Tuoreiden hedelmien pinnalla (myös sitrushedelmien)käytetään useita eri pintakäsittelyaineita: E901-E914. Näihin kuuluvat mm. mehiläisvaha ja kandelillavaha jotka muodostavat suojaavan pintakerroksen ja lisäävät kiiltoa.
Lisäaineiksi luetaan vielä 27.11-06 asti E 230-232. Nämä aineet: bifenyyli, difenyyli, ortofenyylifenoli estävät homeiden kasvun ja ne on sallittu ainoastaan situshedelmien pintakäsittelyyn. Mainitun päivämäärän jälkeen niiden käyttö on edelleen sallittu, mutta sen jälkeen ne luetaan torjunta-aineiksi.
Elintarvikeviraston sivuilta saat lisätietoa mainituista lisäaineista:
http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/elintarviketietoa/lisaaine…
Sitrushedelmät käsitellään yleensä pakkausasemilla sienitautien torjunta-...
Vangin laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin teoksesta Suuri toivelaulukirja 18. Se on useimmissa yleisissä kirjastoissa saatavana.
Levylle tuon kappaleen ovat laulaneet ainakin Reijo Frank ja Tapio Rautavaara (Rautavaara levyllä Auringon lapsi).
Ei ole olemassa tutkimusta, jossa käytäisiin kattavasti läpi sarjakuvien asemaa kirjastoissa, joten voin tässä kertoa vain Turun kaupunginkirjaston, lähinnä pääkirjaston aikuistenosaston, käytännöistä ja toimintaperiaatteista.
Turun kaupunginkirjastoon pyritään hankkimaan kattavasti ilmestyvät suomenkieliset sarjakuvat. Niitä hankitaan pääkirjastoon 1-4 kpl / nimeke, oletetusta kysynnästä riippuen. Sarjakuvia hankitaan myös muilla kielillä, lähinnä ruotsiksi ja englanniksi. Sarjakuvia hankitaan myös lähikirjastoihin. Sarjakuvia lainataan vilkkaasti.
Kirjastosta on mahdollista löytää myös vanhempia sarjakuvia, koska niitä on varastoitu. Kirjastossa on myös sarjakuvan tutkimukseen liittyvää aineistoa.
Kun vanhan pääkirjastorakennuksen...
Kirjassa Riihonen, Eeva: Mikä lapselle nimeksi sanotaan että Meiju on muunnos Meijasta, joka taas saattaa olla muunnos Merjasta. Ortodoksisessa kalenterissa Meijan nimipäivä on 5.11.
Kirjan nimi on Noitavaellus. Kirjan kirjoittaja, uusseelantilainen Margaret Mahy sai muuten koko tuotannostaan H.C. Andersen-palkinnon vuonna 2006. Tästä teoksesta on käyty nettikeskustelua esim. osoitteessa http://www.vihrealohikaarme.com/skeskustelu886.html
Norjalaisia dekkareita on suomennettu melko paljon. Niistä voisi mainita esim. seuraavat:
FOSSUM, Karin , kriitikoiden ja lukijoiden suosima.
Evan katse, 1997
Älä katso taaksesi, 1998
Ken sutta pelkää, 1999
Rakas Poona, 2001
HOLT, Anne, monet teoksista myyntimenestyksiä
Sokea jumalatar, 1998
Vereen kirjoitettu, 1999
Paholaisen kuolema, 2000
Leijonan kita, 2001
STAALEESEN, Gunnar, paljon myyty Norjassa
Kuolemaan asti sinun, 2005
Ruususen unta, 2006
NESBØ, Jo Lepakkomies, 2001
Suruton, 2005
Punarinta, 2005
Lepakkomies, 2006
Tanskalaista...
Olisikohan kyseessä Eugenio Giovenardin teos Kielletty mies, jonka on suomentanut Hilkka Mäki? Sen on julkaissut Like vuonna 2001. Alkuteoksen nimi on Os filhos do cardenal. Kyseessä on kehitysromaani, jonka sisältöä kuvataan sanoilla 'munkit', 'romaanit', 'pappeus', 'katolisuus', 'roomalaiskatolinen kirkko','kaunokirjallisuus'.
Kirjan saatavuuden pääkaupunkiseudulla näkee osoitteesta http://www.helmet.fi/ .
Vanhojen rahojen arvon määrittämissä kolikon/setelin kunto on olennainen asia. Esimerkiksi 1800- ja 1900-lukujen vaihteen tiettyjen yksittäisten markkojen arvo saattaa vaihdella kunnosta riippuen 1 euron ja 30 euron välillä. Kannattaa siis viedä markka numismaatikoiden tutkittavaksi. Numismaattiset yhdistykset tarjoavat maksuttomia arviointipalveluja; toisaalta myös rahaliikkeet ottavat mielellään vastaan arviointitehtäviä. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen nettisivuilta löytyy yhteystietoja eri numismaattisiin yhdistyksiin.
"Suomen rahat arvohintoineen"-teoksesta ei löytynyt kyseisen vuoden markkaa. Aleksanteri III:n ajalta eli vuodelta 1893 peräisin olevan markan arvo on keskivertokunnossa noin 2 euroa. Nikolai II:n ajalta ensimmäinen...
Sääty määritti pukeutumista 1800-luvulla.
Tutkimuksissa käsitelläänkin erikseen joko rahvaan tai säätyläisten vaatetusta. Suomalaisissa kirjastoissa on eniten kirjallisuutta suomalaisesta, brittiläisestä ja
ranskalaisesta pukeutumisesta.
Eurooppalaista 1800-luvun pukuhistoriaa käsitteleviä sivustoja
Fashion-Era
www.fashion-era.com/1800_1845.htm
The Costumer's Manifesto
www.costumes.org/history/100pages/regencylinks.htm
www.costumes.org/history/100pages/victlinks.htm
La Couturière Parisienne
http://www.marquise.de/en/1800/index.shtml
Sivuilla on esitelty vaatetusta usein maalausten avulla,
myös kaavoja ja valmistusohjeita.
The Right Chemistry: Colors in Fashion, 1704-1918
http://dept.kent.edu/museum/exhibit/colors/main.htm
Tekstiilien...
"Kotlannin äijä" on tuttu myös Muonio-Pallas -seudulla ja hänestä onkin kirjoitettu kirjassa "Acerbin keinosta Jerisjärven tielle" (Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 410, Rovaniemi 1992) luvussa Matkamiehiä ja merkkihenkilöitä, jossa mainitaan muitakin persoonia Pallaksen seudulta.
Äijästä löytyy tietoa myös teoksista: Nuutinen. Lapin lumoissa (1933), Pallas, Ounas (Metsäntutkimuslaitos 1998) -kirjassa on kappale Nuutisen kirjasta.
Äijän henkilöllisyys on todettu Millie McKey -nimiseksi ja 1800-luvun loppupuolella hän on asunut ensin Kemijärvellä, sitten Muoniossa ja tehettänyt paikallisilla outoja töitä
ja isoja "projekteja".
Kyseinen runo julkaistiin alunperin Aale Tynnin runokokoelmassa "Ylitse vuoren lasisen". Runo on toki julkaistu myöhemmin uudelleen useissa runoantologioissa. Runo löytyy kokonaisuudessaan myös internetistä osoitteesta: http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Vertasin kyseistä tekstiä Aale Tynnin "Kootuista runoista" löytyvään runoon ja huomasin vain yhden poikkeaman: runon loppupuolella oleva säe menee "he antavat kyllä sen anteeksi, jos sillan rakennat". Internetin versiossa lauseesta puuttu sana 'sen'.
Lähteet:
Tynni, Aale: "Kootut runot" (WSOY, 1977)
http://www.nic.fi/~virvatu/kaarisilta.htm
Saksassa Hannele on tyypillinen Johannan kutsumanimi. Nimi kuuluu siis Johanneksesta ja Johannasta lähtöisin olevaan nimiryhmään. Johannes on kreikkalais-latinalainen muoto heprean nimestä Jochanan, jonka merkitys on 'Jahve on armollinen'. Tämän ikivanha rinnakkaisnimi on foinikialais-karthagolainen Hannibal 'Baal on armollinen'.
Maarit on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä nimistä Margareta ja Margit. Nimeä on kuitenkin käytetty myös Marian kutsumanimenä. Margaretan ja Margitin pohjana on kreikan helmeä merkitsevä sana 'margareta'. Pyhä Margareta oli puolestaan marttyyri, joka surmattiin keisari Diocletianuksen toimesta 300-luvulla. Keskiajalla Pyhä Margareta oli yksi suosituimmista naispyhimyksistä.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: "...
Löydät Minun ystäväni -laulun (säv. ja san. Petri Virtanen) sanat netistä näin: hae laulun alkusanoilla Minun ystäväni on kuin villasukka, niin saat muutamia blogisivuja, joilla tämän laulun sanat on.
Keski-Euroopassa Milo on lyhentymä Miroslav-nimen muodosta Miloslav. Miroslav ja Miloslav merkitsevät 'maineikasta rauhan miestä'. Milo tunnetaan myös antiikan veistoksesta Milon Venuksesta, jossa Milo viittaa paikkakuntaan. Pentti Lempiäisen mukaan Milon kantanimiksi on arveltu myös nimiä Camillo tai Kamillo ja Emil.
Nimipäivättömien nimien kohdalla nimipäivän valinta on viime kädessä lapsen vahempien käsissä. Milon kohdalla voisi olla ainakin kolme mahdollista nimipäivää. Miroslaviin pohjautuvan Miron nimipäivä on 7.9. ja Eemilin nimipäivä on 30.8. Kolmas mahdollinen nimipäivä voisi olla vielä 23.9., mikä on saamelaisessa nimipäiväkalenterissa Milot-nimen nimipäivä. Vanhempien päätettävissä on siis se, että mihin näistä kantanimistä...
Kysymäsi kappale löytyy ainakin kokoelmasta
Suomi POP 2005 (952-461-086-8). Uudenkaupungin kirjastossa on kaksi kappaletta, mutta molemmat ovat lainassa.
Voit varata nuotin puhelimitse tai
sähköpostilla. Varausmaksu on 1E.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelu on maksuton.
Marita on espanjalainen hellittelymuoto Mariasta, pikku Maria, mutta Marita on käytössä myös Italiassa. Myös Suomen ortodoksisessa kalenterissa Marita yhdistetään Mariaan. Länsi-Suomessa ja etenkin Pohjanmaalla Maritaa ja Marittaa pidetään Margaretan kutsumanimenä. Suomen almanakassa Maritan nimipäivää vietetään Marian kuolinpäivänä 15.8. Nimi on ollut erityisen suosittu 1940-1970 -luvuilla, mutta jo 1800-luvulla sitä on käytetty. Lokakuun lopussa 2006 Marita -nimisiä naisia oli Suomessa 28324.
Etunimistä löytyy tietoa monista lähdeteoksista. Tässä on käytetty seuraavia lähteitä: Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, 1999;Uusi suomalainen nimikirja, 1988; Vilkuna, Kustaa;toim. Pirjo Mikkonen: Etunimet, 2005. Väestökeskuksen www-sivulta...
