Suomessa kirjastojen kaukolainaus tapahtuu aina kirjastojen välisenä toimena eli asiakas ei voi suoraan tehdä tilauksia siitä kirjastosta, missä kirja on. Mene siis asioimaan siihen kirjastoon, josta haluat kaukolainasi noutaa ja pyydä siellä kaukolainan tekemistä.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Suomen monikkoperheet ry:stä kerrottiin, että asiaa ei heidän tietämänsä mukaan ole tilastoitu:
http://www.suomenmonikkoperheet.fi/monikko2008/index.php
Alla olevalta sivuston mukaan "Suomen vanhimmat kolmoset ovat Viipurissa 7.12.1902 syntyneet Karkiaisen sisarukset Saima (nykyisin Wikström-Ridderström), Laila (nykyisin Sorvali) ja Inkeri, joka kuoli 14.7.1994 91-vuotiaana." Tiedon lähdettä tai sen luotettavuutta ei kuitenkaan saatu tarkistetuksi.
http://www.compuline.fi/ComDocs/Suomi/uushlp/html/fin-2t5u.htm
.
Joensuun seutukirjaston aineistorekisterissä Jokusessa on kirjan teostiedoissa lueteltu fiktiiviset henkilöt, jotka kirjassa esiintyvät ja linkistä pääsee myös kirjan kuvaukseen.
Katso: http://jokunen.jns.fi/fin?formid=find2&sesid=1167371040 ja hae hakusanoilla: tekijä: Isokallio ja teoksen nimi: Maailmanparantaja.
Kuvaus:
Kalle Isokallion satiiri on saanut uuden purukaluston. Politiikan koomisia kiemuroita runtelee nyt myös koiranpentu Taimi, ja se tekee selvää jälkeä niin kunnallisella kuin Eu:nkin tasolla. Tulos on entistä terävämpi, kekseliäs ja hilpeän hersyvä! Teollisuusneuvos Perttu Korhonen toteaa maailman olevan niin kenollaan, ettei se yhden miehen voimin oikene. Mutta Nurmelan kunnan hän voi kyllä panna kuntoon. Ja jos...
Kirjailija on meksikolainen Carlos Fuentes ja hänen kirjansa Lohikäärmeen pää, joka on suomennettu 1980. Matti Rossin suomennoksesta on Outi Valle sovittanut Yleisradiolle kuunnelman 1987.
Ks. Wikipedia
http://fi.wikipedia.org/wiki/Carlos_Fuentes
Kirjaston kokoelmasta ei ole mahdollista ostaa kirjoja omaksi kuin poistomyynneistä, eikä silloinkaan ole mahdollista varata etukäteen itselleen tiettyä kirjaa.
Kaivattu opettavainen runo ketusta on Aale Tynnin Mikko kettu saa kyytiä. Se löytyy Tynnin kirjasta Kissa liukkaalla jäällä sekä muita satuja (Otava, 1954).
Kautto on yksi niistä suomalaisista sukunimistä, jotka ovat kehittyneet goottia merkitsevästä muinaissaksalaisesta henkilönnimiryhmästä Gauta, Gaut, Gaudia, Gaudo, Gauto, Gause, Gauso. Nimiryhmä on levinnyt Suomeen viimeistään varhaiskeskiajalla ja sen eri muodot ovat vakiintuneet sukunimiksi eri seuduilla. Kautto-nimeä on tavattu Karjalassa (Säkkijärvi, Jaakkima, Uukuniemi) ja Keski-Suomessa (Laukaa, Rautalampi, Saarijärvi, Viitasaari, Sumiainen).
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
Tonteri-nimi lienee lähtöisin Etelä-Karjalasta, mistä vanhimmat tiedot siitä ovat peräisin. Tontereista löytyy mainintoja 1500-luvun puolivälistä lähtien esimerkiksi Jääskestä, Antreasta, Raudusta ja Kivennavalta, missä Tonteri on kiteytynyt kylänkin nimeksi. Viime sotien jälkeen Tontereita on tullut siirtolaisina runsaasti ennen kaikkea Hämeeseen. Nimen taustalla on ilmeisesti germaanista lainaa oleva ukkosta merkitsevä Donder, Donner, Dunder.
Lähde:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala, Sukunimet
Pahasta uunista tuvan nurkassa runoili Kullervo Rainio. Uuni-runo ilmestyi alunperin Rainion kokoelmassa Tietämättä mistään (WSOY, 1951). Se sisältyy myös Rainion valittujen runojen kokoelmaan Valitut runot : 1945-1996 (Kopijyvä, 2000). Näiden lisäksi se on julkaistu esimerkiksi kansakoulun V ja VI luokille tarkoitetussa lukemisen oppikirjassa Lukutunnin kirja V (Valistus, 1964).
"I felt a funeral in my brain..." on suomennettu ainakin kahdesti. Sirkka Heiskanen-Mäkelän tulkinta (Hautajaisia päässäni vietettiin...) sisältyy Jyväskylän yliopiston kirjallisuuden laitoksen vuonna 1983 julkaisemaan Dickinson-valikoimaan Valitsee sielu seuransa : Emily Dickinsonin runojen suomennoksia. Tästä ilmestyi laajennettu laitos vuonna 1992. Sama suomennos pienin muutoksin on mukana myös Heiskanen-Mäkelän itse kustantamassa kokoelmassa Puuseppä, itseoppinut : Emily Dickinsonin runoja kypsille lukijoille (2009).
Runouslehti Tuli&savu julkaisi numerossaan 4/2006 Anna-Mari Räsänen-Rogersin käännöksen (Tunsin Hautajaiset, Pääni sisällä...).
Synnyin kauaksi äidistäni ilmestyi alunperin Siikalan kokoelmassa Kenellä on kotinsa kaukana (Otava, 1975). Se on julkaistu myös Siikalan kolme runokokoelmaa yksiin kansiin kokoavassa kirjassa Elämän ikäsi, nukut tai valvot : runoa, mietettä 1975-1985 (Otava, 1989). Näiden lisäksi se on mukana muun muassa kotimaisten äitirunojen antologiassa Äideistä parhain : runoja äidille (Otava, 2001).
Tutkin asiaa Suomen kansallisbibliografian eli Fennica-tietokannan kautta ja sen mukaan tämä "Luokanopettajat 1990" on ollut kertaluonteinen julkaisu eikä sellaista ainakaan samalla nimellä ole muina vuosina julkaistu.
Opettajamatrikkeleita on kyllä julkaistu, mutta useimmiten ne ovat yksittäisen koulun opettajista koottuja luetteloita, eivät tällaisia yleisiä.
Leif Mether on vuonna 1994 julkaissut kirjasen "Koulumatrikkeleja" (Sukutietotekniikka ry), johon on koottu luetteloa Suomessa julkaistuista alan matrikkeleista. Tätä ei löydy Teuvalta, mutta sen voi saada kaukolainaamalla jostain muusta kirjastosta (löytyy kyllä useammasta kirjastosta Suomessa).
Toinen mahdollisuus on selata näitä matrikkeleita Fennica-tietokannasta (https://finna....
Boonsboron majatalo -sarjan kolmas osa "Ovi sydämeen" (The perfect hope) on kustantaja Gummeruksen kevään 2014 uutuusluettelossa. Siellä luvataan kirjan ilmestyvän helmikuussa.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Metsäjäniksen talviturkki on evoluution myötä kehittynyt perinnöllinen piirre. Sitä ei kuitenkaan laukaise säätila, vaan pääasiassa päivän pituus eli valon määrä. Valon määrähän ei muutu samalla leveysasteella kuten säätila.
Samalla leveysasteellakin jänisyksilöiden kohdalla on suuria eroja siinä, miten nopeasti kesäturkki vaihtuu valkoiseen. Valkotäpläisellä muutos on vasta käynnissä, kun samaan aikaan jokin lajitoveri voi olla jo täysin valkoinen tai kesänruskea.
Ratkaisevaa on kuitenkin se, miten etelässä tai pohjoisessa jänis sattuu elämään. Lapin jänikset muuttuvat valkoisiksi paljon aikaisemmin kuin Helsingin seudulla (Suomessa metsäjäniksiä on koko maassa).
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Miimon perusteella kyseessä voisi olla Matleena ja Anna Taurialan Runoaapinen (Artko, 1978), joka on runomuotoinen seikkailukertomus Miimon, Bäbän, Danin ja Eetun retkestä ihmeelliseen metsään ja lammelle, jossa he tapaavat lammenhaltijan, räpylävarvas Samin ja hyllyväpylly Simin sekä muuta hassua väkeä.
Enkelit taivaan -kirjan kansikuvana on käytetty osaa 1300-luvun lopulta peräisin olevan tuntemattoman, otaksuttavasti englantilaisen tai ranskalaisen taiteilijan maalauksesta, joka on oikeanpuoleinen paneeli ns. Wiltonin diptyykissä. Maalauksen valmistumisvuosi on epäselvä, mutta siihen sisältyvä heraldiikka osoittaa, että se on maalattu vuoden 1395 jälkeen. Diptyykin vasemmassa paneelissa nähdään kuningas Rikhard II kolmen suojeluspyhimyksensä kanssa, minkä vuoksi on otaksuttu, että maalaus on tehty ennen kuin Rikhard syöstiin vallasta vuonna 1399.
Lähde:
Hugh Honour & John Fleming, Maailman taiteen historia
Kuva Wiltonin diptyykistä, joka on nykyään National Galleryssa Lontoossa:
http://www.nationalgallery.org.uk/paintings/english-or...
Tiedustelin asiaa e-informaatikoltamme. Hänen mukaansa lehtipalvelun toiminta on jatkunut ja jatkuu edelleen ennaltaan tänä vuonna.
Lehtipalvelussa vaikuttaa olevan tällä hetkellä häiriö, mutta vaikka kansikuvat puuttuvat ja näyttäisi, että vain vanhemmat lehdet on ladattavissa, niin "Check now"-linkistä latautuu uusin lehti.
