Aikuistenkokoelmassamme ei ole kovin montaa monikielistä kirjaa.
Lisäksi niitä on aika hankala hakea Helmet haulla.
Kokelin monella tavalla ja paras tulos näyttäisi tulevan kirjoittamalla hakusanaksi "teksti suomeksi"
Sen jälkeen voi käyttää hakutulokseen kielirajausta englanti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1550416__S%28teksti%20suom…
Kyseessä voisi olla Jenni Sarras: Tavarataidot: arkijärjellä koti kuntoon (2017), jota mainitaan "uuden ajan kotimaiseksi konmariksi". Muita samantyyppisiä ovat Mira Ahjoniemi: Loistava järjestys (2017) ja Ilana Aalto: Paikka kaikelle: mistä tavaratulva syntyy ja kuinka se padotaan (2017) sekä Elina Alasentie: Joka kodin raivausopas (2016).
Hakemalla Vaskista https://vaski.finna.fi/ aiheella, vaikkapa kirjoittamalla hakulaatikkoon asiasanat tavarat ja järjestys, avautuu ikkuna, josta voi valita vaihtoehdon "hae aiheista" ja saa listauksen. Oikeasta yläkulmasta voi vielä valita Relevanssista "Uusimmat ensin".
Tämä pieni kirjanen, jonka nimi kokonaisuudessaan kuuluu Kemin maaseurakunnan vanhan kirkon vaiheita : K. I. Cajanuksen "Piirteitä Kemin maaseurakunnan kirkkojen historiasta" löytyy Kemin pääkirjaston kotiseutuosastolta.
http://kirjasto.keminkaari.fi/
Kirjaston yhteystiedot löytyvät alta:
http://www.kemi.fi/kirjasto/yhteystiedot/
Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle, mutta kukaan sielläkään ei tunnistanut kyseistä runoa. Tunnistaisikohan joku palvelumme seuraajista?
Esimerkiksi näissä Helmet -tietokannasta löytyvissä kirjoissa käsitellään kyseisiä aiheita:
Teemu Keskisarja: Kyynelten kallio : kertomuksia seksistä ja väkivallasta (Siltala , 2011)
Kansanetiikkaa : käsityksiä hyvästä ja pahasta / toimittaneet Pekka Laaksonen, Seppo Knuuttila ja Ulla Piela (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005)
Walter de Camp: Fetissikirja (useita eri painoksia)
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa Helmet-aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/fi-FI
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyykin sitten jo enemmän tutkimuksia ym kirjallisuutta suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi, esimerkiksi hakusanoilla "eläimeen sekaantuminen", "pedofilia".
Linkki tietokantaan: https://helka.finna.fi/
Pedofiilin näkökulmasta...
Runo on saksalaisen Helmut Holthausin. Se kuvaa kaksivuotiaan tekemisen ja kieltojen täyteistä päivää aamusta iltapäivään.
Suomeksi runo löytyy ainakin äidinkielen 8. luokan oppikirjasta Oma lukutaito 8 (WSOY 1980). Kirja on ainakin pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen varastossa Pasilan kirjastossa:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1075909__Soma%20lukutaito%…
Kun varaamasi teos on noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat noutoilmoituksen, jossa kerrotaan milloin varaus pitää viimeistään noutaa. Yleensä noutoaikaa on yksi viikko.
Lisää tietoja Vaski-kirjastojen käyttösäännöistä: https://vaski.finna.fi/Content/asiakkaana
Tarkoitatko kansallispäiviä ,jotka ovat kansallisia juhlapäiviä, joita vietetään vuosittain jonkin kansakunnalle merkittävän tapahtuman muistoksi vai itsenäisyyspäiviä? Kansallispäiviä voi olla samassa valtiossa useitakin, mutta itsenäisyyspäiviä yleensä vain yksi. Tästäkin on kyllä poikkeuksia.
Emme onnistuneet löytämään luetteloa kummastakaan. Luettelohan muuttuu vuosittain, kun uudet maat viettävät jotakin tasavuosijuhlaa.
Englanninkielisestä Wikipediasta löytyvät luettelot sekä maailman valtioiden kansallis- että itsenäisyyspäivistä:
https://en.wikipedia.org/wiki/National_day
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_national_independence_days
Vuosina 2017-2020 tasavuosipäiviä juhlivat maat voi poimia näistä luetteloista.
Eino Leinon runo Sähköfantasia on julkaistu ensimmäisen kerran kokoelmassa Tähtitarha vuonna 1912.
http://www.doria.fi/handle/10024/100574
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/teksti/leino/leino_1912_tahtitar…
http://kaino.kotus.fi/korpus/klassikot/meta/klassikot_coll_rdf.xml
http://www.gutenberg.org/cache/epub/14724/pg14724-images.html
https://finna.fi
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjastossa selviteltiin asiaa. Tässä tietoa:
Lönnrot, August Ahlqvist ja muuta runonkerääjät eivät vielä tuohon aikaan merkinneet runomuistiinpanoihinsa runonlaulajien nimiä. Siksi ei ole aivan täyttä varmuutta, mitkä kaikki Suomen Kansan Vanhat Runot -teossarjassa julkaistuista runoista ovat häneltä. Tässä kuitenkin (epätäydellinen) luettelo Mateli Kuivalattaren runoista, jotka voi hakea luettavaksi SKVR-tietokannasta (http://skvr.fi) (rajaa haku osan ja numeron mukaan, ks. valikot hakulomakkeessa vasemmalla alhaalla):
SKVR VII1, 221
SKVR VII2, 221a
SKVR VII2, 933
SKVR VII2, 1030
SKVR VII2, 1177
SKVR VII2, 1300
SKVR VII2, 1314
SKVR VII2, 1321
SKVR VII2, 1367
SKVR VII2, 1370
SKVR VII2, 1466
SKVR VII2,...
James Pattersonin tuotannosta on kysytty myös Kysy.fi-vastauspalstalla. Kustantaja vastasi näin silloin esitettyyn
kysymykseen.
Kiitän yhteydentotostasi koskien James Pattersonin tuotantoa. WSOY ei ole näillä näkymin suomentamassa lisää James Pattersonin tuotantoa. Hänen kirjansa ovat huippusuosittuja USA:ssa ja ovat nousseet Euroopassa bestsellereiksi lähinnä vain Britanniassa. Suomen myyntitilastot ovat olleet kovin vaatimattomia. Patterson on edelleen tavattoman tuottelias kirjailija ja julkaiseekin avustajineen yhä useita kirjoja vuodessa
Kyllä on. Salo on yksi Vaski-kirjastoista, eli riittää kun varaat kirjan itsellesi ja valitset noutopaikaksi haluamasi kirjaston. Varaussysteemi ei mahdollista kirjan lähetyspaikan valitsemista, mutta saat haluamasi kirjan sieltä mistä se on parhaiten saatavana. Varaaminen on ilmaista, vain noutamaatta jääneistä varauksista peritään maksu (2€ nyt 6.3.2017).
Varauksen voi tehdä verkkokirjastossa osoitteessa https://vaski.finna.fi/ tai se voidaan tehdä sinulle missä tahansa Vaski-kirjastojen neuvonnoista. Ohjeet varauksen tekoon löydät verkkokirjastosta : Asiakkaalle > Asiakkaana kirjastossa > Varaukset.
Kyseessä on Viljo Kajavan runo joka alkaa rivillä Sinä et ollut morsian milloinkaan. Varsinaista nimeä runolla ei ole. Runo on kokoelmasta Murrosvuodet (1937). Se on luettavissa myös Kajavan runojen kokoelmasta Tuuli, valo, meri : runoja vuosilta 1935-1982 (Otava 1984) sekä antologiasta Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
Saat runon sähköpostiisi.
https://finna.fi/
Tästä hän kulki : suomalaisia runoja naisesta (toim. Sanna Jaatinen, WSOY, 1992 ja 1996).
René Goscinnyn ja Jean-Jacques Sempén teoksessa Pikku Nikke (Le Petit Nicolas, 1960) tulee Niken luokalle englantilainen oppilas George Macintosh, joka saa lempinimen Djodjo. Kirjan kuudes kappale on nimetty Djodjon mukaan. Kimmo Korhosen suomennoksessa vuodelta 1977 Georgen lempinimi on tosiaankin Soosi.
http://franceinfo.us/03_books/books/sempe_petitnicolas.pdf
http://joklaaja.blogspot.fi/2015/05/sempe-goscinny-pikku-nikke.html
https://finna.fi
Sempé- Goscinny: Pikku Nikke (WSOY, 1977)
Chick lit –termiä on hankala suoraan suomentaa, usein suomenkielisessäkin puheessa käytetään alkuperäistä englanninkielistä termiä. Joskus tosin kuulee puhuttavan myös ”sinkkukirjallisuudesta”, sillä useimmiten chick lit –kirjojen päähenkilönä on juuri 20-30 –vuotias sinkkunainen.
Maria Säkön mukaan ”chick litille ei ole olemassa tarkkaa määritelmää. Joillekin se tarkoittaa miehenmetsästyksestä kertovaa höttöä. Jotkut niputtavat siihen lähes kaikki teokset nuorehkon naisen itsensä etsimiskirjoista arkisiin perhekuvauksiin.” (Ylioppilaslehti, 30.11.2007) Joidenkin keskeisimpien chick lit –kirjailijoiden (kuten Helen Fieldingin, Marian Keyesin, Sophie Kinsellan ym) romaaneissa päähenkilöt vanhenevat kirjailijoidensa mukana ja myös aiheet...
Suomen kansallisbiografiaan ei ole Helmet-kirjastojen asiakkailla etäkäyttömahdollisuutta. Sitä voi käyttää vain kirjastotilassa asiakastietokoneilla. Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Tietokannat/Tietokirjat_ja_sanakir… löytyy asiasta maininta ja linkki Suomen kansallisbiografiaan, mutta linkin kautta tosiaan pääsee kokonaisiin artikkeleihin vain kirjaston koneilta.
Suomen kansallisbiografiaa löytyy kirjastoista myös painettuina kirjoina, joitakin kappaleita myös kotiin asti lainattavina, vaikka suurin osa onkin käsikirjastokappaleita.
Suomessa on kaksi järjestelmää, joiden kautta maksetaan hyvitystä (ei siis palkkiota) kirjoittajille kirjastojen kautta tapahtuvasta lainauksesta. Ns. kirjastokorvaukset on vanha, harkinnanvarainen kerran vuodessa tapahtuma haku. Seuraavan kerran siihen voi osallistua tammikuussa 2018. Lisätietoja saa osoitteesta www.taike.fi/fi/apurahat-ja-avustukset.
Toinen hyvitysjärjestelmä perustuu EU:n direktiiviin ja sen kautta maksetaan korvauksia toteutuneen lainauksen perusteella. Näitä korvauksia hoitaa käytännössä Sanasto ry. Jotta kirjoittaja voisi saada hyvityskorvausta, on hänen ensimmäiseksi liityttävä Sanaston korvausjärjestelmään, lisättävä omiin tietoihin ne teokset, joista korvausta odottaa saavansa ja jäätävä sitten odottamaan....
Näin vanhoja 7 päivää -lehden numeroita säilytetään Pasilan kirjastossa, mutta kotilainaan niitä ei valitettavasti saa. Voit käydä Pasilassa etsimässä kyseisen numeron ja ottaa valokopion etsimästäsi artikkelista.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1001132__S7%20p%C3%A4iv%C3…
http://www.helmet.fi/fi-FI
Valitettavasti perutut varaukset eivät näy lainaajalle omissa asiakastiedoissa. Kirjaston lainaajarekisteristä perutut varaukset näkyvät muutaman kuuakuden. Voit siis pyytää kirjaston henkilökuntaa tarkistamaan, mikä perumasi varaus on ollut.
http://www.helmet.fi/fi-FI
Wikipediasta löytyy englanninkielinen selitys:
Cream of Wheat is a brand of farina, a type of breakfast porridge mix made from wheat semolina. It looks similar to grits, but is smoother in texture since it is made with ground wheat kernels instead of ground corn. It was first manufactured in the United States in 1893 by wheat millers in Grand Forks, North Dakota.[1] The product made its debut at the 1893 World's Columbian Exposition in Chicago, Illinois. Before January 2007, Cream of Wheat was a Nabisco brand made by Kraft Foods. In January 2007, B&G Foods acquired the brand and all rights to market the cereal.[2] "Cream of Wheat" is a registered trademark.
https://en.wikipedia.org/wiki/Cream_of_Wheat
Eli Cream of wheat näyttäisi...
