Valitettavasti avoimien ovien tapahtumaa ei tänä keväänä tai kesänä enää talleilla järjestetä. Suunnitteilla on, että ovet aukeaisivat jälleen ensi syksynä, mutta tarkkoja päivämääriä ei ole vielä päätetty. Voit seurata tilannetta kirjaston verkkosivuilta (https://www.turku.fi/turun-kaupunginkirjasto) löytyvän tapahtumakalenterin kautta.
Helmet-kirjastokortin saat käymällä jossain Helsingin, Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kaupunginkirjastossa. Kortin voit halutessasi täyttää osittain jo etukäteen osoitteessa www.helmet.fi ja sieltä oikeasta yläkulmasta kohdasta "Kirjaudu" valitse kohta "Rekisteröidy kirjaston asiakkaaksi". Kirjastokortin tehdään sitten Sinulle välittömästi jossain Helmet-toimipisteessä. Osa on auki seitsemänä päivänä viikossa. Aukioloajat löytyvät www.helmet.fi-sivustolta. Kirjastokortin saaminen edellyttää henkilöllisyyden tarkistamista. Siksi on yhden kerran tultava paikan päälle. Kortin saatuasi voit käyttää etäpalvelujamme missä tahansa.
Todennäköisesti kyseessä on teos nimeltään The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 to 1930. Kirja on kuvauksesi mukainen ja kansikuvaa voi katsella vaikkapa osoitteesta:
https://www.google.com/search?q=The+evolution+of+fashion+:+pattern+and+…
Teoksessa on myös kaavapiirroksia historiallisista puvuista.
Teoksen tarkemmat tiedot:
Hill, Margot Hamilton
The evolution of fashion : pattern and cut from 1066 tp 1930 / Margot Hamilton Hill, Peter A Bucknell. - London : Batsford ; New York : Drama Book, 1987. - 225 s. : kuv. ; 33 cm
Sis. kaavamallit historiallisiin asuihin
14th imp. 1995
ISBN 0-7134-5818-6 (sid., UK)
ISBN 0-89676-099-5 (sid., USA)
Laura Kolben teos "Kämp : hotelli ja sen kaupunki" löytyy Lukki-kirjaston kokoelmista Vihdistä, Lohjalle sitä ei ole vielä tilattu.
Kustantaja on ilmoittanut kirjan julkaisuajaksi 26.4.2016. Teille on tehty varaus ja kirjasto ilmoittaa kun kirja on noudettavissa. Olette varausjonossa toisena.
Satakirjastojen kokoelmissa on kaksi kirjaa, joista voisi olla apua:
Heikkinen, Esa: Tehostemestarin käsikirja 1 sekä Hamilton, Jake: Special effects in film and television. Suomen kirjastoista löytyy lisäksi muutama teos, joissa aihetta kenties käsitellään: Imes, Jack: Special visual effects; Lane, Andrew: Movie stunts & special effects sekä Millar, Dan: Cinema secrets. Kirjoja voit kysyä kaukolainaksi omaan kirjastoosi.
Unto Pusa syntyi 18.1.1913 Viipurissa, mutta sieltä hänelle ei ehtinyt kertyä muistoja.
1930-luvun alussa hän asui vanhempineen Hyvinkäällä, mistä käsin hän kävi koulua Helsingissä.
Ylioppilaaksi hän kirjoitti vuonna 1932 Helsingin uudesta yhteiskoulusta, samana vuonna hän kirjoittautui Helsingin yliopiston Matemaattis-luonnontieteellisen osaston opiskelijaksi, mutta tämän alan opintoja hän ei lainkaan harjoittanut.
Jo vuonna 1930 hän oli aloittanut opinnot Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Helsingissä, lukion takia hän saattoi osallistua vain iltaopetukseen.
Aloitti uudella otteella opinnot Suomen taideyhdistyksen koulussa 1932, joulukuussa hänet siirrettiin maalausluokalle. Lukion jälkeen hän saattoi osallistua niin aamu- kuin...
Hei, valitettavasti kyseistä tilastoa ei löydy. Musiikkituottajat ry vastasi kyselyymme, että he koettavat saada tilastot ajan tasalle kesän aikana. Ehkä voisit palata asiaan vaikkapa syksyllä.
Ystävällisin terveisin,
Porvoon pääkirjasto
Tekijänoikeudet rajoittavat kirjastoihin hankittavien elokuvien ostamista.
Kirjastot voivat hankkia ainoastaan sellaisia elokuvia, joilla on tekijänoikeuksien haltijan myöntämä lainausoikeus ja joista on maksettu tekijänoikeusmaksuja. Tämän vuoksi kirjastot eivät myöskään ota vastaan elokuvia lahjoituksina.
Helsingin seudun kirjastoissa /Helmet www.helmet.fi on olemassa IndieFlix-elokuvapalvelu. Tätä palvelua tarvitset Helsingin seudun kirjastojen kirjastokortin ja salasanan.
Kirjassa Tjuderuttan, sa räven, Sång- och danslekar fron förr till nu (2008) ei kerrota tarkemmin laulun tekijää eikä sanoittajaa.
Ainosataan nuotinnus mainitaan Ninni Carrin ja Laif Caar Olsenin tekemäksi.
Luultavasti sekä sävel että sanat ovat "Trad."
Lauluun voisi viitata myös Kirjan nimellä ja sivunumerolla.
Muistelemasi televisiosarja on varmaankin kanadalainen Pelottaako? (Are you afraid of the dark?).
Suomenkielistä DVD-julkaisua en sarjasta löytänyt. Vuonna 1996 Suomessa ilmestyi Castle Communicationsin julkaisemana kaksi sarjan jaksoa sisältänyt videokasetti nimellä Pelkäätkö pimeää? PIKI-kirjastoista tätä kasettia näyttää vielä olevan saatavilla Pälkäneen pääkirjastosta.
Internetissä vastaani tuli vain suomeksi tekstittämättömiä jaksoja sarjasta.
Lisätietoa:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Pelottaako%3F
Kihdin taustalla on virtsahappopitoisuuden nousu (hyperurikemia). Hyperurikemian syy on joko lisääntynyt virtsahapon eli uraatin tuotanto tai sen vähentynyt eritys. Uraatin tuotantoa lisäävät puriinipitoinen ruokavalio, alkoholi ja lihavuus.
Virtsahappoa syntyy, kun puriinit, joita on kaikissa elävissä soluissa, hajoavat. Keho tuottaa puriineja itse, ja niitä on myös monissa ruoka-aineissa. Kihtiin taipuvaisten henkilöiden elimistöllä on perinnöllinen taipumus tuottaa paljon virtsahappoa. Sitä kertyy suuret määrät verenkiertoon ja varastoituu kudoksiin. Kihtikohtaus johtuu siitä, että niveliin kiteytyvä virtsahappo aiheuttaa voimakkaan tulehdusreaktion.
Alkoholin haitallisuus kihtipotilaalle johtuu siitä, että etanoli sekä lisää...
Hei,
kartanolle ei ole virallista tai juridista määritelmää. Arkeologi ja historiantutkija Carl Jacob Gardbergin mukaan kartanolle voidaan kuitenkin antaa yksi tai useampi epävirallinen määritelmä: " Kartano on useimmiten yksinäistalo, joka ei muiden talojen kanssa liity kylään. Kansanomaisen kuvauksen mukaan kartano on yksinäistalo, jolla on vähintäin viisi torppaa, viisikymmentä hehtaaria viljelymaata ja vähintään viisisataa hehtaaria metsää. Kartanoille ominaisia ovat asuinrakennusten ja taloussiipien muodostamat erilliset rakennusryhmät." Kartanoiden omistajat olivat alkujaan aatelisia tai muita säätyläisiä, mutta myöhemmin myös talonpojat ovat voineet omistaa kartanoita. Osa kartanoista juontaakin juurensa keskiajan suurmiestaloihin....
Kysyin asiaa tietotekniikkaosastolta, ja sieltä kerrottiin, että syy DVD-elokuvien katsomisen ja CD-musiikin kuuntelun estämiseen asiakaskoneilla on puhtaasti tekninen. Tämänhetkinen asiakastietokonejärjestelmä kierrättää tuollaisen aineiston palvelimen kautta, ja video- tai CD-data on kooltaan niin suurta, että palvelin ei välttämättä jaksaisi pyörittää niitä tai ainakin palvelimen toiminta voisi hidastua. Nykyisellä järjestelmällä data kulkee välttämättä palvelimen kautta.
Kirjasto ei ole enää yksinomaan kirjojen paikka, vaikka toki nekin ovat useimmissa kirjastoissa tärkeässä roolissa. Myöskään sivistys ei ole Helsingin kaupunginkirjaston ainoa arvo vaan niitä on useita muitakin. Visio, toiminta-ajatus ja arvot löytyvät osoitteesta http...
Janakkalan pääkirjastosta ehdotetaan, että sarja olisi K. M. Peytonin Christina-sarja, johon kuuluu neljä kirjaa: Kartanon varjoissa, Pilvilinnoissa, Takaisin kartanoon ja Uusilla teillä. Nimet William ja Dick ovat esillä.
Sisäkannen esittelyteksti kertoo seuraavaa:
"Monesti palkitun englantilaisen kirjailijan K. M. Peytonin ehkä maineikkain teossarja on vuosisadan alkuun sijoittuva kartanotarina Christina. Neliosaisen sarjan päähenkilönä on orpo Christina, jonka on määrä saada 21-vuotispäivänään suuri perintö. Christina-sarja on toisaalta romanttinen, toisaalta realistinen kuvaus vuosisadan alun Englannista, ensimmäisen maailmansodan ajoista ja kartanoelämästä, johon kuuluvat vahvat säätyerot."
Sarjaa on edelleen hyvin saatavissa...
Kysymäsi kirja ei kuulu Herttoniemen kirjaston kokoelmaan. Voit kuitenkin varata sen sinne helmet.fi-sivuston kautta. Varaaminen on maksutonta.
Tässä linkki, josta näet, missä kirjastoissa teosta on (tällä hetkellä siis hyllyssä vain Vantaalla Pointin kirjastossa):
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1849024__Sv%C3%A4linehuoll…
Teos on Helmet-kirjastojen kautta saatavana myös e-kirjana:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2030933__Sv%C3%A4linehuoll…
Voisit yrittää tutkia Lastensiirtokomitean arkistoja.
Siellä pitäisi olla jokaisesta lapsesta kantakortti.
Tarkempia tietoja arkiston käytöstä ja siihen liittyvistä luvista saat linkistä:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lastensiirtokomitea
Sotalapsista on kysytty palvelussa ennenkin. Kansallisarkistostakin löytyy tietoja sotalapsista.
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=e19bbf87-544…
ja
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=a9909a5d-e98…
Toivottavasti löydät haluamasi vastaukset.
YLEn Muistikuvaputki-sivuilta löytyy tätä samaista sarjaa koskeva kysymys - ja vastauskin: "Muistelemasi kuusiosaisen sarjan teki Ruotsin TV2 yhteistuotantona YLE FST:n kanssa vuonna 1986. Sen alkuperäisnimi on Vägg i vägg, suomalaiselta nimeltään Seinähullut naapurit."
http://yle.fi/vintti/yle.fi/muistikuvaputki/muistikuvaputki/rouvaruutu/…
Helmet-kirjastoissa on kahden viikon lainoja, mutta kirjojen osalta ne ovat vain bestsellereitä eli uusia ja kovasti kysyttyjä kirjoja. Oppikirjoja ei ole ollut tapana laittaa bestsellereiksi, koska niitä ei silloin voisi varata. Oppikirjoja nimittäin usein varataan toiseen kirjastoon. Oppikirjoja ei myöskään hankita Helmet-kirjastoihin yhtä paljon kuin oppilaitoksiin.
Joskus ennen ainakin meillä Helsingissä oli kahden viikon kurssikirjalainoja, mutta niistä luovuttiin jo vuosia sitten. Luullakseni kaksi eri laina-aikaa tavallisille kirjoille koettiin liian hankalaksi. Oppikirjoja ei siis enää nykyään ole yleensä mahdollista saada kahden viikon laina-ajalla.
Kuten tuosta kirjojen palauttamattomuudesta näkyy, ei laina-ajan lyhentäminenkään...
Amerikan Yhdysvaltain perustuslaki, johon presidentin virkavala sisältyy, löytyy kokonaisuudessaan suomennettuna esimerkiksi Ari Helon kirjasta Yhdysvaltain demokratian synty : unionin idea ja amerikkalainen historiakäsitys (Gaudeamus, 2014).
Presidentin virkavalasta säädetään perustuslain toisen artiklan ensimmäisessä pykälässä: "Ennen virkaanastumistaan hänen on annettava seuraava vala tai vakuutus: 'Pyhästi vannon (tai vakuutan), että tulen uskollisesti hoitamaan Yhdysvaltain presidentinvirkaa ja parhaan kykyni mukaan säilyttämään, suojelemaan ja puolustamaan Yhdysvaltain perustuslakia.'"
