Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoista varattava soittotila on Espoon Ison omenan, Sellon ja Nöykkiön kirjastoissa, ja lisäksi Helsingissä Maunula-talossa. Myös keskustakirjasto Oodiin on tulossa soittostudio näillä näkymin maalis-huhtikuussa. Tiloja voi varata Varaamo-palvelun kautta:
https://varaamo.hel.fi/
Tässä linkki Varaamon Kuvaa ja ääntä -hakuun, josta muun muassa soittotilat ja tarkemmat tiedot niistä löytyvät:
https://varaamo.hel.fi/search?purpose=photo-and-audio
Tässä kollegan ehdotus, joka ei aivan ole muistamassasi muodossa, mutta lienee kuitenkin sama. Hän ehdottaa kansanlaulua nimeltä Älä itkelele, jossa lauletaan näin:
"Älä itkelele, mamma tullelelee, tuo pikku tossut Topille.
Silkkisaumaiset, nahkapohjaiset, kahdeksan markan arvoiset.
Älä itkelele, pappa tullelelee, tuo tossut pikku jullillele.
Pikipohjaiset, paksusaumaiset, kahdeksan markan arvoiset.”
Kuten monien kansanlaulujen, tämänkin tekijä on tuntematon. Laulu löytyy esim. Kiekkumaralla - kansanlauluja lapsille -nuotista.
Siinä kerrotaan myös: ”Kansanlauluja leimaa paikallisuus ja variaatio. Samasta laulusta on monia erilaisia toisintoja, kun laulu on kulkeutunut laulajalta toiselle ja maan toiselta laidalta toiselle...
Frederic Mistralin teoksia ei löydy suomennettuna https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND&look… .
Yksittäisiä runoja voi löytyä eri kokoelmista, esimerkiksi teoksessa Kaksikymmentäyksi Nobel-runoilijaa on Mirelle II, runoelma. Teoksen sisältö https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_id…
Englanninkielinen versio on luettavissa netissä http://www.gutenberg.org/files/56008/56008-h/56008-h.htm
Elämäkertatietoa https://catalog.hathitrust.org/Record/001217689
Adlibriksessä kirja on myynnissä https://www.adlibris.com/fi/haku?q=mistral+frederic+1830-1914+mireio
Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan vuosina 1945−1950 syntyneitä eli 80−85-vuotiaita vuonna 2030 olisi Suomen väestössä 314 463 henkilöä.
Tilastokeskus laatii noin kolmen vuoden välein väestöennusteen, jossa ennakoidaan myös väestön ikärakennetta. Ennusteen kotisivu on http://tilastokeskus.fi/til/vaenn/index.html ja sen tilastotaulukoihin pääset suoraan tästä linkistä: http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vrm__vaenn/?tablelist=true
Vuonna 2018 laaditun ennusteen tiedot saat poimittua taulukosta 1. 001 -- Väestöennuste 2018: Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2018 - 2070, Koko maa.
Tässä ohjeita, kuinka tietokantatauluista saa poimittua tietoja:
Klikkaa taulukkolistasta taulukon nimeä tai linkkiä ’Valitse osataulukko...
Ilmastonmuutoksesta ja ympäristönsuojelusta on kirjoitettu lapsille muun muassa seuraavat kirjat:
Goodings, Christina: Lapsen oma vihreä kirja
Murphy, Glenn: Ilmastonmuutos: mitä minä voin tehdä?
Nummi, Elina: Täti Vihreän ympäristöopas
Oja, Terttu: Paavo ja Petra kotona ja retkellä: Miten toimin, että säästäisin luontoa?
Walsh, Melanie: 10 askelta maapallomme auttamiseksi
Wines, Jacquie: 101 tapaa pelastaa maapallo
Kyseessä saattaisi olla Tammen kultaisissa kirjoissa ilmestynyt Arianen Kalle Kani, vaikka aivan kaikki annetut tuntomerkit eivät siihen täsmääkään. Kirjasta löytyy lisätietoa ja kansikuva esim. Kirjasammon sivuilta: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_9513038890.
Verkkopalvelu Ammattinetin mukaan fysiologiksi voi kouluttautua yliopistossa lääketieteellisessä, luonnontieteellisessä tai Jyväskylän liikuntatieteellisessä (liikuntafysiologia) tiedekunnassa:
http://www.ammattinetti.fi/ammatit/detail/55_ammatti
Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan fysiologian osaston sivuilla kerrotaan, että "fysiologian perusopetusta annetaan suomen- ja ruotsinkielellä lääketieteen ja hammaslääketieteen ensimmäisen ja toisen vuosikurssin opiskelijoille elinjärjestelmäkohtaisissa opetusjaksoissa yhdessä muiden oppiaineiden kanssa."
https://www.helsinki.fi/fi/laaketieteellinen-tiedekunta/fysiologian-osasto
Tutkinto on joko alempi tai ylempi korkeakoulututkinto. Tutkinnoilla on...
Laulu "Minä, kuu ja kissa" kuuluu Taneli Kuusiston laulusarjaan "Saunakamari, op59". Tästä laulusta ei ole julkaistu kaupallista äänitettä, mutta se löytyy Yleisradion äänitteiltä, ns. kantanauhoilta, jotka ovat Yleisradion käytössä. Näitä äänitteitä ei lainata, mutta Yleisradio voi käyttää niitä ohjelmissaan. Toisella Yleisradion äänitteellä on solistina mezzosopraano Eeva-Liisa Saarinen ja pianistina Ilmo Ranta (1984), toisella laulaa Urpu Nuottamo ja pianoa soittaa Tapani Valsta (1971). Vaikka Yleisradion Fono-tietokannassa on linkki Spotifyhin Eeva-Liisa Saarisen äänitteen tietojen kohdalla, tämä äänite ei ole kuunneltavissa Spotifyn kautta.
Yleisradion Fono-tietokanta: http://www.fono.fi
Hei,
jos tarkoitat sukunimen vaihtamista kirjaston asiakasrekisteriin, onnistuu se Vanamo-kirjastoissa virkatodistuksen ja vanhan ajokortin/passin kanssa.
Pääsiäisen ajankohdan määrittämiseen käytetyt laskusäännöt juontavat juurensa vuonna 325 pidettyyn Nikean kirkolliskokoukseen. Nikeassa tehtyjen päätösten pohjalta pääsiäispäiväksi vakiintui kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai, joka on aikaisintaan 22. maaliskuuta ja viimeistään 25. huhtikuuta.
Tosiasiassa sääntö, että ”pääsiäinen on kevätpäiväntasausta seuraavan täydenkuun jälkeinen sunnuntai” ei kuitenkaan ole tarkka, koska pääsiäisen ajankohta määräytyy kirkollisten taulukoiden pohjalta eikä tähtitieteen perusteella.
Taulukoissa kevätpäiväntasauksen oletetaan olevan aina 21. maaliskuuta, vaikka todellisuudessa päivämäärä jonkin verran...
Kun kyse on tällaisista keräilykohteista, joilla ei ole lähtökohtaisesti mitään arvoa sinänsä (kuten vaikkapa kultakolikolla), niiden "arvo" eli myyntihinta riippuu kokonaan kysynnästä eli se selviää, jos joku on halukas niitä ostamaan. Sen saa selville vain laittamalla tuotteet myyntiin johonkin lähtöhintaan jollekin markkinapaikalle kuten tori.net tms.
Ainoastaan tuolla 1000 ruplan setelillä voi olla jokin "listahinta", koska seteleitä kerätään laajasti ja niitä myös hinnoitellaan. En kyennyt itse löytämään netistä venäläisten setelien arvoista mitään tietoa, mutta joku ammattimainen kauppias voi sen tietää.
Heikki Poroila
Sanonta kuuluu kokonaisuudessaan "Toimii kuin ihmisen mieli". (Vauva.fi tietää!) https://www.vauva.fi/keskustelu/1698763/ketju/voisiko_joku_selittaa_tamn_sanonnan
Sanonta voisi tarkoittaa, että jokin toimii kuin ihmisen ajatukset/mieli eli hieman sekavasti ja arvaamattomasti, mutta sanonnalla tarkoitetaan yleensä juuri päinvastaista.
Jokin toimii juuri mielesi mukaa eli "kuin ihmisen mieli". Asiaa ei tarvitse toimijalle selitellä, vaan se tapahtuu aivan automaattisesti "oikein" eli siten kuin sinä haluat.
Esim. Koirasta: "Toimii kuin ihmisen mieli, mutta jaksaa koetella hermoja. Älykäs, reaktioherkkä, musta syliolento. Raivostuttavan rakas. Unikavereista parhain."
http://www.petsie.fi/pets/227523-valla-sekarotuinen
Myös kone...
Valitettavasti mitään helppoa ja nopeaa tietoa yksittäisen kirjan saatavuudesta eri kirjastoissa ja kirjastojärjestelmissä ei ole, ei myöskään sen selvittäminen, minkälaisia lainauslukuja ne ovat keränneet. Jos kirjailija on Sanasto ry:n jäsen ja saa sitä kautta ns. lainauskorvausmaksuja, voi luvuista tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä lainausmääristä. Muuten pitää ottaa yhteyttä jokaiseen kirjastoon ja ensin tutkia sen tietokannasta, miten omat kirjat ovat edustettuina ja sitten ottaa yhteyttä kirjastoon ja tiedustella, olisiko heiltä mahdollista saada näin yksilöityä tilastotietoa. Ensimmäinen vaihe on tehtävissä, se vaatii vain sitkeyttä ja työtä, jota onneksi nykyään helpottavat monet kirjastokimpat, joissa voi olla tusinakin kirjastoa...
Sukunimi "Calamnius" on latinaa matkiva suomalainen sukunimi, joka lausutaan "Kalamnius". Latinankielen c-kirjain lausutaan aina k-kirjaimena.
1500-luvulta peräisin olevan Calamnius-suvun kantaisä oli Kalajoen kirkkoherra, rovasti Petrus Michaelis (Petter) Arctophilacius (1575–1647), alkuperäiseltä nimeltään Pieti Mikonpoika Mattila. "Calamnius" viittaa siis Kalajokeen, jota jotkut suvun myöhemmät edustajat ovatkin käyttäneet. Tunnetuin Calamnius eli Ilmari Kianto otti suomenkielisen sukunimensä suomussalmelaisen järven nimestä Kianta.
Heikki Poroila
Kahteen jälkimmäiseen kysymykseen en osaa vastata, ne tiedetään vain Veikkauksessa, mutta itse muistelen, että ainakin kolme peräkkäistä numeroa on esiintynyt. Mutta se tiedetään ja asiasta on monta kertaa uutisoitu, että erittäin monet ihmiset veikkaavat koko ajan tätä "täyskättä" ykkösestä ylöspäin. Rivi on suosittu, koska se on helppo kirjoittaa ja muistaa, aivan kuten maailman huonoin salasana "12345".
Todennäköisyyslaskennan näkökulmasta kaikki mahdolliset rivit ovat ennen arvontaa yhtä epätodennäköisiä, koska arvontakoneella ei ole muistia eli todennäköisyys on aina sama. Vaihtoehtoja on nykyisillä säännöillä 18 643 560 eli todennäköisyys millä tahansa rivillä saada 7 oikein on 0,0000053638 %. Neljän oikean saaminen on paljon...
Ylen Elävässä arkistossa on joitakin ohjelmia Tauno Palosta, mutta niissä mahdollisesti olevia lauluja ei esitellä. Valitettavasti emme saaneet selville, mistä ohjelmasta ja laulusta on kyse.
Wikipedian metrolistauksen mukaan eteläisin metro olisi todennäköisesti Argentiinassa Buenos Airesissa, läntisin Yhdysvaltojen Los Angelesissa ja itäisin Japanin Sendaissa. Nämä arviot perustuvat luettelon ja kartan vertaamiseen, eivät ole siis virallista tietoa.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_metro_systems
Kysymykseen ei valitettavasti löytynyt suoraa vastausta kirjallisuudesta.
SA-kuvan perusteella 23. Kenttäsairaalan päällikkölääkäri Pajari on paikannettavissa Saaren Kirjavalaan heinäkuussa 1941. Kenttäsairaalan sotapäiväkirjat alkavat vasta tammikuusta 1943, jolloin sairaalan A- ja B-osastot olivat Kivennavan Vuottaan ja Ahjärven kylissä. 23. KS vaikuttaisi olleen sotapäiväkirjan merkintöjen perusteella alisteinen 2. Divisioonalle. Todennäköisesti 23. KS on ollut myös alkuvuodesta 1942 divisioonan selustassa, ehkä samoissa kylissä kuin vuotta myöhemmin. Varmuuden asiaan saisi Kansallisarkistossa säilytettäviin 23. Kenttäsairaalan asiakirjoihin perehtymällä.
Suomen antipodin eli maapallon vastakkaisella puolella sijaitsevan pisteen voi tarkistaa sivustolta https://www.antipodesmap.com/
Kyseinen piste on keskellä Tyyntä Valtamerta ja sitä lähimpänä sijaitseva itsenäinen valtio on Uusi Seelanti. Sinne on siis Suomesta pisin matka. Kaukaisimpien kohteiden joukkoon sijoittuvat myös Etelä-Amerikan eteläinen kärki ja Etelämanner.
