Nedea –nimeä on Suomessa käytetty niin vähän ettei sitä löydy Väestörekisterin nimipalvelusta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 . Sitä ei löydy suomalaisista nimikirjoista. Googlaamalla netistä löytyy monta alkuperää. Sitä on mainittu Neda –nimen variantiksi. Neda on slaavilainen nimi, joka tarkoittaa ”sunnuntaina syntynyttä” tai ”pyhäkköä”. Se voi olla myös englantilaista alkuperää tarkoittaen ”varakasta puolustajaa” tai ”omaisuuden vartijaa” tai latinasta johdettu ”Herramme syntymäpäivä” http://www.quickbabynames.com/meaning/nedea-o135441.html . Sivun mukaan se ei ole tavallinen etunimi.
Fennicasta, Suomen kansallisbibliografiasta löytyi yliopistojen uudistusta koskevia uudempia teoksia. Esimerkkejä:
- Yliopistouudistus Helsingin yliopistossa: taustat, tavoitteet ja toteutus /Ulla Mansikkamäki, 2010. Myös pdf-julkaisuna
- Yhteinen yliopisto /toimittaneet Mikko Jakonen ja Jouni Tiili, 2011
- Koulutus yhteiskunnan muutoksissa, 2011
- Akateeminen kysymys? : yliopistolain kritiikki ja kiista uudesta yliopistosta /toimittanut Tuukka Tomperi, 2009
Tiedepolitiikka ja yliopistot:
- Hakala, Johanna: Academic cultures in the Finnish mass research university : change and continuity. Väitöskirja vuodelta 2009. Myös verkkojulkaisuna
- Internationalisation of Finnish scientific research / edited by Paavo-Petri Ahonen, 2009
Yliopistojen...
Helmet -aineistohausta (http://www.helmet.fi )tehtiin hakuja mainitsemillanne hakusanoilla. Haku rajoitettiin aikuisten suomenkieliseen kaunokirjallisuuteen.
Teokset, jotka käsittelevät muun muassa syyllistämistä löytyvät seuraavasta linkistä:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyllist%C3%A4minen__Ff%3Af…
Seuraava tulosjoukko käsittelee muun muassa kateutta käsitteleviä romaaneja. Haku on rajattu kuten edellä. Huom. sivuja on kolme. Seuraavassa linkki:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Skateus__Ff%3Afacetcollectio…
Hakusana ’syytökset’ tuotti tulokseksi seuraavan kirjallisuusluettelon:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssyyt%C3%B6kset__Ff%3Afacetc…
Valitettavasti on niin, että Helmet-kirjaston käyttösääntöjen mukaan kadonneeksi ilmoitettu kirjastokortti poistetaan käytöstä.
Uusi kirjastokortti on maksullinen. Aikuisten kortti maksaa 3 euroa.
Lähde:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kayttosaannot/
Lähetimme kysymyksesi edelleen, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Jospa joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi runon! Ilmoitamme heti kun/jos saamme sieltä vastauksen! Vai muistaisikohan joku lukijoistamme?
Kuukausien nimet
Lounaissuomalaiset kuukausien nimet yleistyivät koko maahan painettujen almanakkojen myötä. Vielä Agricola käytti elokuusta nimiä mätä- ja kylvökuu ja joulukuusta nimeä talvikuu, mutta jo 1600-luvun virsikirjat ovat nykyisten nimien kannalla.
Sarja huhti-, touko-, kesä-, heinä- ja elokuu on syntynyt maanviljelijän työvaiheiden mukaan. Vanhan kirjasuomen pohjana ovat lounaismurteet, minkä takia kesäkuun alkuosa ei ole todennäköisesti tarkoittanut ’kesää’: tässä merkityksessä, vuodenajan nimenä, käytetään lounaismurteissa suvi-sanaa. Näin on myös vuoden 1705 almanakassa, myös yhdyssanassa suvi-ilma:
Suwesta. Se ihana ja lämmin Suwi, saa alcuns Auringon sisällekäydes ensimäisen Crapun gradin;
tänä wuonna ombi meille tulewa...
Gerda Rytiltä ei ole ilmestynyt muistelmien toista osaa. Ester Såhlbergilta on ilmestynyt kolmiosainen muistelmateos, joiden nimet ovat Ester Ståhlbergin kauniit, katkerat vuodet: presi-
dentin rouvan päiväkirja 1920-1925 (WSOY 1985), Ester Ståhlbergin voittojen ja tappioiden vuodet : päiväkirja 1926-1934 ( WSOY 1986) ja Ester Ståhlbergin sodan ja rauhan vuodet: päi-väkirja 1935-1947 ( WSOY 1987). Ilmeisesti viimeksi mainitussa voisi olla jotain nuoruusvuosista Oulussa. ARTO lehtitietokannasta löytyi kaksi Ouluun sijoittuvaa artikkelia. Kaltio lehdessä vuodelta 1947 numerossa 3: Miksi kirjoitin kerran Frans Michael Franzenista ja miksi rakastan Oulua ja Kaltio 1949 numerossa 4: Löytöretki Oulun ystävän Ester Ståhlbergin elämänvaiheisiin....
Diplomi-insinöörit ja arkkitehdit 2000 on uusin matrikkeli diplomi-insinööreistä, joka on luettavissa Sellon ja Tapiolan kirjastoissa sekä Kirjasto Omenassa. Kirja kuuluu kaikissa kirjastoissa käsikirjastoon eikä sitä saa lainaan. Lisäksi Kirjasto Omenasta matrikkelin saa CD-ROM:ina. Sen saa lainaan eli sen voi tilata myös Soukan kirjastoon. Matrikkelin julkaisija ei ole Teknillinen Korkeakoulu vaan Tekniikan akateemisten liitto TEK. Mikäli Teknillinen Korkeakoulu on julkaissut matrikkelin, sellaista ei ole pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa. Jos kysymyksessä tarkoitetaan Prodekon matrikkelia vuodelta 2001, sitä voi tiedustella Helsingin yliopiston kirjastosta. Kyseisen matrikkelin saa myös kaukolainana Soukan kirjastoon....
Ikävä kyllä Seinäjoen kaupunginkirjastolla ei ole kyseisiä lehtiä kokoelmissaan.
Yleisesti ottaen erikoisalojen julkaisuja on paras tiedustella korkeakoulukirjastoista. Kaikki tiedustelemanne lehdet löytyvät Seinäjoen korkeakoulukirjaston kokoelmista. Tarkemmin sanottuna ne löytyvät erillisestä terveyskirjastosta, eikä niitä valitettavasti pysty lainaamaan sieltäkään, ainoastaan lukemaan paikan päällä.
Seinäjoen korkeakoulukirjasto:
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi.iw3
http://kirjasto.seamk.fi/Suomeksi/Tutustu_kirjastoon/Toimipisteiden_esi…
Kirjastoalan toisen asteen (merkonomi) opintoja ei voida hyväksilukea alan ammattikorkeakouluopintoihin. AMK-opinnot ovat korkeakouluopintoja, joten niihin voidaan hyväksilukea vain aiempia ammattikorkeakoulu- tai yliopisto-opintoja, sekä joissakin tapauksissa myös avoimessa AMK:ssa tai avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja.
Kirjastoalan ammatillisissa ja ammattikorkeakouluopinnoissa on väistämättä jonkin verran päällekkäisyyttä, jolloin aiemmat opinnot varmasti auttavat AMK-opintojen suorittamista vaikka niitä ei saisikaan suoraan korvattua.
Ammattikorkeakouluopinnoista kannattaa tiedustella suoraan siitä oppilaitoksesta, jossa olet kiinnostunut opiskelemaan.
Monte-Criston kreivistä on olemassa monta erilaista laitosta ja useita suomennoksia, mutta kyseessä on silti yksi ja sama teos. Varhaisin suomennos on Johan Arvid Saivon - se ilmestyi kahtena niteenä vuosina 1891-92. Ensimmäisen kerran 1911-12 julkaistu Jalmari Finnen suomennos, josta ilmestyi korjattu versio vuonna 1955, on Monte-Criston suomenkielisistä laitoksista kaikkein tavallisin. Näiden lisäksi Dumas'n romaanista on olemassa Lauri Hirvensalon lyhennetty suomennos, jonka ensimmäinen painos julkaistiin vuonna 1945. Kaksitoistaniteinen Monte-Criston kreivi ilmestyi kansallisbibliografia Fennican mukaan ensimmäisen kerran vuonna 1966. Yksitoista ensimmäistä on suomentanut Marjatta Salonen, viimeisen Eeva-Liisa Sallinen. Nämä kirjat...
Valitettavasti kirjaa ei ole enää yhtään kappaletta HelMet-kirjastoissa, joten siksi varaaminen ei onnistunut. Kirja on sen verran vanha, että sitä tuskin enää hankitaan HelMet-kirjastoihin. Kaukolainana se on kuitenkin mahdollista saada muualta Suomesta. Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelusta löytyy tietoa osoitteesta http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä lomakkeella. Kaukolainan hinta Suomen sisällä on 4 euroa kirjaa kohti.
Kaipaamaasi kirjaa olisi saatavilla suomeksi HelMet-kirjastoista. Olisiko siitä iloa? Kirjan tiedot löytyvät osoitteesta http://www.helmet.fi/record=b1581613~S9*fin. Sieltä voit tehd’ halutessasi...
Lahden kaupunginkirjaston musiikkiosastolla (pääkirjaston 2. kerroksessa) on mahdollista katsella televisiota. Televisiota voi katsella musiikkiosaston kuunteluhuone 1:ssa, jossa on laajakuvatelevision lisäksi myös Blu-ray-/DVD- ja VHS-laitteet videoiden katseluun.
Kuunteluhuoneen voi varata kahdeksi tunniksi kerrallaan ja kirjastokortti jätetään virkailijalle huoneessa olon ajaksi. Kuunteluhuoneen voi varata paikan päällä musiikkiosaston asiakaspalvelutiskillä tai puhelimitse numerosta 03-8125 531.
Tässä muutamia kirjastoista saatavilla olevia kirjoja, joista löytyy vanhoja ja uusia kirjontamalleja:
Hausmann, Aino: Ommeltavia kirjaimia (1950)
Mäkelä, Terttu: Nimikointi (1985)
Norden, Mary: Kaunista kirjomalla (2000)
Aydemir, Johanna ym. (toim.): Käden taidot 1 (2002)
Delage-Calvet, Agnes ym.: Kirjo punaista, valkoista, sinistä (2010)
Maksuttomia kuvia ja kaavoja nimikointikirjaimista löytää myös internetistä esimerkiksi englanninkielisillä hakusanoilla.
”Hyviä hakusanoja ovat esimerkiksi
free cross stitch alphabet
free cross stitch monogram
free cross stitch pattern alphabet
free cross stitch pattern monogram”
kertoo nimimerkki ”googlaava pitseilijä” Suomi24.fi keskusteluissa (20.9.2010) ja antaa muutaman esimerkinkin:
http://www....
Jean-Claude Carrièren ranskankielisen teoksen 'Ne pensez pas vous débarrasseur des livres' englanninnos 'This is not the end of the book: a conversation curated by Jean-Philippe de Tonnac /Jean-Claude Carrière & Umberto Eco, London: Harvill Secker, 2011.' on saatavissa Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston avokokoelmasta. Kokoelman ainoa kappale on tällä hetkellä lainassa.
Saksankieleisen laitoksen nimi on ‚Die große Zukunft des Buches‘, mutta sitä ei ole saatavissa Suomesta. Tarkistus tehtiin yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta sekä Frank-monihausta (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Helsingin yliopiston kirjaston aineistoluetteloa voi selata vapaasti internetissä osoitteessa https://finna.fi ....
Kirjat voi korvata maksamalla korvaushinnan kirjastossa. Vaihtoehtoisesti voit hankkia samat kirjat ja lahjoittaa ne kadonneiden tilalle kirjastoon, mikä saattaa joskus tulla halvemmaksi. Neuvottele asiasta lähikirjastosi kanssa.
Mediamaassa – Tarinoita lapsista ja mediasta
Sisältää seitsemän lyhyttä tarinaa lapsista ja mediasta: internetistä, kotisivuista, sähköposteista, elokuvista, virtuaalilemmikeistä ja peleistä.
Jyrki Kiiskinen: Jänis ja vanki saavat kännykän (Keltanokka-sarja)
Koko metsä pirisee, pörisee ja tuuttaa, kun kännykkäkauppias kiertää myymässä eläimille puhelimia.
Sopii luettavaksi ääneen jatkokertomuksena tai lukemaan oppineille itse luettavaksi.
Jukka Lemmetty: Illi ja langaton puhelin (kuvakirja)
Kaikilla Illin kavereilla on kännykät. Illikin haluaa oman ja saakin. Mitä tapahtuu, kun koira nappaa kännykän suuhunsa Illin nukkuessa?
Vaikuttaisi siltä, että Teiskolan kartano on yksityisomistuksessa eikä yhteystietoja sen vuoksi löydy. Ehkäpä voisit ottaa yhteyttä Tampereen kaupunginarkistoon tai Teiskossa toimivaan Teisko-seuraan. Yhteystiedot löytyvät alla olevien linkkien takaa:
Tampereen kaupunginarkisto:
http://www.tampere.fi/kirjastotjaarkistot/kaupunginarkisto/asiakaspalve…
Teisko-seura:
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
Lisätietoja:
http://www.tampere.fi/ekstrat/vapriikki/teiskola/teiskola.htm
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=1249
http://www.teisko.fi/
http://www.teisko.fi/teiskoseura/index.htm
