Helmet-kortin salasana on nelinumeroinen tunnusluku eli pin-koodi. Sen voi vaihtaa kirjautumalla www.helmet.fi-sivustolle. Omia tietojaan pääsee muokkaamaan klikkaamalla oikeassa yläkulmassa näkyvää nimeään, sieltä löytyy myös vaihda tunnusluku -toiminto.
Pin-koodin saat käymällä jossakin Lahden kaupunginkirjaston toimipisteessä.
Ota mukaan kuvallinen henkilötodistus ja kirjastokortti.
Turvallisuussyistä emme anna uutta PIN-koodia sähköpostitse tai puhelimitse.
Kirjasto 10:n Kaupunkiverstaan mediatyöasemille on asennettu Adobe Creative Cloud -ohjelmistopaketti, johon kuuluu myös Illustrator. Mediatyöasemia voi varata osoitteessa https://varaus.lib.hel.fi/fastsearch valitsemalla kirjastoksi Kaupunkiverstaan. Tarkempi listaus ohjelmista löytyy osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaupunkiverstas/Juttuj….
Jos kysyjä tarkoittaa suomalaisia elokuvia, voi niitten osalta todeta, ettei ainakaan erittäin kattava Elonet-tietokanta tunne yhtään kotimaista elokuvaa, joss tätä sävelmää olisi käytetty.
Alkuperäinen laulu "Harbour lights" (Hugh Williams eli Will Grosz ja Jimmy Kennedy) on vuodelta 1937. Kun varsinaisen mykkäelokuvan historian katsotaan yleensä päättyneen vuoteen 1936, juuri tätä laulua ei ymmärrettävistä syistä ole voitu käyttää mykkäelokuvien kaudella. Teoriassa on mahdollista, että että joku olisi myöhemminkin tehnyt elokuvan, jossa ei ole varsinaista dialogiraitaa, vaan pelkästään musiikkisäestys, jossa laulua olisi käytetty. Ainakaan kansainvälisen IMDB-tietokannan kautta en tällaista kuitenkaan löytänyt.
Mitä tahansa musiikkia...
Täsmälleen Turun kansallisen kirjakaupan ilmoituksessa 4.2.1908 mainitun nimistä peliä en onnistunut löytämään. Otaksuisin kuitenkin, että kyseessä voisi olla esimerkiksi alun perin vuonna 1890 Ruotsissa valmistettu "Sveaborg." Nytt historiskt sällskapsspel. Plan öfver finska kriget 1808-1809 tai ainakin hyvin paljon sitä muistuttava noppapeli.
https://finna.fi/Record/musketti_tmk.M20:TMM16114
http://kaponieeri.blogspot.fi/2012/01/sveaborg-seurapeli-suomen-sodasta…
Tässä asiassa teidän kannattaa kääntyä suoraan Kansalliskirjaston puoleen.
Kansalliskirjaston yleisneuvonnan yhteystiedot:
kk-palvelu@helsinki.fi
02941 23196 (arkisin 10–17, ke 10-20, parittomien viikkojen la 9–16)
Kansalliskirjasto ei ole mukana Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Voisimme toki olla yhteydessä Kansalliskirjastoon puolestanne, mutta mikäli teille tulee tarvetta lisäkysymyksiin, lienee parempi, että mukana ei ole välikäsiä.
Valitettavasti runoa ei ole löytynyt, ei myöskään tietoa runon kirjoittajasta.
Lähetin kysymyksesi valtakunnalliselle kirjastonhoitajien sähköpostilistalle. Jos joku siellä tunnistaa runon, lähetän sinulle vastauksen.
Tiedustelin asiaa arviointeja käsittelevältä taholta.
Arviointeja käydään läpi viikoittain. Ne tallennetaan järjestelmään nimimerkillä varustettuina, eikä niiden lähettäjälle erikseen ilmoiteta hyväksymisestä tai hylkäämisestä.
Länsimaakeskeisestä perspektiivistämme kielet, joissa yksikön kolmannen persoonan pronomini ei määräydy sukupuolen mukaan, ovat eittämättä harvinaisia. Tämä piirre onkin huomattavasti yleisempi länsimaiden ulkopuolelle jäävillä alueilla puhuttavissa kielissä.
Jos kuitenkin pitäydytään länsimaisessa näkökulmassamme (ja latinalaisissa aakkosissa), suomen kanssa harvalukuisessa sukupuolineutraaleja pronomineja käyttävien kielten joukossa ei taida olla paljon muita kuin suomalais-ugrilaiset sukulaiskielemme viro ja unkari.
Substantiivien artikkelittomuus on länsimaisten kielten keskuudessa niin ikään hyvin epätavallista. Viro kelpaa suomen seuraksi tähänkin joukkoon - unkari sitä vastoin on pakko diskvalifioida. Kolmanneksi pyöräksi voimme sen...
Kyseessä on Enid Blytonin Salaisuus-sarja (The Five Find-Outers Mystery Series). Sarjassa on 15 kirjaa ja ne suomennettiin vuosien 1962 ja 1967 välillä.
Salaisuus-sarjan kirjoissa seikkailevat naamioitumisen mestari Pulla sekä Larry, Bes, Riki ja Kris ja skotlanninterrieri Nono.
http://joklaaja.blogspot.fi/2012/07/enid-blyton-salaisuus-sarja.html
http://www.enidblytonsociety.co.uk/five-find-outers.php
https://fi.wikipedia.org/wiki/Enid_Blyton
http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/koko.htm
Sotalapsien siirtoa Ruotsiin hallinnoi sosiaaliministeriön lastensiirtokomitea, jonka aineistoa säilytetään Kansallisarkistossa. Aineistoon sisältyy esimerkiksi sotalapsia koskevia henkilökortteja.
Mikäli Kansallisarkistosta ei löydy tietoja, saattaa ruotsalaisista arkistoista löytyä.
Ruotsissa sotalapsisiirtojen järjestämiseen osallistui Hjälpkommittén för Finlands barn –niminen organisaatio. Sen arkistoa säilytetään Ruotsin valtionarkistossa (Riksarkivet) Tukholmassa.
Lisätietoja voi kysyä suoraan Ruotsin valtionarkistosta (Puhelin: +46 10 476 7000, Sähköposti: riksarkivet@riksarkivet.se).
Suomen Kansallisarkistossa on Ruotsissa säilytettävästä aineistosta arkistoluettelo. Osa arkistosta on jopa käytettävissä mikrofilmeinä...
Kyllähän se listan lähettäminen tai tuominen neuvontaan on ihan mahdollista. Sen sijaan se, että löytyykö kaikki kirjoja samalla kertaa ei tietenkään ole varmaa. Eli jos kirjoja on lainassa ne joudutaan varaamaan ja jos kaikkia kirjoja ei löydy Kymenlaakson yleisistä kirjastoista niin puuttuvat kirjat joudumme kaukolainaamaan, josta tulee asiakkaalle kuluja.
René Descartes oli alkujaan ranskalainen filosofi.
(syntynyt: 31.3.1596 La Haye en Touraine, Indre-et-Loire, Ranska
Kuollut: 11.2.1650 (53 vuotta)Tukholma, Ruotsi )
Hän julkaisi paljon kaikenlaista mm. musiikin teoriaa, kirjeitä, pamfletteja ja ennenkaikkea filosofisia teoksia.
Runoja en hänen julkaisustaan löytänyt. Niitä saattaa tietysti olla esim. hänen kirjeissään.
Sensijaan hän on innoittanut monia runoilijoita ja hänestä on kirjoitettu lukuisia runoja myös englanniksi.
Esim. PoetrySoup-sivustolta löytyy näitä runoja.
https://www.poetrysoup.com/poems/rene_descartes
Kyösti Teräksestä eli Gustaf Adolf Anderssonista ei näytä olevan lähteissä kovin paljon tietoa. Kirjasammossa olevat tiedot kirjailijasta ovat peräisin Pohjois-Savon ja Pohjois-Pohjanmaan kirjailijatietokannoista, joiden tietoja ovat keränneet ja ylläpitäneet alueiden maakuntakirjastot. Teoksessa ”Suomen kirjailijat 1809-1916” (SKS, 1993) on tietoa hänen nimimerkeistään, teoksistaan ja muutamista elämänvaiheista. Vanhemmista kerrotaan teoksissa ”Kuopion lyseo : 90-wuotisjulkaisu : oppilasmatrikkeli 1872-1962” (Kuopion lyseon seniorit, 1962) ja ”Kuka kukin on 1909” (Kansa, 1908).
Laajempi elämänvaiheiden selvittely vaatisi ehkä arkistojen koluamista. Lehdet, joissa Teräs työskenteli, voisivat olla myös lähtökohtana hänen elämänsä...
Ilta-Sanomien historian teemanumerot ovat varsinaisen lehden liitenumeroita ja niitä myydään vain Ilta-Sanomien kanssa.
Netissä voi ottaa käyttöön IS Extra -palvelun, joka tarjoaa mm. vanhat teemanumerot luettavaksi http://www.is.fi/extra/
Palvelussa on kuukausimaksu, 9,90 €. Palvelun voi tilata täältä https://tilaa.sanoma.fi/isextra?ref=tilaa_redirect&login=false
Yksittäisiä lehtiä voi olla myynnissä nettiantikvariaateissa, esim. http://www.antikvariaatti.net/ Tuolla oli tällä hetkellä lehdet Beatlesissta ja James Bondista myynnissä.
Sanonta liittyy varmaan Narkissos myyttiin.
Wikipedian mukaan:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Narkissos
Ovidius: Muodonmuutoksia
Täytettyään kuusitoista vuotta Narkissos lähti vaeltamaan metsään, jossa nymfi Ekho huomasi hänet. Ekho rakastui Narkissoksen ulkonäköön ja alkoi seurata häntä. Mitä kauemmin hän seurasi Narkissosta, sitä enemmän hän tätä himoitsi, mutta hän ei voinut kuin odottaa, koska Hera oli aiemmin rangaistuksena tämän suulaudesta estänyt tätä puhumasta ensin. Kohta Narkissos pysähtyi ja huusi tovereitaan: "Kuka on täällä?", johon Ekho vastasi: "Täällä!" Hämillään nuorukainen jatkoi: "Tule tänne!", ja Ekho vastasi samoin. Uudelleen ja uudelleen Narkissos huusi, ja äänen pettämänä lopulta pyysi: "Yhtykäämme täällä!", johon...
Kansallisarkisto säilyttää mm. Helsingin Teknillisen korkeakoulun oppilastietoja.
Löysin heidän haustaan seuraavan viitteen:
Helsingin teknillinen oppilaitos.
Helsingin teknillisen oppilaitoksen arkisto
SISÄLLÖN MUKAAN JÄRJESTETYT ASIAKIRJAT
Opiskeluasiakirjat
Hc:1 Opetussuunnitelmat ja koulutusohjelmat ( 1922-1955 )
Otanta kurssiaineistosta: laboranttikurssi, ohjelmia, haku- oppilas- vapaaoppilas- ja opettajaluetteloita, hakemuksia, liitteitä, tilauksia, kurssin raha-asiat, ohjesääntöjä.
Jos käy tuuri, nimi löytyy aineistosta.
Osoitteen löytyminen on aika epätodennäköistä...
Kansallisarkiston palvelut löytyvät netistä:
http://www.arkisto.fi/fi/palvelut
Fennica ei löytänyt tätä oppilasmatrikkelia.
Sitä voisi tiedustella Aalto yliopiston arkistosta:
Aalto-yliopiston arkisto ARTS
Sähköposti: arkisto@aalto.fi
Yhteydenotto ensisijaisesti sähköpostilla
Puh. 050 340 9330
Käyntiosoite: Hämeentie 135A, Helsinki
Taidemaalarista löytyi teos:Sallasta Karjalankannakselle : jatkosota tekstein ja piirroksin / Aares Salli ; toimittanut Seppo Porvali. 2004
https://finna.fi
Se olisi tilattavissa Kansalliskokoelman lukusaliin. (Helsingissä)
