Jyväskylän seminaarin historiasta on kirjoitettu varsin paljon, mm. seuraavat teokset:
- Jyväskylän yliopiston historia. Osa 1, Seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun aika 1863-1966 (2009)
- Hassinen, Pekka: Oi kuvatuksia ja mielijuohteita : tarinoita Jyväskylän yliopiston ja sen edeltäjien vaiheista (2013)
- Halila, Aimo: Jyväskylän seminaarin historia (1963)
- Harvinaisesta moninaiseksi (2004)
Seminaarinmäen rakennuksia käsittelevät mm. seuraavat elektroniset aineistot:
- Kuhanen, Ilkka: "Se oli pyhä paikka!" : Seminarium-rakennus Jyväskylän seminaarin ja kasvatusopillisen korkeakoulun yhteisöllisyyden keskiössä https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/8099
- Jyväskylän yliopiston tiedemuseon...
Tiettyjä sovituksia nuotteina näistä kappaleista ei pysty luotettavasti hakemaan eikä niitä ole ehkä julkaistukaan, mutta jonkinlainen nuotinnos kaikista näistä lauluista löytyy. Yleensä nuotit ovat joko yksinkertaisia melodianuotinnoksia, joissa on sointumerkit ja sanat, tai kosketinsoitinsovituksia, joissa on myös sointumerkit ja sanat ja mahdollisesti vielä laulumelodia erikseen omalla viivastollaan.
"Vanhan korpin varjo" sisältyy nuottiin "Levysäveliä. 1, Anki, Bosse ja Robert" (Levysävel, [1966]). Nuotissa on laulun sanat, melodia ja sointumerkit. Laulu alkaa: "Maantiet vievät yli vuorten". Laulun alkuperäinen nimi on "Cotton fields" ja sen tunnetumpi suomenkielinen nimi on "Puuvillapellot", ja tällä nimellä nuotteja löytyy...
Usko, uskonnot ja uskonnollinen kokemus ovat selvästi olleet Waltarille keskeisiä teemoja koko hänen elämänsä ajan. Kirjailijan lapsuudenkoti oli vahvasti kristillisen ihanteellisuuden värittämä (hänen isänsä Toimi Waltari oli pastori, "palavasieluinen idealisti"), ja syksyllä 1926 nuori Waltari kirjoittautui Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan. Seuraavan vuoden syyslukukaudella jo jätti teologian ja siirtyi opiskelemaan filosofiseen tiedekuntaan, pääaineenaan uskontotiede. Tämä vaihdos on jo sinänsä paljonpuhuva ja kiteyttää itseensä paljon Waltarin henkilökohtaisesta suhteesta uskoon ja uskonnollisuuteen: kirkollisen kristinuskon protagonistin asemesta hänestä tuli syrjästäkatsoja ja tarkkailija, jonka osaksi tuli vapain...
Finna-haulla löytyy kaksi äänitettä.
Kasetti Pullakuskien parhaita https://www.finna.fi/Record/viola.189212 sekä
CD-levy Radio City 10 vuotta https://www.finna.fi/Record/viola.619131
Netistä löytyy yksi videotaltiointi: Mato Valtonen ja Sakke Järvenpää - Pullakuskit. https://www.youtube.com/watch?v=YR98-NjCwbE
Pullakuskeilla eli Mato Valtosella, Jope Ruonansuulla ja Sakke Järvenpäällä on epäviralliset fanisivut Facebookissa. https://fi-fi.facebook.com/Pullakuskit/?ref=stream
Alkuperäinen Liisukka on Lotta ja sanat hieman pirteämmät kuin suomeksi:
Känner du Lotta min vän
som bor i Fiskaregränd
hon har en söt liten vän
kom ska vi dansa med den.
Suomenkielinen Liisukka on hieman enemmän elon murjoma:
tunnetko Liisukan, hei
hän rantaan pyykkiä vei
vaan pyykki kuivunut ei
kun tuuli kaiken sen vei
http://minnemonne.blogspot.com/2012/04/tunnetko-liisukan-hei.html
Liisukan sanat ja sävel löytyvät mm. seuraavista nuottikirjoista Helmet haulla.
Leikkilaulujen juhlakirja, Tule, tule leikkiin ja Lasten kultainen laulukirja 1
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Stunnetko%20liisukan%20hei__Ff%3Afacetmediatype%3A7%3A7%3ANuotti%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Myös You Tubesta löytyy...
Pääkaupunkiseudulta löytyy useita VHS-digitointia tarjoavia firmoja.
esim.Tietomuuntamo http://www.tietomuuntamo.fi/
Reel One https://www.reelone.fi/digitointi.html
ja Videosiirtola http://videosiirtola.fi/palvelumme
Firmat eivät valitettavasti kerro kovin tarkkaan laitteistaan.
Helmet kirjastoissakin voi digitoida VHS-helmensä talteen. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Juttuja_ekirjastosta/Digitoi_helmesi_talteen_kirjastoissa(8135)
Kirjastojen laitteet ovat tuskin juuri noita toivottuja.
Huuto-netissä ja Torissa on joskus myynnissä mainitsemiasi tuotteita hyvinkin edullisesti. Tosin niiden kunnosta ei ole takeita.
https://www.huuto.net/osasto/kodin-elektroniikka/televisiot-blu-ray-dvd-ja-videot/...
Pääsiäisen ajankohta määriteltiin Nikean kirkolliskokouksessa vuonna 325. Silloin päätettiin, että pääsiäinen on kevätpäiväntasauksena tai sen jälkeen olevan täydenkuun jälkeisenä sunnuntaina. Kevätpäiväntasauksen päätettiin olevan 21.3. Kevätpäiväntasauksen hetkellä aurinko siirtyy taivaanpallon eteläiseltä puoliskolta pohjoiselle. Silloin päivän ja yön pituudet ovat kaikkialla maapallolla suunnilleen yhtä pitkät, https://www.ursa.fi/extra/kosmos/k/kevatpaivantasaus.html. Kevätpäiväntasauksenkin ajankohta todellisuudessa vaihtelee ja tänä vuonna se osuu päivämäärällä 20.3.
Täydenkuun määrittelyssäkin oli omat haasteensa, koska tähtitiede ei kyennyt laskemaan täydenkuun ajankohtaa yhtä tarkasti kuin...
Suomen professorit-matrikkelin mukaan (Professoriliitto 2000) Tatu Vanhasella on vain yksi etunimi. Kaikilla muilla teoksen professoreilla näkyy toinen ja kolmas nimi, jos henkilö sellaisen omistaa.
Vantaalla pystyy tulostamaan värillisiä tulosteita vain Tikkurilan kirjastossa (kaksi sivua maksutta) . Helsingissä voit tulostaa kaikissa kirjastoissa värillisenä (ehkä ihan pienimpiä kirjastoja lukuun ottamatta). Helsingissä voi tulostaa maksutta viisi sivua kolmen kuukauden välein, muuten 40 snt/sivu.
Kotkan pääkirjastossa näkyy olevan yksi kappale ja se on tällä hetkellä hyllyssä eli suoraan lainattavissa. Voit joko noutaa sen tai tehdä maksuttoman varauksen netissä tai puhelimitse. Kirja toimitetaan haluamaasi Kyyti-kirjastojen toimipisteeseen.
Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
Hei!
Liisa-Maria Lilja-Viherlampi kuvaa äänen, kehon ja persoonan yhteyttä näin:
"Äänessä heijastuu koko persoona, fyysinen olomuksemme, vireystilat ja tunnetilat.
Äänemme on osa ruumiinkieltämme. Ääntä voidaan pitää sisäisen ihmisemme
ulospäin suuntautuvana ilmaisuna."
Lähde: Ihmisääni musiikkiterapian työvälineenä, Turun ammattikorkeakoulun oppimateriaaleja 86. Turku 2013
Hei,
kiitos kysymyksestä! Sosiaali- ja terveysvaliokunnan kuvissa näkyvät paperipinot ovat valiokunnan jäsenille jaettuja asiaan liittyvien asiakirjojen kopioita. Noita asiakirjoja ovat mm. hallituksen esitys, jolla asia on tullut vireille eduskunnassa (tässä tapauksessa hallituksen esityksessä oli 1002 sivua), muiden valiokuntien sosiaali- ja terveysvaliokunnalle antamat lausunnot sekä valiokunnassa kuultujen asiantuntijoiden lausunnot. Kaikki sosiaali- ja terveysvaliokunnalle toimitetut asiakirjat ja niistä jaetut paperikopiot siis liittyivät valiokuntamietinnön valmisteluun ja jaettiin edustajille asiaan perehtymistä ja sen käsittelyä varten. Kuten tiedämme, sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö ei valmistunut pian päättyvän...
Osaa kirjaston aineistosta ei voi varata. Tällaista aineistoa ovat Bestseller-kirjat, lainattavat esineet ja joissakin kirjastoissa olevien ns. pokkarihyllyjen aineisto. Aineisto, jossa on merkintä "ei varata", on lainattavaa aineistoa, tosin sen laina-aika on yleensä lyhyempi eikä aineistojen lainoja myöskään voi uusia.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Jos tarkoitat Helsingin, Espoon tai Vantaan kirjastoautoja ja Helmet-kirjastoja, niin kyllä voi. Mistä tahansa Helmet-kirjastosta (kirjastoautot mukaan lukien) lainatut aineistot voi palauttaa mihin tahansa muuhunkin Helmet-kirjastoon. (Tämä ei kuitenkaan koska esinelainoja, jotka yleensä pitää palauttaa siihen kirjastoon, josta ne on lainattu.)
Lainaushistoriaasi kertyvät vain ne lainat, jotka olet tehnyt aloitettuasi lainaushistoriasi tallentamisen. Järjestelmä ei tallenna lainaushistoriaasi automaattisesti, vaan voit itse aloittaa ja lopettaa lainaushistorian tallentamisen milloin tahansa. Aloita ja lopeta lainaushistorian tallentaminen Omien tietojesi linkistä Lainaushistoria. Voit myös poistaa valitsemiasi lainoja lainaushistoriastasi tai tyhjentää lainaushistoriasi kerralla.
Muut lainaajat ja kirjaston henkilökunta eivät voi tarkastella lainaushistoriaasi eivätkä muuttaa sitä.
http://luettelo.helmet.fi/screens/e_help_fin.html#lainaushistoria
Kappale on nimeltään "Castle on a cloud" (ranskaksi "Château dans les nuages"), ja se on peräisin Claude-Michel Schönbergin säveltämästä musikaalista "Les misérables", joka perustuu Victor Hugon romaaniin "Kurjat".
Hei,
en valitettavasti onnistunut löytämään tähän vastausta.
Mitä ilmeisimmin Kalle Päätalo -nimistä henkilöhahmoa ei kuitenkaan esiinny Pietolan kirjoissa. Joku Pietolan henkilöhahmoista voi toki olla saanut vaikutteita Päätalosta. Hän palveli jatkosodan aikaan ennen haavoittumistaan Kiestingin-Uhtuan suunnalla. Useissa Pietolan sotakirjoissa kuvataan saman suunnan taisteluita.
Ehkä joku Pietolan kirjoihin ja Päätalon vaiheisiin jatkosodassa perehtynyt osaa valottaa asiaa.
