Dansukkerin sivuille annetaan ohje, jonka mukaan kovettunut fariinisokeri pehmennee 1-2 vuorokaudessa, kun pussiin lisätään noin 1 tl vettä 500 g fariinisokeria kohti. Valmistajan mukaan kovettumisen voi estää säilyttämällä fariinisokeri huolellisesti suljettuna tiiviissä muovirasiassa tai lasipurkissa.
Lisävinkkejä fariinisokerin pehmennykseen löytyy Kinuskikissa-blogin keskustelufoorumilta. Neuvojen mukaan sokerin saa pehmenemään myös lämmittämällä sokeria mikrossa puolen minuutin ajan täydellä teholla tai upottamalla sokeri pussissa hetkeksi lämpimään veteen. Kinuskikissa antaa blogissaan myös hyödyllisen vinkin fariinisokerin säilytykseen: laittamalla pari sokeripalaa fariinisokeripussiin ja sulkemalla pussin huolellisesti voit estää...
Valitettavasti tätä laitosta ei ole saatavissa suomeksi. Vuoden 2009 kirja on tämän teoksen 13. painos. Saman kirjan kuudes painos vuodelta 1988 on teoksen uusin suomennettu versio. Kirjan nimi on Markkinoinnin käsikirja. Kirja on saatavissa esimerkiksi Helmetistä.
http://luettelo.helmet.fi/record=b1350688*fin
Matti Rossin käännöksessä Warwickin repliikki kuuluu kokonaisuudessaan näin:
"Juokoon sitten maa myös meidän veremme.
Tapan hevoseni, ellen pääse pakoon.
Mutta miksi seisomme ja valitamme
tappioitamme kuin pelästyneet akat,
vaikka vihollinen riehuu; miksi katselemme
tätä tragediaa ikään kuin näyttelijät
siinä rehkisivät pilan päiten? Polviltani
minä vannon Jumalalle, etten lepää
enkä miekkaa pane tuppeen ennen
kuin kuolema on sammuttanut katseeni
tai kohtalo on suonut koston tyydytyksen."
Shakespeare, William: Henrik VI, kolmas osa. Suom. Matti Rossi. WSOY, 2007.
Vaikka oletkin varma, että kyseessä on koivu, voisit silti tarkistaa Elsa Beskowin sadun Prinsessa Sinilei ja hänen veljensä. Satu löytyy kirjasta Satukirja / Elsa Beskow. Sadussa taika muuttaa prinsessan haavaksi (haapapuuksi), joka kasvaa lammen rannalla. Prinsessan prinssiveli murtaa taian ja palauttaa sisarensa prinsessaksi.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1162954?lang=fin
Kirjastoasetuksessa 6.6.2013/406
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2013/20130406?search%5Btype%5D=pi…
määritellään kunnankirjaston henkilöstöstä näin:
"4 §
Henkilöstön koulutusrakenne ja kelpoisuusvaatimukset
Kunnan kirjastolaitoksen henkilöstöstä vähintään 70 prosentilla tulee olla:
1) yliopistossa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
2) ammattikorkeakoulussa suoritettu korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 60 opintopisteen laajuiset korkeakoulutasoiset kirjasto- ja informaatioalan opinnot;
3) ammatillinen perustutkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi...
Sivustolta http://sakasti.evl.fi (joka on palvelu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöille ja toimijoille) löytyy pdf -tiedosto, joka sisältää viitetiedot sekä sisältökuvaukset Suomen Arkkipiispojen, Piispojen ja Tuomikapitulien arkistoista.
Tässä linkki kyseiseen tiedostoon: http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/5554E5B1890D94C2C2257881002B4541/$F…
Tiedoston sisältämä asiakirja on vuodelta 2004.
Asiakirjan mukaan arkkipiispa Johanssonin jälkeensä jättämiä dokumentteja, kirjeitä ym. aineistoa löytyy kolmesta eri arkistosta.
Kattavin arkistokokoelma löytyy Helsingin yliopiston kirjaston arkistosta (s. 19).
Helsingin yliopiston keskusarkiston yhteystiedot:
Käyntiosoite:
Fabianinkatu 33 (PL 3)
00014 Helsingin yliopisto
puh. 02941...
Länkä-sanan varsinainen merkitys on "käyrä, koukistunut", mutta kysymyksen kansanrunokatkelmassa ei ole kyse tästä. Loitsun "länkä" on alkusointua tavoitteleva tilapäismuodoste, joka merkitsee pilvenlonkaa: "-- nosta lonka luotehesta, länkä lännestä lähetä." (Kalevala, 45. runo, 324-5).
Lähteet:
Raimo Jussila, Kalevalan sanakirja
Aimo Turunen, Kalevalan sanat ja niiden taustat
Kadonnut romaani lienee J. M. G. Le Clézion Alkusoitto (Otava, 2009). Kirjailija tosin on ranskalainen mies.
1930-luvun Pariisiin sijoittuvan tarinan alussa Ethel-tyttö vierailee isosetänsä herra Solimanin kanssa Siirtomaanäyttelyssä. Ethelin perillisekseen määrännyt herra Soliman ostaa Ranskan Intian paviljongin ja sen osat päätyvät pressun alle hänen puutarhaansa. Herra Soliman sairastuu ja kuolee ennen kuin Malvanväriseksi taloksi nimetyn paviljongin rakennustyöt saadaan alkuun. Pian tämän jälkeen Ethelin isä vie tyttärensä notaarin puheille laatimaan paperin, joka sallii hänen hallita alaikäisen lapsensa omaisuutta. Malvanvärisen talon asemesta herra Solimanin tontille aletaan rakentaa kerrostaloa.
Sota-ajan oloissa ihmisten liikkumisvapautta rajoitettiin yleisesti. Sodan päätyttyä kotimaan matkailussakin oli erilaisia rajoituksia, esimerkiksi Sisäasiainministeriön päätöksen 21.8.1946 mukaan koko Ahvenanmaalle tai useille Kymen, Kuopion, Oulun ja Lapin läänin alueille matkustamiseen tuli olla poliisiviranomaisen lupa. Ulkomaalaisille tällaisen luvan antoi Valtiollinen poliisi. Nämä rajoitukset korvattiin lailla rajavyöhykkeistä vuonna 1947.
Talvisodan syttymisen vuoksi maa oli julistettu sotatilaan 30.11.1939 (SA 441/1939). Sotatila julistettiin päättyneeksi 26.9.1947 (SA 700/1947) eli sen jälkeen kun Pariisin keväällä solmittu rauhansopimus oli ratifioitu ja liittoutuneiden valvontakomissio poistunut maasta.
Sotatilan aikana monia...
Sukunimen suojaaminen ei vaadi mitään erityisiä toimenpiteitä, sillä Suomen nimilain mukaan kaikki käytössä olevat eli väestörekisteriin kirjatut sukunimet ovat suojattuja. Se tosin ei estä nimen ottamista, mikäli tietyt edellytykset täyttyvät. Esimerkiksi jos sukunimi on ollut esivanhempien laillisessa käytössä, se voidaan hyväksyä uudeksi nimeksi. Sitä taas ei voi lainsäädännön mukaan estää mitenkään. Aikaisemmin Suomalaisuuden liitto ylläpiti luetteloa suojatuista sukunimistä, mutta luettelolla ei ole mitään juridista merkitystä.
Osoitteesta http://www.genealogia.fi/st/2...2-11.htm löytyy hyödyllinen Urpo Kankaan artikkeli, jossa kerrotaan suojatuista sukunimistä. Nimilaki löytyy Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/...
Muistamaasi kohtaa emme onnistuneet sanatarkasti löytämään Myrskystä tai muustakaan Shakespearen näytelmästä, mutta uneen Prospero viittaa Myrskyssä tällä tavoin:
Sama kude
On meissä kuin mik' unelmissa on,
Ja unta vaan on lyhyt elämämme.
(suom. Paavo Cajander v. 1892)
Englanniksi sama lainaus kuuluu näin: "We are such stuff
As dreams are made on; and our little life
Is rounded with a sleep."
Lainaukset haettu Project Gutenbergista (http://www.gutenberg.org/), jossa Shakespearen teokset sekä Cajanderin suomennokset ovat vapaasti luettavissa.
Mietiskelin vinkkejä ja kysyin niitä myös kollegoilta. Tätä ei kannata ottaa miellään muotoa kattavana, mutta tässä on meidän vinkkejämme. Aina on tietysti vaikea sanoa, miellyttävätkö nämä juuri sinua ja lapsiasi, mutta ainahan niitä voi kokeilla.
Klassikkopuolelta ehdottaisimme seuraavia teoksia:
Andersen, H. C.: Andersenin satuja (tai lukuisia muita kirjoja)
Barrie, J. M.: Peter Pan
Dahl, Roald: Iso kiltti jätti (+ muutkin kirjat)
Finne, Jalmari: Kiljusen herrasväki (+ muut sarjan kirjat)
Karjalainen, Elina: Uppo-Nalle (+ muut sarjan kirjat)
Knutsson, Gösta: Pekka Töpöhäntä (+ muut sarjan kirjat)
Kurenniemi, Marjatta: Onneli ja Anneli
Milne, A. A.: Nalle Puh
Potter, Beatrix: Petteri Kaniinin satumaailma
Preussler, Otfried: Pieni...
Kansalaisopistot.fi -verkkosivujen usein kysytyissä kysymyksissä kerrotaan kansalaisopistojen nimien historiasta seuraavasti:
"Mikä ero on kansalaisopistolla, työväenopistolla, aikuisopistolla ja opistolla?
Rakkaalla lapsella on monta nimeä, ja kansalaisopistoilla on pitkä historia takanaan.
Ensimmäiset opistot perustettiin kaupunkeihin, ja ne olivat nimeltään työväenopistoja. Vuonna 1899 perustettu Tampereen työväenopisto on maamme vanhin. Opistotyön levitessä käyttöön otettiin myös sana kansalaisopisto. Ensimmäinen kansalaisopisto-niminen oppilaitos aloitti toimintansa Kuopiossa vuonna 1916. 1960-luvulla kansalaisopistoja perustettiin maaseudulle runsain määrin. Sittemmin kansalaisopisto on muotoutunut tämän sivistysmuodon yleisnimeksi....
Pohjoissuomalaisissa ja lappalaisissa paikannimissä "sieppi" on mahdollisesti murremuoto särjensukuisesta kalannimityksestä seipi. Seipi-alkuisia vesistöihin liittyviä paikannimiä on erityisesti Oulujärveltä pohjoiseen sijaitsevilla vesillä Muonion-Sodankylän korkeudelle asti. Sieppi-alkuiset nimet sijoittuvat samalle alueelle, pääosin Seipi-nimien länsipuolelle. Paikannimien levikki sopii yhteen tämän kalan esiintymisestä tehtyjen havaintojen kanssa. Seipiä esiintyy sisämaassa ainoastaan Pohjois-Suomessa.
Toisen tulkinnan mukaan "sieppi" saattaa perustua nuorehkona lainana pohjoissaamen kollektiivisanaan siehppa (häpykarvat), jolla tarkoitetaan halventavassa mielessä myös jänkämaaston vaikeakulkuista vaivaiskoivikkoa ja pajukkoa.
Nimen...
Kysymyksen säkeet ovat peräisin Tuomas Anhavan tuotannosta, alunperin kokoelmassa Runoja 1955 (Otava, 1955) julkaistun Sateen aikaan -sikermän kolmannesta runosta.
Kuvauksesi sopii John Gordon Davisin teokseen "Nälkäisen tiikerin vuodet" (WSOY, 1977). Voit lukea kuvauksen teoksesta Kirjasamposta (ks. linkki alla). Kirjasammossa on myös kuva teoksen kannesta.
http://www.kirjasampo.fi/fi
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au0b78199e-7e58-46a0-bf3d-e7…
Hei,
Lehdestä on lukusalikappaleita useissa yliopistojen kirjastoissa sekä Turun AMK:n kirjastossa. Lainattavaa lehteä löytyi vain Helsingin yliopiston kirjastosta. Voit tilata kopiot artikkelista oman AMK:n kirjastosi tai meidän kautta. Meidän kaukolainamaksu 0n 3€ + lähettäjäkirjaston maksut. Vuodesta 2011 alkaen on myös verkkokäyttö
Nelli-portaalin Elektra-julkaisupalvelun kautta.
Verkko-osoite:Verkkolehti Elektra
