Marras- joulukuun vaihteeseen on suunnitteilla avoimien ovien päivä mahdollisesti taas yhtä aikaa nuorten työpaja Fendarin kanssa. Kannattaa seurata kirjaston tapahtumakalenteria http://kalenteri.turku.fi/events/event-search/section/8413
Olet aivan oikeassa. Kielitoimiston sanakirja määrittelee sanan 'viite' seuraavasti:
viite48*C
1. viittausmerkintä kirjeen alussa, kirjoituksen sisässä t. alareunassa. Alaviite. Kirjallisuus-, lähdeviite. Kirjeen viitteessä mainittu puhelinkeskustelu. Numeroidut ja petiitillä painetut viitteet.
2. vihje. Taudin aiheuttajasta on saatu viitteitä.
Kuvailemassasi tilanteessa siis tulee kyseeseen ykköskohdassa selitetty merkitys ja siitä varsinkin kohta "kirjallisuus-, lähdeviite". Kirjastojen tietokannat ovat yleensä ns. viitetietokantoja eli niistä löytyvät viitteet aineistoon, mutta itse varsinainen aineisto löytyy kirjaston hyllystä. Viite siis kertoo, mikä tiedon lähde on. Kun et mainitse, missä yhteydessä (esim. minkä tasoisiin...
Pokemon tulee sanoista "poketto monsutā", joka on japanilainen muoto sanoista "pocket monsters" eli taskuhirviöt.
http://pokemondb.net/etymology
http://time.com/4411912/pokemon-go-word-origin/
Kaarina Turtian Gastronomian sanakirjan (2009) mukaan toskakakku on saanut nimensä Giacomo Puccinin Tosca-oopperan mukaan. Toskakakku on kehitetty Ruotsissa 1930-luvulla.
Ainakin nämä liittyvät aiheeseen:
Katri Kirkkopelto: Piki
Katri Kirkkopelto: Molli
- molempiin liittyy tietokirjat
Riitta Nisonen: Eipäs juupas (kuvatietokirja)
Ursel Shaeffer: Hups, ollaan ihmisiksi! - Hauska käytöskirja
Hiukan edellisiä löyhemmin:
Suzanne Chiew: Myyrä ja mahtava lento
ian Whybrow: Harri ja dinot pelaavat jalkapalloa
Paul Stewart: Ollaan taas ystäviä
Jane Chapman: Hiiren parhaat ystävät
Angela McAllister: Hyi, eihän tuo le hirviö (perhe, sisaruus, omat vahvuudet, erilaisuuden hyväksyminen)
Kyseessä on luultavasti tv-minisarja Intensity ja elokuva Menneisyyden uhka.
Molemmat perustat Daniel Koontzin teokseen Kaiken keskellä yksin.
Wikipedian kuvaus Koontzin teoksesta sopii aiheeseen https://fi.wikipedia.org/wiki/Kaiken_keskell%C3%A4_yksin
http://www.leffatykki.com/elokuva/menneisyyden-uhka/kommentit
Kuvaus teoksesta Kirjasammossa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_9726#.V_N9O3pS1c8
Suurimmat eroavuudet löytyvät farkkujen leikkauksessa johtuen anatomisista eroista esim. vyötärön ja lantion suhteessa ja reisissä. Yleisesti ottaen naisten farkuissa on tarkempi leikkaus ja istuvuus, jolla voidaan peittää myös jonkin verran kehon pieniä virheellisyyksiä. Miesten farkkuihin käytetty materiaali on monesti karkeampaa ja tanakampaa kuin naisten ohuempi ja joskus joustavampi materiaali. Naisten farkuissa etutaskut ovat yleensä pienemmät tai saattavat puuttua kokonaan. Miesten farkkujen etumus on löysempi, naisten istuvampi. Myös kokomerkinnät eroavat toisistaan. Vetoketjun avautumissuunnassa ei enää taida olla sellaisia eroavuuksia kuin aikaisemmin.
Tarkempaa tietoa (englanniksi) http://www.wisegeek.org/what-is-the-difference-...
Olisikohan etsimäsi elokuva Ian Munen ohjaama The Whole of the Moon (1997), joka sai suomenkielisen otsikon Kuutamorakkaus?
Elokuvasta tehtyä tallennetta ei ole enää lainattavissa pääkaupunkiseudun kirjastoista, mutta muualta Suomesta se näyttäisi löytyvän VHS-muodossa. Tallenne on tilattavissa kaukolainana oman lähikirjastosi kautta. Voit lukea lisää kaukopalvelusta alla olevasta linkistä.
Kuutamorakkaus esitettiin Ylellä kaksi kertaa vuonna 1999.
http://www.imdb.com/title/tt0118164/
http://www.elonet.fi/fi/elokuva/173862
http://www.leffatykki.com/elokuva/kuutamorakkaus/kuvat
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Helmet-kirjastokortin saa ilman suomalaista henkilötunnusta. Silloin kortti on voimassa vuoden kerrallaan, ja vuoden kuluttua täytyy kortti päivittää, jolloin aikarajaa siirretään taas vuodella eteenpäin.
Kortin hankkimiseen tarvitaan voimassa oleva kuvallinen henkilöllisyystodistus. Alle 18-vuotiailta käy myös kuvaton KELA-kortti. Kuvalliseksi henkilöllisyystodistukseksi kelpaavat EU-maiden henkilötodistukset, passi, suomalainen ajokortti, kuvallinen KELA-kortti ja Suomessa sijaitsevan vastaanottokeskuksen asukaskortti.
Lisää tietoa Helmet-kirjastokortista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…. Käyttösäännöt voi katsoa osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/...
Näin merkinnästä "ЯК8"kerrotaan ainakin sivulla http://auction.catawiki.com/kavels/7510612-1980s-ussr-baltic-set-honey-… , jossa sama merkintä esiintyy:
"Made in the USSR by the famous Kaliningrad Amber Factory. Marked at the back "ЯК8", meaning it is brass metal gold-plated, produced in the 80s" eli merkintä tarkoittaisi sitä, että koru on tehty Neuvostoliitossa Kaliningradin meripihkatehtaalla 1980-luvulla ja on kullattua messinkiä.
Molemmat ovat ihan oikeita ja käyttökelpoisia tapoja. Niillä saattaa olla hienoista sävyeroa, mutta esimerkkivirkkeissäsi sitä on vaikea erottaa. Yleisesti ottaen ”että” on sävyltään toteavampi ja antaa ikään kuin selityksen, kun taas ”kun” esiintyy usein jotakin ajallisuutta ilmaisevissa sivulauseissa.
Mainitsemissasi esimerkkivirkkeissä voi tosiaan käyttää kumpaa tahansa ilman kovin suurta sävyeroa, mutta ne eivät ole vaihtoehtoisia kaikissa tilanteissa. Esimerkiksi virke ”Oli myöhä, kun lähdin.” kuulostaa luontevalta, mutta ”Oli myöhä, että lähdin.” tuntuu oudolta. Sen sijaan virke ”Hallitus esitti, että veroja korotettaisiin.” on selkeä ja ymmärrettävä, mutta vastaavasti ”Hallitus esitti, kun veroja korotettaisiin.” ei ole oikein...
Etsitty pakina on Ollin Kiinnostunut kuulija. Siinä mustapartainen mies penää vesijakoministeriltä tietoja tätinsä vesijättömaa-asiasta, joka on ollut vesijakoministeriössä ratkaistavana yli viiden vuoden ajan.
Kiinnostuneen kuulijan voi lukea useammastakin Ollin pakinakokoelmasta. Alun perin se julkaistiin kirjassa Heipä hei!, mutta se sisältyy myös valikoimiin Valitut tekoset. 1, Ollin parhaat ja Mustapartainen mies herättää pahennusta.
1980-luvun lukemisto, johon Kiinnostunut kuulija sisältyy, on Uusi kuudes lukukirja.
Trendi-lehti tulee moniin Helmet-kirjastoihin. Useissa kirjastoissa myös säilytetään lehdestä tänän vuoden lisäksi myös viimevuotiset numerot. Lehtiä myös lainataan, joten todennäköisesti kaikkia lehtiä ei löydy samasta kirjastosta.
Voit lainata lehdet tai käydä lukemassa niitä kirjastossa. Kirjastoissa on myös kopiokone. Tiedot lehtien sijainnista löytyvät Helmet-sivustolta:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1610484__Strendi__P0%2C2__…
Muinaisuutemme jäljet on tuore yleisesitys esihistoriastamme ja keskiajasta. Se painottuu arkeologiseen tutkimukseen mutta sivuaa myös uusinta kielitieteellistä tutkimusta. Teos on julkaistu 2015.Kielitieteellinen yleisesitys Suomen esihistoriasta on jo 20 vuotta vanha Häkkinen: Suomalaisten esihistoria kielitieteen valossa vuodelta 1996.Arkeologian tutkimusmenelmiin voi tutustua vuonna 2014 ilmestyneessä kirjassa Johdatus arkeologiaan.
Vuoden 1966 kalenteriin on merkitty kahdeksan liputuspäivää, jotka kaikki ovat luonteeltaan virallisia ja vakiintuneita:
5.2. Runebergin päivä
28.2. Kalevalan päivä
8.5. Äitienpäivä
12.5. Snellmanin päivä
4.6. Puolustusvoimain lippujuhla
25.6. Suomen lipun päivä [Juhannuspäivä]
10.10. Aleksis Kiven päivä
6.12. Itsenäisyyspäivä
Valitettavasti Conn Igguldenin Valloittaja-sarjasta ei ole tehty enempää äänikirjoja kuin mainitsemasi ensimmäinen osa, Tasankojen susi (2008). Myöskään muita Igguldenin kirjoja ei ole saatavina äänikirjoina.
https://finna.fi
Hei,
kysymäsi video näyttäisi löytyvän dvd-muodossa Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan kolmannesta osasta. Raumalaisia tarinoita -julkaisusarjan osia on mahdollista tilata kaukopalveluna Rauman kaupunginkirjastosta. Kaukopalvelutilauksen voi tehdä Vaski-verkkokirjastossa tai paperilomakkeella Turun pääkirjastossa.
Linkki Rauman kirjaston sivulle: goo.gl/SuGcy2
Vaski-kirjastojen kaukopalvelun osoite: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
