Imeisestikään tällaista sanakirjaa ei ole. Ainakaan yliopistokirjastojen yhteistietokanta Lindan tai Frank-monihaun kautta ei tällaista kirjaa suomalaisista kirjastoista löytynyt. Joitakin englanti-amhara sanakirjoja on, esim. Amharic-English, English-Amharic dictionary / compiled and revised by A. Zekaria.
http://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
Kiinan kielessä ei ole kirjaimia, vaan tavumerkkejä, joita on kaikkiaan noin 50000. 1500-2000 merkkiä osaava henkilö voi lukea tavallista tekstiä. Yksi tavu voidaan lausua viidellä eri tavalla riippuen sävelkorosta eli toonista. Esim. jos kiinalainen sanoo ’wen’ se voi merkitä 1. sopivan lämmin 2. haistaa 3. suudella 4. kysyä ja tavu ’ni’ 1. tyttö 2. villakangas 3. sinä 4. kyllästyä toonista riippuen. Samalla tavalla äännettäviä merkkejä on paljon. Lähde: Guo, Hai : Matka Kiinan kieleen ja kulttuuriin, 2007. Katso muita vastauksia vastaaviin kysymyksiin Kysy kirjastohoitajalta -arkistosta kirjoittamalla hakukenttään kiinan kieli.
Turun kaupunginkirjastoon tai muihin Vaski-kirjastoihin voi jättää hankintaehdotuksen sähköisesti oheisella sivulla https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/hankintaehdotus
Runo löytyy ainakin kirjoista:
TEKIJÄ TOPELIUS, ZACHARIAS
TEOS LUKEMISIA LAPSILLE 2 / ZACHARIAS TOPELIUS ; KUV. KOIVU, WENDELIN
JULKTIEDOT. 1946
ja
TEOS Lasten iloinen teatteri / koonnut Maria Mikkola ; kuv. Riina Ahonen
JULKTIEDOT Helsingissä : Otava, 1983
Molempia voi varata HelMet-järjestelmän kautta, mutta kirjaa "Lasten iloinen teatteri" löytyy monista HelMet-kirjastoista hyllystä. Runo on siinä sivuilla 288-289.
Löytämieni tietojen perusteella Helmi Poukan näkemyksiä nykytutkimus ei tue. Hänen tutkimuksistaan mainitaan mm. Kalevalan kulttuurihistoriasta kertovalla sivustolla: http://www.kalevalaseura.fi/kaku/sivu.php?n=p5a1&s=p5a1s3s2&h=hp5a1&f=f…
Hänet luetaan siinä Wettenhovi-Aspan näennäistieteellisiin hengenheimolaisiin, jotka yhdistivät Kalevalan synnyn etelä-Euroopan/Egyptin muinaisiin kulttuureihin.
Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1-3, 1992, 1995, 2000) ei mainitse Helmi Poukkaa lähteenä.
Lähempiä tietoja Helmi Poukasta en valitettavasti löytynyt.
Jos haluatte aiheesta tarkempaa tietoa niin kannattaa kääntyä Kotimaisten kielten keskuksen puoleen, jonka etymologisessa arkistossa varmaankin tiedetään enemmän....
Kolmikymmenvuotisen sodan aikana suomalaisia joukkoja oli aseissa Saksan sotanäyttämöllä tai vartiopalveluksessa eri linnoituksissa kerrallaan 10 000-14 000 jalkamiestä ja 3 000-5 000 ratsumiestä. Kaikkiaan sotaan osallistui arviolta 44 000 suomalaista, joista kaatui tai kuoli tauteihin laskelmien mukaan yli puolet. Tappiot olivat suurimmat jalkaväessä, johon kuuluneista 61% jäi sotaretkelle. Ratsuväkeen kuuluneiden tappiot olivat 39%.
Lähde:
Suomalainen sotilas. [2], Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan. Karttakeskus, 2010
Erkki ainamo on työskennellyt Yleisradiossa, mutta "Soi iltakellot" - laulun sanoituksen tarkkaa vuotta ei osattu kertoa edes Yleisradion arkistosta. Heidän mukaansa tarkkoja tietoja sanoittajista ei välttämättä löydy, säveltäjistä kyllä löytyy.Ylen arkiston antaman tiedon mukaan voi sanoa varmasti vain, että sanoitus on tehty ennen vuotta 1974, joka on hänen kuolinvuotensa.
Ainamo on toiminut suomentajana 1940-1960 luvuilla ja tässä on tietoja joistakin hänen sanoituksistaan ja suomennoksistaan:
Olavi Virta: Laila, tango, säv. Reino Terho [= Einari Marvia], san. Era. 1948 Fazer/Decca
Taru Pyhälä: Kuin päivänpaiste (Så skön som solen), laulelmafoksi, säv. Jerry Högstedt, san. Per-Anders [= Göran Hedén], suom. Erkki Ainamo [sama sävelmä...
Tikkurilan kirjasto säilyttää sanomalehtiä kuluvan ja edellisen kuukauden ajalta. Lehtiä voi lukea kirjastossa, mutta niitä ei voi lainata kotiin. Niistä voi ottaa maksullisia valokopioita. Lehtiä voi myös varata niin, että kun ne poistetaan, niin niitä voi saada omaksi.
Tiuhti ja Viuhti (Tofslan och Vifslan) muodostavat niin erottamattoman kaksikon, ettei heitä käsitellä erikseen sellaisella tavalla, joka olisi pakottanut Tove Janssonin alkuperäisissä ruotsinkielisissä muumikirjoissa viittaamaan jompaankumpaan sukupuolta ilmaisevalla han- tai hon-pronominilla - en ainakaan sellaista kohtaa onnistunut löytämään. Jos kuitenkin otetaan huomioon se, mitä Boel Westin kirjoittaa Jansson-elämäkerrassaan Tove Jansson : sanat, kuvat, elämä, voitaneen Tiuhti ja Viuhti tulkita tytöiksi: tosielämän Tofslan ja Vifslan - joihin Taikurin hatussa esiintyvien hahmojen nimetkin perustuvat - olivat Tove Jansson itse (Tofslan) ja Vivica Bandler (Vifslan). Siellä täällä tosin näkee tulkintoja, joiden mukaan toinen olisi poika...
NCL-tauteihin kuuluvat
1. varhaislapsuuden NCL-tauti, INCL
2. yleensä leikki-iässä alkava Jansky-Bielschowskyn tauti, LINCL
3. muutamaa vuotta myöhemmin alkava nuoruusiän Spielmeyer-Sjögrening tauti, JNCL.
INCL-ihmisten elinkaari on lyhyt. Tavallisin kuolinikä on 9-11. vuotta, mutta jotkut INCL-ihmiset voivat elää 15 vuoden ikäisiksi saakka. JNCL-ihmisten keskimääräinen elinikä on 20-30 vuotta.
Lisätietoa NCL-taudeista saa mm. seuraavista lähteistä:
verneri.net –sivuston Diagnoosit-osio -> INCL ja JNCL.
INCL-kansio / Pirjo Saari (toim.). Helsinki : Kehitysvammaliitto, 1996
- Monipuolinen tietopaketti NCL-sairauksista. Lainattavaa kansiota on Kehitysvammaliiton kirjaston Kevali-kokoelmassa.
Kaunokirjallisuuden puolelta voisi mainita...
On käännetty, kahdestikin. Saksaksi kansanlaulun nimenä on joko "Dort weilt mein Liebster" tai "Fern weilt mein Liebster".
Ensimmäisen käännöksen sanat löytyvät nuottikokoelmasta "12 suomalaista kansanlaulua = 12 Finnische Volksweisen = 12 Finnish folk songs / sov. Selim Palmgren" (1980) ja toisen nuottikokoelmasta "Finnish Folk Song Favourites = Die schönsten finnischen Volkslieder = Kauneimmat kansanlaulumme" (1992)
Nuotit ovat mm. pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen kokoelmissa:
http://www.helmet.fi/fi-FI
Tämä on Keijo Minervan esittämä kappale Samaa kehää käyn, alunperin Another day / säveltänyt Paul McCartney, 1971.
Laulu on tänä vuonna ilmestyneellä CD-levyllä: Elä ja anna toisten kuolla, jossa on suomennoksia The Beatles-yhtyeeltä. YouTubessa laulu on kuultavissa myös.
Tikkurilan kirjaston lastenosaston avustuksella löytyi Kirsi Kunnaksen satu "Kanan kaupunkimatka", jossa esiintyy myös lehmä. Se on julkaistu ensimmäisen kerran vuonna 1957. Satu löytyy seuraavista kirjoista:
TEKIJÄ Kunnas, Kirsi
TEOS Tiitiäisen tarinoita / Kirsi Kunnas ; kuv. Maija Karma
PAINOS 4. p. - 5. p. 1973. - 6. p. 1980. - 7. p. 1987. - 8. p. 1989. - 13. p. 2000. - 16. p. 2008
Tiitiäinen, metsäläinen : suomalaisia satuja / kuv. Kristina Segercrantz ; [toim. Kaarina Miettinen]
PAINOS 2. p. 1991
JULKTIEDOT Porvoo ; Helsinki ; Juva : WSOY, 1989
ULKOASU 247 s. : kuv.
Petterin kirahvit ja muita suomalaisia satuja / kuvittanut Kristina Segercrantz
JULKTIEDOT Porvoo : WSOY, 1999
SARJA Suuri suomalainen satukirjasto ; 3
TEOS Suomalaisten...
Kielitoimisto hyväksyy molemmat nimet. EU:ssa käytetään nimeä Alankomaat. Molempia nimiä käytetään samoissa yhteyksissä.
"Vuodesta 1815 alkaen tuon luoteiseurooppalaisen maan ja Karibialla sijaitsevien alueiden valtioliiton virallinen nimi on ollut Alankomaiden kuningaskunta. Pelkkä Alankomaat viittaa valtioon Euroopassa, ja Hollanti on virallisesti vain sen kahden maakunnan, Pohjois-Hollannin ja Etelä-Hollannin, yhteisnimitys.
Hollanti on kuitenkin tunnettu omana alueenaan lähes tuhat vuotta, ja jonkin aikaa Hollanti oli myös itsenäinen kuningaskunta. Koska Alankomaiden taloudelliset ja hallinnolliset keskukset Amsterdam, Rotterdam ja Haag sijaitsevat Hollannin alueella, koko maahan viitataan usein sanalla Hollanti.
Nimi Hollanti on...
Tässä on Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyviä seuraleikki- ja tietovisailukirjoja, jotka ovat ilmestyneet ennen vuotta 1970:
Seuraleikkivälineitä ja juhlakoristeluja / Ruth Zechlin ; Ruth Zechlinin teoksesta .. toimittanut Mary Olki. 1956.
Ajanvietteen ihmekirja : seuraleikkejä, pelejä, hupaisia temppuja ja leikillisiä esityksiä / toimittanut Ilmari Jäämaa. 1949.
VISANIEKKA : 1500 TIETOKILPAILUTEHTÄVÄÄ / TIMO T. KAUKONEN. 1966
Tiedon puntari / Jouko Nikula. 1967.
Mieleni minun tekevi : askartelun ja kokeilun, keräilyn ja retkeilyn sekä eri harrastusalojen pikku jättiläinen / toimittanut Yrjö Karilas.1957
Viisasten kerhon parhaat palaverit / Tauno Rautiainen. 1952
Vanhoista seuraleikeistä ja tietokilpailuista löytyy varmasti lisää...
Ulkomaille muuton vaikutus pääomaverotukseen riippuu siitä missä maassa omaisuus sijaitsee ja ulkomailla oleskelun pituudesta ja laadusta. Suomella on erilaisia verosopimuksia eri maiden kanssa. Verohallinnon sivuilla www.vero.fi on tietoja verotuksesta eri tapauksissa. Kysyimme asiaa verohallinnosta kansainvälisen verotuksen asiantuntijalta ja hän ehdotti kysymään suoraan heiltä puh. 020 697 024.
Vuonna 2003 kesäkuun alusta astui voimaan uusi kansalaisuuslaki, jonka mukaan suomalainen ei enää menetä Suomen kansalaisuuttaan saadessaan toisen valtion kansalaisuuden eikä vastaavasti ulkomaalaisen tarvitse luopua aikaisemmasta kansalaisuudestaan, kun hän saa Suomen kansalaisuuden.
Eri maiden lainsäädäntö voi vaikuttaa mahdollisuuteen saada...
Barokin aika taiteessa oli 1600-luvulla. Pelkästään siihen aikakauteen sijoittuvia kirjoja ei löytynyt. Tietoa ja kuvia historiallisista kampauksista ja kauneudenhoidosta löytyy ainakin alla olevista teoksista, kirjat löytyvät Hämeenlinnan kirjastosta.
- Puuteria & papiljotteja : kauneuden, kosmetiikan ja kampaamoalan historia / Kannisto-Junka, Saija (2006)
- Encyclopedia of hair : a cultural history / Victoria Sherrow (2006)
- Venus : naiskauneuden tarina / Kaari Utrio (1985)
- Kampausten historia / Irina Syromjatnikova (1989)
Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta vastattiin kysymykseen näin:
"Itämerenkadun pysäköintipaikat on muutettu maksullisiksi pysäköintipaikoiksi liikennesuunnittelupäällikön 26.3.2010 tekemän päätöksen mukaisesti. Valitettavasti osa lippuautomaateista ei kuitenkaan ole asennuksessa tapahtuneen kömmähdyksen vuoksi vielä toimintakunnossa. Osa lippuautomaateista toimii kuitenkin ja lähimmälle toimivalle lippuautomaatille ei ole kuitenkaan kovin pitkä matka. Pyrimme saamaan kaikki lippuautomaatit toimintakuntoon mahdollisimman nopeasti."
Tapani Marjasen tuore teos "Syyt ja sorvaukset : iloksi ja opiksi" (Tapani Marjanen, 2012) löytyy jo ainakin Satakirjastojen ja Vaski-kirjastojen tietokannoista ja se näyttäisi olevan lainattavissa. Alla olevista linkeistä pääset kirjastojen tietokantoihin ja voit tarkistaa teoksen saatavuuden.
Teosta on myytävänä ainakin yhdessä verkkokaupassa. Verkkokauppojen sivuja löydät helposti esimerkiksi googlettamalla kirjan nimellä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/
http://www.satakirjastot.fi/
https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/welcome
HelMet-kirjastojen käyttösääntöjen liitteenä olevassa maksutaulukossa on myöhästymismaksujen kertymisestä vain seuraava maininta:
"myöhästymismaksu/vrk/aikuisten aineisto/laina: 0,20 e (enintään/laina: 6,00 e)"
Myöhästymismaksu siis kertyy aikuisten aineistosta; lainaajan ikä ei teknisesti vaikuta maksun kertymiseen. Mitään erillistä myöhästymistiliä ei minkään ikäisillä asiakkailla ole, vaan maksut kertyvät kunkin asiakkaan lainaajatietoihin.
Käytännössä kuitenkin kirjaston henkilökunnan kuuluu manuaalisesti poistaa alle 15-vuotiaan lainaajan tiedoista hänen lainaamastaan aikuisten aineistosta kertyneet myöhästymismaksut. Jos näin ei ole tapahtunut, kyseessä lienee inhimillinen erehdys. Asiasta kannattaa ottaa yhteyttä suoraan siihen...
