Minna Canthista löytyy runsaasti tietoa. Ohessa muutamia teoksia, joista uskoisin sinulle olevan hyötyä.
Uusin Minna Canthista julkaistu elämäkertateos on Kirsti Mäkisen ja Tuula Uusi-Hallilan kirjoittama ”Minna Canth : Taiteilija ja taistelija”. WSOY, 2003. Kirja piirtää monipuolisen kuvan kirjailijasta ja siinä on runsas, hyvä kuvitus.
Reetta Niemisen elämäkerta ”Minna Canth : kirjailija ja kauppias” ilmestyi v. 1990, Otavan kustantamana.
Liisa Huhtalan toimittama ”Monisärmäinen Minna Canth : kirjoituksia hänestä ja hänen tuotannostaan” on Snellman-instituutin julkaisu vuodelta. 1998.
”Sanoi Minna Canth : otteita Minna Canthin teoksista ja kirjeistä” on Ritva Heikkilän toimittama kirja, joka ilmestyi v. 1987. Sen kuvat ovat Kuopion...
Runo tunnetaan jostain syystä nimellä Eino Leinon juomalaulu. Eino Leino ei sitä kuitenkaan ole kirjoittanut vaan Heikki Asunta. Runo on oikealta nimeltään Pieni episodi ja se löytyy kokoelmasta Mustaa ja kultaa vuodelta 1929. Näin menee ensimmäinen säkeistö:
Monta päivää juotuaan,
pessimisti tuskissaan,
tuumii: on jo, jukoliste,
saavutettu päätepiste.
Koko runo on luettavissa mm. Jarkko Laineen toimittamassa teoksessa Putelille puhelen: viinavirsiä. Otava 1978.
Laulusta on sittemmin tehty monta versiota. Joskus 80-luvulla tavaksi on tullut myös ottaa kossuryyppy jo kahden viimeisen sanan välissä odottamatta laulun loppua. Sävel on sama kuin laulussa "Piiri pieni pyörii".
Ranskalaisen Paul-Jacques Bonzonin nuortenkirjat kuudesta kaveruksesta on käännetty suomeksi 70-luvulla:
Kuusi kaverusta, Kuusi kaverusta ja atomiryöstäjät, Kuusi kaverusta ja Eiffel-torni, Kuusi kaverusta ja merirosvoradio, Kuusi kaverusta ja Mustahansikas, Kuusi kaverusta ja punainen perukki, Kuusi kaverusta ja salaperäinen lentokone, Kuusi kaverusta ja vihreä aasi ja Kuusi kaverusta Scotland Yardissa
Kirjojen saatavuudesta katso tarkemmin http://www.helmet.fi
Joitakin kotimaisia tietokantoja on, joissa on myös otteita teksteistä. Esim. Sanojen aika -tietokanta sisältää yli 180 suomalaisen nykykirjailijan esittelyn, tietoja tuotannosta sekä tekstinäytteitä ja lähteitä:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=361〈=FI
Turun kaupunginkirjaston Vaski-tietokanta esittelee varsinaissuomalaisia nykykirjailijoita ja osaan kirjailijaesittelyitä sisältyy myös tekstinäytteitä:
http://www.turku.fi/kirjasto/kirjailijasivut/Kirjailijat/index.html
Helsingin Sanomien Klik!-sivustolla oli vuosina 1996-2001 tekstinäytteitä uutuuskirjoista, myös käännöskirjallisuudesta. Sivustoa ei enää ylläpidetä, mutta sieltä löytyy tekstinäytteitä näinä vuosina ilmestyneistä kirjoista:
http://www2.helsinginsanomat.fi/klik/...
Euroopan keskuspankki ja Suomen pankki ovat tehneet päätöksen, jonka mukaan erillistä esim. numismaattista opasta ei eurokolikoista ole tehty. Sen sijaan EU-tiedotuspisteet jakavat esitteitä, joissa kerrotaan seitsemän eurosetelin ja kahdeksan eurokolikon ulkoasusta ja aitoustekijöistä.
Kolikkomallit löytyvät esimerkiksi osoitteesta: http://www.vm.fi/vm/liston/euro.lsp?r=17614&1=fi. Osoite vie valtiovarainministeriön Eurotietopankki -sivuille.
Lisätietoja osoitteesta: http://europa.eu.int/eur-lex/pri/fi/oj/dat/2001/c_373/c_37320011228fi00… . Täältä löytyy tietoa eurokolikoista PDF-tiedostona.
Heinrich Heinen runoja on käännetty suomeksi useampikin kokoelmallinen. Kysymäsi runo on kokoelmasta Neue Gedichte, kokoelman osassa Verschiedene ja se on runon nimeltä Hortense toinen säkeistö. Osa kokoelmasta on käännetty. Suomennoksen nimi on Laulujen kirja ja siinä on runoja kokoelmasta Uusia runoja, myös osasta Niitä näitä, johon Hortense-runo kuuluu. Mutta Hortense-runoa ei ole suomennettujen joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Oulun maakuntakirjaston Ostrobotnia-tietokannasta löytyy runsaasti Soile Sepän kirjoittamia artikkeleita sekä haastatteluja Soile Sepästä. Se löytyy osoitteesta:
http://oukasrv6.ouka.fi:8000/?formid=free1&sesid=1076497825
Valitettavasti meillä Kajaanissa ei ole henkilötietoja hänestä. Välitän kysymyksen myös Ouluun, joten saat täydentävän vastauksen sieltä.
Pentti Valkonen ja hänen veljensä Mauri olivat komppanianpäällikköjä. Heistä kirjoitetaan kirjassa Vuorio, Anelma, Raatteen pataljoona : I/JR 11:n vaiheita jatkosodan ensimmäisen kuukauden aikana. Hämeenlinna : Karisto, 1973.
Pistojoen taisteluita kuvataan myös teoksessa Karhunen, Veikko, Vienan sissit : sissipataljoona 3 jatkosodassa 1941-1943, WSOY 1976.
Lattiarakenteilta edellytetään riittävää kantavuutta koko kirjastossa. Suomen rakentamismääräykset eivät erikseen mainitse kirjastotilaa pintakuormista annettujen määräysten yhteydessä. Julkisia tiloja koskevia vaatimuksia tietenkin on.
Hyötykuormien edellytetään vaikuttavan sen jälkeen kun rakennus on otettu käyttötarkoituksensa mukaiseen käyttöön. Hyötykuormia ovat oleskelukuorma, kokoontumiskuorma, tungoskuorma ja tavarakuorma. Kirjastoihin sopii sovellettavaksi (tiloja kuten esim. voimistelu- ja juhlasalit, myymälät, ravitsemusliikkeiden yleisötilat) tungoskuomaa koskevat vähimmäismääräykset, siis 4,0 kN/m2 (400kg/m2). Useinkin se varmaan ylitetän.
”Suomen rakentamismääräyskokoelmassa” (Rakennuslain 13 pykälän mukaisesti) annetaan...
Franklin W. Dixon oli salanimi, jota Edward L. Stratemeyer käytti kirjoittaessaan Hardy-poikia. Internetin osoitteesta http://www.hardyboy.com/~bayport/author.html löytyy enemmän tietoa aiheesta, englanninkielisenä.
Maan ajateltiin olevan pyöreä jo ennen kopernikaanista käännettä.
Hannu Karttusen teoksessa "Vanhin tiede: tähtitiedettä kivikaudesta kuulentoihin"(Tähtitieteellinen yhdistys Ursa, 2003), kerrotaan että ajatusta maan pallomaisesta muodosta pidetään Pythagoraan(n.572-497 eaa.) keksintönä. Karttunen toteaa " On vaikea sanoa keksikö hän sen todella ensimmäisenä, sillä idea ei ehkä ollut kovinkaan vieras kansalle, joka merillä purjehtiessaan oli nähnyt todisteita Maan muodosta. Merenkävijät olivat havainneet, kuinka tähtitaivaan ulkonäkö riippuu havaitsijan sijainnista ja ehkä myös, miten loittonevasta laivasta ensin katoaa runko näkyvistä, sitten purjeet ja aivan lopuksi maston huippu. Myös Maan varjo Kuun pinnalla kuunpimennyksen aikana...
Kirjastojen tietosanakirjoista löydät tietoa Bahrainista suomen kielellä.
Kirjaston koneilta pääset myös oman ja muiden kirjastojen tietokantoihin. Voit tutustua esim. teoksiin Maailman maat ja kansat, Osa: : Lounais-Aasia, Julkaistu: Helsinki : Valitut palat, Julkaistu (osa): , 1998 ja Maailma tänään, Osa: [15] : Lähi-itä, Julkaistu (osa): , cop. 1999.
Verkossa on runsaasti englanninkielistä aineistoa esim. osoitteessa http://lcweb2.loc.gov/frd/cs/bhtoc.html . Katso myös googlesta http://www.google.fi ja kirjoita hakusanaksi Bahrain.
Suomen Lähetysseura on julkaissut laulukirjan
Yhdestä suusta : Lauluterveisiä maailmalta 49 kansainvälistä laulua hengellisen musiikin lauluryhmille ja yksityisille laulajille. Yksiäänisiä ja kuorosovituksia lähes 30 kielellä suomennoksineen. Kokoelma Suomen lähetysseuran toimintaan liittyviä hengellisiä lauluja eri puolilta maailmaa. Kirja on saatavana esimerkiksi HelMet-kirjastoista, tai ostettavana Suomen lähetysseuran kautta.
Suomen lähetysseuralla voi myös olla muita lauluja tai muita tekstejä jotka ovat peräisin kehitysmaista. Heidän CD-levyistäkin voi todennäköisesti löytää laulujen sanoja. Suosittelen, että käännytte heidän puoleen myös suoraan. He varmasti auttavat sisarjärjestön edustajia. Suomen lähetysseuran verkkosivut: https...
Löydät R.L. Stinestä kätevästi kuvia esim. Googlen kuvahaulla. Klikkaa osoitteeseen www.google.fi ja valitse Kuvat. Kirjoita hakusanaksi R.L. Stine ja kuvia löytyy!
Pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoista löytyy jonkin verran aineistoa Lars Sonckista ja hänen tuotannostaan.
Tutustumisen arvoinen on ennen kaikkea teos: "Lars Sonck 1870-1956 : arkkitehti = architect" / [näyttelyryhmä = exhibition team: Paula Kivinen, Pekka Korvenmaa, Esa Piironen].Helsinki : [Suomen rakennustaiteen museo], 1981. Siinä esitellään ainakin joitakin kiinnostuksesi kohteena olevista rakennuksista.
Myös Riitta Wäreen kirjassa "Rakennettu suomalaisuus : nationalismi viime vuosisadan vaihteen arkkitehtuurissa ja sitä koskevissa kirjoituksissa", 1991, on lukuisia viittauksia Lars Sonckiin.
Teosten sijainnin ja saatavuuden voit selvittää osoitteesta http://www.helmet.fi .
Suosittelisin kuitenkin, että ottaisit yhteyttä Suomen...
Essi Kalima on julkaissut vain yhden teoksen:
Kuinka paratiisimetsä pelastettiin / kirjoittanut ja kuvittanut Essi Kalima
Helsinki : Suomalaiset oikeusjulkaisut, 2002
Kirjan saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastojen yhteisestä HelMet-aineistohausta osoitteesta:
http://www.helmet.fi
Kirjan tekijästä ei valitettavasti löydy tietoa Internetistä eikä hakuteoksista.
Voisit olla yhteydessä kirjan kustantajaan lisätietoja saadaksesi.
Tässä pari osoitetta internetissä: www.emgs.net/index.htm tietoa, suomi-englanti-suomi kielenkääntöohjelmasta; www.word2word.com/dictionary.html, englanniksi tietoa sanakirjoista ja käännösohjelmista. TranSmart-nimisestä konekäännösohjelmasta (suomi-englanti) on tietoa sivulla www.ravenholm.fi/tuotteet/2_2_6_1705.htm
Eurotranslator.netin sanakirjapalvelun kielivalikoimassa on sekä suomi että turkki (www.eurotranslator.net). Näiden lisäksi Hämeenlinnan kaupunginkirjaston tuottamasta aihehakemistosta www.makupalat.fi hakusanan kielitiede > sanakirjat.kielenkääntäjät alta löytyy runsaasti aiheeseen liittyviä linkkejä.
Ongelmanratkaisutehtäviä, psykologisia pelejä ja testejä löytyy mm. De Carlon Psykologiset pelit ja leikit. Kirjaston kokoelmista löytyy myös erilaisia päättely- ja numerotehtäviä Mensa-älyjumppa -kirjoista.
Virpi Slotten yms. kirjoittamassa artikkelissa Kasvatuslehdessä (2002 nro 3) pyritään vastaamaan, mitä ja miten hoitoalan opiskelijoiksi pyrkiviä testataan.
Molemmat lehdet ilmestyivät kysyminäsi vuosina kahdesti viikossa: keskiviikkoisin ja sunnuntaisin. Itä-Helsingin alueuutisia ilmestyi 1980 87 numeroa ja Itä-Helsingin uutisia vuonna 2000 103 numeroa. Kumpaakin lehteä säilytetään Helsingin kaupunginkirjaston pääkirjaston varastossa Itä-Pasilassa. Kaikki lehdet eivät kuitenkaan ole säilyneet.
