Jaakko Haavion ruonokokoelmassa Runot on runokertomus Joonasta valaan vatsassa. Teoksen tiedot:
Haavio, Jaakko
Runot / Jaakko Haavio. - Porvoo : WSOY, 1954. - 278 s. ; 8: - Sisältö: Taivaan ovella, Huomenkellot, Ikikevät, Profeetta Joona, Syystaivas.
Suonenjoen kirjastossa kirja on aikuisten osaston varastossa, mistä sen saa lainaksi. Myös Kuopion kaupunginkirjastosta on kirja saatavissa.
Työntutkimusta käsittelevä kirjallisuus on kirjastoissa luokassa 69.15. Voit tutustua aihetta käsittelevään kirjallisuuteen joko kirjastossa silmäilemällä tämän luokan hyllyjä tai verkkokirjastossa selaamalla viitteitä, joita löydät luokka- tai asiasanahaulla.
Näitä hakuja voit tehdä esim. Turun kaupunginkirjaston verkkokirjaston hakulomakkeella, joka löytyy osoitteesta
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=t_form2&sesid=1116261241
Haut voi tehdä valitsemalla alasvetovalikoista hakuehdoksi Luokka tai Asiasana, sekä kirjoittamalla vastaavalle riville 69.15 (luokkahaku) tai asiasanoiksi esim. työntutkimus tai työn organisointi.
Henry Wadsworth Longfellow julkaisi Amerikan intiaanien tarinoihin pohjautuvan eepoksen The Song of Hiawatha vuonna 1855. Tyyliltään eepos muistuttaa Kalevalaa, josta Longfellow saikin vaikutteita. Runon Hiawatha on ojibwe-intiaani, Longfellow sijoittaa hänet Pohjois-Amerikan Keskilänteen. Todellinen Hiawatha oli mohawk-intiaani, päällikkö joka eli 1400-luvun lopulla paljon idempänä. Hiawathan nimi on lainattu irokeeseilta, tarina taas ojibweilta. Runoelma kertoo Hiawathan elämästä syntymästä kuolemaan asti. Runossa esiintyy monien intiaaniheimojen nimiä, voit lukea koko runon englanniksi vaikkapa täältä: http://etext.lib.virginia.edu/toc/modeng/public/LonHiaw.html
Suomeksikin runoelma on ilmestynyt, A.E. Ollikainen on suomentanut sen...
Hei!
Drenain taruista on tosiaan suomennettu vasta nuo kaksi mainitsemaasi, tuntuisi todennäköiseltä, että kustantaja suomentaa myös loput sarjaan kuuluvat teokset. Varmaa tietoa suomentamisaikataulusta saat suoraan kustantajalta:
http://www.jalavakustannus.fi/sivut/JKyhteys.html
Tällä hetkellä HelMet-kirjastoissa on Dr. Philin eli Phillip C. McGraw'n kirjoista
Livsstrategier : att göra det som fungerar, att göra det viktiga (alkuteos: Life strategies: doing what works, doing what matters)
Pelasta parisuhteesi (alkuteos: Relationship rescue)
Relationsakuten (alkuteos: Relationship rescue)
Viktguiden : din praktiska guide till viktminskning för livet (alkuteos: The ultimate weight solution food guide)
Suomen kansallisbibliografia Fennican mukaan Phillip. C. McGraw'n kirjoja on suomennettu tähän mennessä vain yksi (tuo edellä mainittu Pelasta parisuhteesi ).
Yleisten kirjastojen yhteistietokanta Mandasta selvisi että Life strategies : doing what works, doing what matters kuuluu Turun kaupunginkirjaston valikoimiin....
Tietoa kirjailijakaksikosta Sören Olsson ja Andreas Jacobsson löytyy Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia. Kirjan saatavuuden voit tarkistaa kirjaston aineistotietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi. Kannattaa tutustua myös Makupalat-linkkikirjastoon osoitteessa http://www.makupalat.fi, josta löytyy kirjallisuus-linkin alta kirjailijoiden omat kotisivut.
Nancy Fridaylta on Fennicasta (http://finna.fi)löytyvän tiedon mukaan suomennettu vain 3 kirjaa: My secret garden (Salainen puutarha), Jealousy (MUstasukkaisuus) ja The power of beauty (Kauneus ja valta).
Hei,
valtakunnallisista kirjastotilastoista osoitteesta
http://tilastot.kirjastot.fi pystyy näitä lukuja laskemaan.
Suoraan niitä ei sieltä saa, mutta pienellä jakolaskulla onnistuu!
Pop&Jazz Konservatoriossa Helsingissä on mahdollista opiskella pääaineena musiikkiteknologiaa jo harrastuspainotteisella perustasolla. Tiedot perusopetuksesta löytyvät seuraavalta sivulta: http://www.popjazz.net/index.php?m1=2&m2=1&m3=21&lang=2
Työväenopistot järjestävät myös kursseja musiikin tietokoneohjelmista, mutta ainakin Helsingissä ikäraja on 16.
Helsingissä on myös nuorten mediakeskus Hattu, jossa on käytettävissä äänistudio, http://www.hattu.net/aanistudio.php . Periaatteessa alaikäraja on tosin 15. Varsinaista opetusta ei järjestetä, mutta ohjaavaa henkilökuntaa on paikalla. Kannattaa ottaa yhteyttä henkilökuntaan: http://www.hattu.net/henkilokunta.php
Kannattaa ehkä myös ottaa yhteyttä Helsingin...
Kirjasto on maanantaista torstaihin avoinna klo 10-20, perjantaisin klo 10-16 ja lauantaisin klo 10-15. Lisää tietoja saat kirjaston kotisivulta http://www.aralis.fi/taik .
Meiltä Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolta löytyy Sinatran nuotti "Sinatra - the man and his music", josta kyseinen kappale löytyy ja tekijöinä ovat Cahn & Van Heusen. Voit kaukolainata nuotin joko Tampereen kaupunginkirjaston tai PIRAMKin kirjaston kautta täältä Lahdesta.
Helsinki-tiedotuksesta kerrottiin että kyseessä lienee Oscar Kleinehin "Eteläsatama" (1877). Teoksen on lahjoittanut
kaupungille johtaja K.E. Jansson vuonna 1929.
Jonkinlainen kuva löytyy esittelysivulta (engl.)
http://www.virtualhelsinki.
net/helsinkipanoraama/historia/eng/kaupungintalo_taide.html
Kuva vilahtaa myös suomenkielisellä Kaupungintalon esittelysivulla, joskin sen
tiedosto on pdf-muotoinen ja raskas selattava.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet-tietokannasta www.helmet.fi löytyy joitakin suomenkielisiä teoksia pyhimyksistä. Niitä voi etsiä käyttämällä sanahaku-hakutapaa ja kirjoittamalla hakusanoiksi pyhimykset roomalaiskatolinen kirkko, kieli-valikosta voi rajata kieleksi suomen. Näin löytyy mm. teos Engelhart, Adalbert: Pyhien vuosi: pyhien kalenteri vuoden jokaiselle päivälle, Helsinki: Katolinen tiedotuskeskus, 2001. Kyseisestä teoksestä löytyy ainakin joidenkin katolisten pyhimysten suomenkieliset nimet. Kattavan vastauksen saamiseksi kannattaa kääntyä varsinaisen asiantuntijan, Katolisen tiedotuskeskuksen, puoleen. Heille voi lähettää kysymyksiä sähköpostitse info@catholic.fi, kotisivu www.catholic.fi.
Pomarkun kunnan vaakunassa on kultakentässä sininen, sahakorkoinen lakio; viisi sakaraa ylöspäin. Vaakuna kuvaa 5 maakirjataloa, jotka muodostivat 1500-luvulla perustan Pomarkun asutukselle. Talot sijaitsivat Pomarkun kirkonkylässä ja olivat nimeltään: Rossi, Nissi, Marttila, Lauri ja Savo. Lähde: Turun ja Porin läänin vaakunat, Nousiaisten väriteos 1990.
Vuoden 1809 valtiopäiväasiakirjojen mukaan H.Tervosen henkilötiedot pitävät paikkansa. Lähde: Protocoller hållna hos det hedervärda bonde ståndet vid landtdagen i Borgå år 1809.Hfors 1893, s. 278.
Eeva Kilpi on omaa sukua Salo. Hän oli avioliitossa vuosina 1949 - 1966 Mikko Kilven kanssa.
Lähde: Kuka kukin on (Otava, 2004)
Sukunimestä Kilpi kerrotaan Suomen kansallisbiografiassa (Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2005) seuraavaa:
"Sukunimi Kilpi ei ole suojattu, mistä syystä eri puolilla maata on lukuisia tämännimisiä sukuja. Kustavista lähtöisin olevan Kilpi-suvun nimen otti ensimmäisenä käyttöönsä tuleva kirjailija (->) Volter Kilpi Turun klassillisen lyseon alaluokilla 1886. Hänen isänsä oli merikapteeni David Ericsson (1843 - 1919). Ericsson oli vakiintunut sukunimeksi edellisen luotsi- ja kapteenisukupolven aikana. Suvussa oli useita Erik Ericsson (Eriksson) -nimisiä talollisia"
Volter Kilven suvusta kerrotaan enemmän Päiviö...
Kaukolainaan on mahdollista tilata kirjoja, jotka eivät kuulu meidän kirjaston kokoelmiin. Maakuntakirjastoilla on velvoite lähettää kokoelmistaan kaukolainoja muille kirjastoille. Voimme tilata kirjaa sinulle kaukolainaksi, kaukolainan hinta on 2 € maakuntakirjastoista ja 7 € yliopistokirjastoista.
Kysymääsi kirjaa on myös Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulun liiketalouden yksikön kirjastossa käsikirjastokappale (sitä ei siis saa kotilainaan).
