"Green care -käsitteen juuret voidaan jäljittää
Alankomaihin, jossa jo 1970-luvulla alettiin puhua
care farm -tiloista. Näillä tarkoitetaan maatiloja,
jotka aktiivisesti hyödyntävät maatilaympäristöä
ja -toimintoja tuottamissaan sosiaalipalveluissa. Vuonna 2005 perustettiin hollantilaisten
tutkijoiden ja yrittäjien aloitteesta alan toimijoiden
eurooppalainen verkosto, Community of
Practice − Farming for Health (www.farmingforhealth.
org).
Green care -käsite esiteltiin Suomessa ensi
kerran vuonna 2008. Käsite liittyy kansainväliseen
keskusteluun, jossa sillä väljästi tarkoitetaan
luonnon hyödyntämistä sosiaali-, terveysja
kasvatuspalvelujen tuottamisessa. Euroopassa
on käynnissä useita tutkimus- ja kehittämishankkeita,
joissa green care -...
Kyseisistä säveltäjistä on tietoa ainakin seuraavissa kirjoissa:
Lord, maria: Musiikin tarina antiikista nykypäivään, 2008
Sävelten maailma, osa 1, 1989
Otavan iso musiikkitietosanakirja, osat 3 ja 4, 1978
Punaisen ristin sivuilta löysin vinkin, että peittoja on tehty jo 30 vuotta. https://www.punainenristi.fi/lahjoitukset/vaatelahjoitus/tee-itse-avust…
Ihan tarkkaa alkamisaikaa en saanut selville.
Jos joku on ollut mukana jo 1980-luvulla, hän voisi kommentoida.
Ilmeisesti ratkaiseva tekijä on aineen elektronikehien sopiva rakenne. Tiede-lehdessä (2/2010, ss. 14-15) asia on selitetty näin:
"--- NdFeB-magneetti on neomagneetti, moderni kestomagneetti, joka on valmistettu neodyymin, raudan ja boorin seoksesta. --- Uutta neomagneeteissa on suuri "energisyys", jota insinörit kuvaavat energiatulolla. NdFeB-magneetin enrgiatulo on yli neljäsataa kilojoulea kuutiometriä kohti, kun 1940-luvulla keksityt AlNiCo-magneetit jäävat paljon alle sadan kilojoulen. Suuri energiatulo pienentää magneetin kokoa ja keventää painoa.
Neodyymi kuuluu lantanoidien alkuaineryhmään, jolla on magneettiselta kannalta sopivasti miehitetyt elektronikehät. Sen vuoksi neodyymi ja eräät muutkin lantanoidit, kuten samarium,...
Kirjastokorttinne lisäksi tarvitsette kirjastokorttiinne liitettävän tunnusluvun. Sen saatte asioimalla jossakin Kymenlaakson kirjastossa.Kirjastokortissanne oleva numerosarja on käyttäjätunnuksenne verkkokirjastossa.
Hei,
mukava kuulla että olette viihtyneet kirjastossamme.
Tässä selitys mistä myöhästymismaksu aiheutui.
Blanka-kirjastojen sääntöjen mukaan laina-aika päättyy eräpäivänä kirjaston aukioloajan päättyessä. Eli jos kirja on laitettu palautuslaatikkoon palautuspäivänä kun kirjasto on jo suljettu, se on jo ehtinyt myöhästyä, koska se palautuu järjestelmässä vasta seuraavana aukiolopäivänä.
Kirjaston säännöt löytyvät osoitteesta www.blanka.fi
(tai suoraan linkistä: http://www.blanka.fi/wp-content/uploads/2014/04/Blankakirjastojen-kaeyt…)
Toivottavasti tämä selventää, miksi kirjastojärjestelmään on tullut myöhästymismaksu palautuneeseen kirjaan.
Kirjastokortti on henkilökohtainen, joten sillä saa periaatteessa lainata vain kortin omistaja. Omistaja voi antaa kuitenkin toiselle henkilölle valtakirjan, jolla voi varaukset lainata. Valtakirjasta täytyy käydä ilmi, kenelle lupa on annettu ja mihin asiaan siinä annetaan lupa.
Helpoimmin lainaaminen onnistuu siten, että varausten noutaja lainaa varaukset omalle kortilleen. Se ei kuitenkaan onnistu lainausautomaatilla vaan ainoastaan asiakaspalvelutiskillä. Silloin ei tarvita valtakirjaa.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j… löytyy lisää tietoa Helmet-kirjastokortista, joskaan valtakirjakäytännöistä siellä ei mainita.
Kirjoissa ei näyttäisi kovin perusteellisia opastuksia olevan, mutta esimerkiksi Petteri Järvisen kirjasta "Windows 7" (Docendo, 2010) löytyy viiden kohdan ohje, jonka avulla Elokuvatyökalulla voidaan luoda Intenetiin laitettava video. Luultavasti useimmissa Windowsin perusoppaissa on vastaavia lyhyitä opastuksia aloittelijoille.
Jonkin verran ohjeita tuon ohjelman käyttöön löytyy Microsoftin sivuilta osoitteesta http://windows.microsoft.com/fi-fi/windows/movie-maker#t1=overview. Osoitteesta https://webapps.jyu.fi/wiki/download/attachments/14845731/Elokuvatyokal… löytyy Jukka Kurttilan opas "Helppoa videoeditointia: Windows Live Elokuvatyökalu". Osoitteesta http://koulut.tampere.fi/media/MATERIAALI/varasto/oppimateriaalit/windo… löytyy...
Näitä kuukausirunoja on monia samantapaisia, mutta juuri tätä ei ole tunnistettu. Kysymyksesi on lähetetty kirjastojen yhteiselle sähköpostilistalle, ja jos sitä kautta vastaus löytyy, lähetän sinulle tiedon
Samaa lorua on kysytty tässä palvelussa ennenkin. Silloinkaan sitä ei tunnistettu. Kysymys ja vastaus löytyvät alta:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=17f9328c-d368-42a…
Laulu on nimeltään "Harmaat silmät", ja sen on säveltänyt Toivo Kärki ja sanoittanut L. Suolakivi (eli Helena Eeva). Laulu alkaa: "Milloin mulla aikaa on mietteisiin, niin ne vievät muistoihin armaisiin." Toinen säkeistö alkaa: "Tummiin silmiin tuhannet tuijottaa, sinisistä laajalti laulellaan. Silmät harmaat muilta unhoon jää, siksi kertaan pienoisen laulun tään".
Tämän valssin ovat levyttäneet esim. Henry Theel ja Erkki Junkkarinen. Nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 18.
Alias, eli nimmerkki perustuu tietosuojavaltuutetun tahtoon (tai oikeammin lakiin). Ei ole tietosuojan mukaista että varaukset ovat omalla nimellä.
Aliaksen, eli lempinimen, saat käymällä kirjastossa ja esittämällä henkilötodistuksen ja lainauskortin. Sitä ei siis voi tehdä itse HelMetissä.
Valitettavasti kirjastoista ei löydy matrikkelia kaikista poliiseista (ei Kymenlaaskon kirjastonjen Kyyti-aineistohaulla eikä yliopistokirjastojen yhteisellä Melinda-aaineistohaulla). Sen sijaan löytyy matrikkeleita poliisipäällystöstä. Kotkan kaupunginkirjastossa on poliisipäällystön matrikkelit vuosilta 1995 ja 1966. Matrikkelien tiedoissa ei ole, kuinka vanhoja tietoja ne siältävät, mutta silmäilemällä matrikkeleja näyttää siltä, että ne eivät yllä vuoden 1900-1920 tietoihin. Kouvolan pääkirjastossa on samanlainen matrikkeli vuodelta 1938, mutta senkään tiedoissa ei ole mainintaa matrikkelin kattavuudesta. Nämä poliisipäällystön matrikkelit sisältävät tiedot kaikkien kaupunkien ja kuntien poliisipäällystöstä.
Hei!
Lukukeskus on Suomessa suurin toimija:
http://www.lukukeskus.fi/
Tietysti kirjastotkin pyytävät paljon kirjailijoita esiintymään ja muutenkin edistävät lukemista monin tavoin, esim. vinkkaamalla ryhmille. Kirjastojen toiminnasta laitan esimerkiksi pari Vantaan sivustoa:
http://kirjasto.vantaa.fi/suosittelija-blogi/
http://kirjasto.vantaa.fi/pedantti/
Suomen kirjailijaliitolla on kirjallisuuden edistämiskeskus
http://www.kirjailijaliitto.fi/edistamiskeskus/edistamiskeskus/toiminta/
Hal Sirowitzin runo Lukutunti on englanninkieliseltä nimeltään Reading Lesson. Sirowitzin runokokoelman Mother said (1996) sisällysluettelo löytyy esimerkiksi alla olevasta linkistä Brown University Libraryn sivulle. Äiti sanoi -kokoelman suomensi Hanna Kjellberg vuonna 2000.
Sirowitz, Hal: Äiti sanoi (suom. Hanna Kjellberg, Like, 2000)https://search.library.brown.edu/catalog/b2515383
https://finna.fi
Hei!
Englanniksi, ruotsiksi ja venäjäksi on jo, pyritään tekemään tulevaisuudessa useammillakin kielillä. Tässä linkki:
http://kirjasto.vantaa.fi/lukudiplomi/DiplomiNaytto.php
Varaaminen on nykyisin maksutonta kaikissa HelMet-kirjastoissa myös aikuisille.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
