosi saanut.
Tässä pari osoitetta:
http://www.yle.fi/radiomafia/sailio/sivu.50.shtml
Tuntemattoman sotilaan julkaisusta http://www.valve.fi/showcase/tuntematon/main.html
Helsingin Sanomien juttusarja http://www.hs.fi/juttusarja/tuntemattomat
Samaa kysymystä on kysytty aikaisemminkin, joten voit tutustua "Kysy kirjastonhoitajalta" arkiston aikaisempiin vastauksiin http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx (Kirjoita hakulaatikkoon tuntematon sotilas). Myös Linkkikirjastoa...
Esimerkiksi Kirjasammosta löydät tietoa Leena Landerista: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_12317596284036
Kirjasammon sivulta löydät myös linkkejä eteenpäin, Leena Landerista kertoville sivuille, kuten Ylen Elävään arkistoon, kustantajan sivulle jne.
Etsimällä Kajaanin kaupungin aineistotietokannasta http://kirjasto.kajaani.fi/Intro?formid=form2&sesid=1076587802 asiasanoilla murresanat ja Kainuu saa listan 7:stä aiheeseen liittyvästä kirjasta (tai murteet ja Kainuu = 19 viitettä). Esimerkiksi seuraavat kirjat käsittelevät Kainuun murresanoja:
Korhonen, Tarja: Vanhaa kainuulaista rakennussanastoa (1990)
Räisänen, Alpo: Sotkamon murretta (1987)
Räisänen, Alpo: Suomussalmen murretta (1978)
Väisänen, Heino Tituleerata vai karahteerata : Kainuun murteiden jokamiehen synonyymisanasto ja sanasta miestä, sarvista härkää : tarinoita,sanontoja, kaskuja ja loruja kainuulaisittain (1995)
Valtion työmarkkinalaitos tuottaa julkaisua "Tietoja valtion henkilöstöstä", joka sisältää runsaasti tilastotietoa. Uusin versio on julkaistu lokakuussa 2003 ja se kattaa vuoden 2002. Julkaisu on osoitteessa http://www.vm.fi/tiedostot/pdf/fi/43613.pdf .
Olisikohan kyseessä luettelo nimeltä Art Norvegien des Vikings au XVIIIe Siecle. 15 Janvier - 28 Fevrier 1954? Näyttely on pidetty Plais des Beaux-Artsissa Brysselissä. Luettelo on julkaistu vuonna 1954 Brysselissä. Kustantaja on Ministere de l'Instruction Publique.
Luettelo saattaa löytyä Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, mutta heidän tietokannastaan, Arscasta, luettelosta ei löydy mainintaa. Luettelon voi tilata kirjaston kaukopalvelun kautta.
Lappeenrannan maakuntakirjaston kokoelmissa ei ole Lempaalasta varsinaista pitäjänhistoriaa. Hakusanalla Mustiala ei löydy mitään. Lempaalasta meiltä löytyy seuraavanlaista materiaalia:
Kirjat:
Hietamies, Laila: Siellä jossakin : romaani. 2003. Otava
Ikävalko, Pentti: RjP 2:n korpraali kertoo. 1990
Karjala nyt 1: kartta. 1987. Sun press
Peitsara, Tapio: Kertomus jääkäripataljoona 6:n vaiheista vuosina 1943-44 Suomen ja Neuvostoliiton välisesä nk Jatkosodassa. 1976.
Rajajääkäripataljoona 1 : kuvitettu sotapäiväkirja 1941-1944. 1993. Rajajääkäripataljoona 1:n asevelitoimikunta.
Lehtiartikkelit:
Hirvonen, Martti: Risti Inkerinmaan vehreässä lehdossa : matka Inkerinmaalle Lempaalaan, Toksovaan ja Kelttoon 9.-12.8.1996. // Inkeriläisten viesti...
Kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta ARTO:sta löytyy seuraavat artikkelit: Riihimäki, Minna: IAS 38 : aineettomat hyödykkeet : aineettomien hyödykkeiden aktivointiehdot ja erot Suomen säännöksiin, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2001: 7, s. 21-26 ; Autio, Heikki: IAS-konsernitilinpäätös, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 29-32, sekä Forsberg, Leif-Erik: Sijoituskiinteistöjen luokittelu ja arvostaminen IAS-standardien mukaan, Julkaisussa: Tilintarkastus. - Helsinki : Tilintarkastajayhdistys. - ISSN 0783-0017. 2002 : 7, s. 23-27 .
ARTO on uusien kotimaisten artikkeleiden viitetietokanta. Siinä on myös linkkejä...
Lastenkeskus on kustantanut kaksi lorupussi-aiheista kirjaa ja ohjeet lorukorttien tekoon ovat ainakin uudemmassa: Varpu Välimäki, Uusi lorupussi (1995).
Toinen kirja on vuodelta 1990: Raija Parantainen,
Lorupussi. Liru laru lorupussi -nimisestä kirjasta saa lisäksi runovinkkejä (toim. Ritva Bergman ja Ismo Loivamaa, BTJ Kirjastopalvelu 1997), mutta teko-ohjeita siitä ei löydy.
