Kukkakauppojen nettisivuilta ei ole löytynyt tietoa niiden mahdollisista kuivakukkavalikoimista. Kannattaa kysyä asiaa suoraan kukkakaupoista, toreilta ja kauppapuutarhoista. Voi olla, että tähän aikaan vuodesta niitä on vähemmän tarjolla, koska tuorekukkatarjonta on runsasta. Jotkut nettikaupat myyvät kuivakukkia (esim. kuivakukat.com).
Ainoa kukkakauppa, jonka sivuilla kerrotaan, että kuivakukkia on ollut valikoimassa on Järvenpään kukkatalo. Järvenpää ei ole kovin kaukana, voisit ehkä tiedustella sieltä, onko siellä myös nyt kuivakukkia, https://www.jarvenpaankukkatalo.fi/syksyn-kukkatrendit-lisaa-kuivakukkia/
Sisustusliikkeissä voi myös olla kuivakukkia, mm. Ikea mainostaa kuivakukkia.
Itä-Karjalan Joulu on ilmestynyt vuosina 1935,1936, 1939 ja 1940.
Nämä lehdet ovat digitoituja ja käytettävissä vapaakappalekirjastoissa.
Tiedot Fennica-tietokannasta.
Helmet-verkkokirjaston etusivulta löytyy linkki Verkkomaksaminen. Sitä klikkaamalla pääset maksamaan Helmet-kirjastojen aineistoista kertyneet myöhästymismaksusi. Verkkomaksaminen edellyttää, että kirjastokorttiisi on liitetty nelinumeroinen pin-koodi.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Lisätietoa Helmet-kirjastojen verkkomaksamisestä voit lukea täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__verkkomaksaminen(51687)
Kielitoimiston sanakirja kertoo sanonnasta seuraavasti: "iskeä, lyödä päätään t. päänsä seinään, hakata, puskea päätään seinään menetellä (tyhmän) itsepäisesti, härkäpäisesti; epäonnistua, yrittää turhaan." (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/netmot.exe?Opt=256&ListWord=sein%C3%A4%40%40%5F2&SearchWord=puoli&dic=1&page=results&UI=fi80)
Kuvaannollinen pään lyöminen seinään tarkoittaa siis sitä, että joku yrittää itsepintaisesti jotakin, jossa ei voi onnistua, eikä ota epäonnistumisesta opikseen.
"Sanoma Saksanmaalta" (tai "Sanoma Saksan maalta" tai "Albert ja Maria") on balladi, joka pohjautuu ruotsinkieliseen arkkiveisuun "Stralborgsvisan". Sen aiheena on epäsäätyinen rakkaus: rikas isä ei hyväksy tyttärensä ja köyhän nuorukaisen rakkautta. Laulusta on olemassa erilaisia käännöksiä ja niiden muunnelmia. G. W. Gustafsson julkaisi oman käännöksensä nimellä "Albert ja Maria" arkkiveisuna ensimmäisen kerran vuonna 1879, samoin D. J. Rautiainen oman käännöksensä. Laulua on laulettu eri melodioilla. Kirjassaan "Balladeja ja arkkiveisuja : suomalaisia kertomalauluja" Anneli Asplund kertoo tarkemmin laulun historiasta. Kirjassa on myös nuotinnoksia eri melodioista, joilla laulua on laulettu.
Asplundin...
Ana Martin-Larranagan Kuka kurkistelee -sarja ilmestyi vuonna 2007. Sarjaan kuulunutta Meressä-kirjaa on vain muutaman Suomen kirjaston kokoelmissa, mm. Kuopion Varastokirjastossa.
Voit tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi.
Mikäli haluaisit hankkia kirjan itsellesi, sitä kannattaa etsiä nettiantikvariaateista. Nettiantikvariaattien sivuille voi jättää myös ilmoituksen etsitystä kirjasta.
https://www.finna.fi/Record/fennica.867854
Britit itse viettävät itsenäisyyspäivän tapaisia juhlia kuningattaren (tai kuninkaan) syntymäpäivänä 8.6. https://en.wikipedia.org/wiki/Queen%27s_Official_Birthday
Ison Britanian synty onkin melkoisen mutkallinen:
Nykyinen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistynyt kuningaskunta syntyi vuonna 1922.
Sitä ennen se oli Ison-Britannian ja Irlannin yhdistynyt kuningaskunta 1.1.1801-1922. https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_ja_Irlannin_yhdistynyt_kuningaskunta
Ison-Britannian kuningaskunta oli voimassa vuosina 1707-1800 https://fi.wikipedia.org/wiki/Ison-Britannian_kuningaskunta
Englanti ja Skotlanti olivat saman hallitsijan hallitsemia vuodesta 1603, ja ne liittyivät pysyvästi Ison-...
Aswangista ei kukaan ole vielä ehtynyt tehdä tyhjentävää selitystä wikipediaan.
Englantilaisen wikin mukaan Aswang on kattotermi erilaislle muodonmuuttajille Filippiiniläisessä kansanperinteessä.
Esim. erilaisia vamppyyreitä, demooneja, noitia, sisälmysten syöjiä ja ihmissusia saatetaan kutsua aswangeiksi.
https://en.wikipedia.org/wiki/Aswang
Vapaasti suomennettuna:
Käyttäytyminen
Aswangin voi tavata yöllä hautausmailla tai metsissä. Yö on niiden aktiivista aikaa, koska päivänvalolla niiden voimat vähenevät merkittävästi tai loppuvat kokonaan. Huolimatta siitä, että aswangit on kuvattu luonnonvaraisina hirviöinä, jotka usein elävät yhteiskunnan laitamilla tai erämaissa, on niissä olentoja jotka kykenevät elämään, niissä...
Aika usein Merikoira saattaa olla viittaus merimieheen (sea dog). http://vintti.yle.fi/yle.fi/blogit.yleradio1.yle.fi/aristoteleenkantapaa/sitaattivihje.html
Ainakin näin on runossa:
1 Merikoira veri koira soutaa ja joutaa
neitsy istuu kajutissa itkee ja huokaa
näkee hän isäns tullen pitkin merenrantaa
hyvä isä rakas isä lunasta minua täältä
Millä mit sinua lunastan Onpa kaksi hevoista
pane paras pantiksi ja lunasta minus täältä
Paremmin minä pidän parahasta hevosestan kun ainoasta tyttärestäni
https://books.google.fi/books?id=fhYyAQAAMAAJ&pg=RA2-PA9&dq=merikoira&hl=fi&sa=X&ved=0ahUKEwjrs5aPl5TjAhUHWZoKHeSLCkEQ6AEILzAB#v=onepage&q=merikoira&f=false
Raimo Jussilan Kalevalan sanakirja tuntee...
Valitettavasti silppuri ei kuulu Pikkulaivan kirjaston valikoimiin.
Lähin asiakirjojen tuhoamismahdollisuus löytyy Ison Omenan kirjastosta Palvelutorilta.
Varmistin Talon-sarjaa aiemmin julkaisseelta HarperCollins Nordicilta, ettei suunnitelmissa ole suomentaa Infernoa. Toisinaan sarjan suomentaminen saatetaan jättää kesken.
Huonolla hyönteistietämykselläni en lähde arvailemaan kyseistä lajia tai sen vaarallisuutta. Voit pyytää tunnistusapua esimerkiksi sivustolla https://laji.fi/ tai kattava valikoima kuvia ja tietoa löytyy myös http://www.otokkatieto.fi/.
Satu Apon Ihmesatujen historiasta (SKS 2018) löytyy laaja artikkeli Lumikki-sadun alkuperästä ja erilaisista muunnelmista. Kamman ja myrkkyomenan
lisäksi Lumikki on yritetty ottaa hengiltä mm. granaattiomenan puolikkaalla ja myrkkyviikunoilla.
Suomessa on nelisenkymmentä paarmalajia. Suomen luonto, eläimet, selkärangattomat -kirjan mukaan paarmat ovat hyönteismaailman noitia. Hehkuvat silmät ja tapa juoda ihmisverta ovat antaneet aihetta taikauskoon.
Juhani Itämiehen kirjassa Paarman puremaa ihmisen kannalta kiusallisimmat ovat sokkopaarmat ja suppupaarmat. Suppupaarmat pitävät siipiään ruumiin päällä supussa.
Epävirallisia paarmojen nimityksiä: https://suomenluonto.fi/uutiset/15565/ .
Sokkopaarman tieteellinen nimi on Chrysops relictus. Chrysops tarkoittaa kultasilmää. Sokkopaarma ei kuitenkaan ole sokea.Sokkopaarmojakin on useita.
http://www.hyonteismaailma.fi/hyonteiset/ulkohyonteiset/pistavat_hyonte…
https://suomenluonto.fi/uutiset/auts-paarma/...
Mitä suositeltavin tuoreehko kuvallinen tietokirja suomalaisista puista on Henry Väreen ja Heikki Kiurun Suomen puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2013), jossa esitellään perusteellisesti kaikki Suomen alkuperäiset puu- ja pensaslajit. Yleistajuisena se sopii kaikille kotimaisesta luonnosta ja puulajistosta kiinnostuneille lukijoille. Samoilta tekijöiltä on saatavilla myös suppeampi taskukokoinen Puut ja pensaat (Metsäkustannus, 2018), joka esittelee havainnollisesti Suomen yleisimmät puuvartiset kasvit.
Leena Laulajaisen kirja Alice Kairan maailma (Otava, 1987) sisältää taiteilijan suullisesta kertomuksesta taltioidun elämäkertaosion "Elämäni on ollut taiteeni käyttövoima". Tämä lienee laajin saatavilla oleva kirjallinen dokumentti Kairan elämästä.
Olisiko kyseessä A. Pärnäsen sanoittama ja P. J. Hannikainen säveltämä Lassin tupa?
"Loppui Lassin koulu
alkoi tulla joulu.
Äiti antoi luvan
tehdä pienen tuvan.
Lassi jätti taulut,
kynät, kirjat, laulut, ..." https://www.vauva.fi/keskustelu/3855901/ketju/muistaako_kukaan_lassin_tupa_nimisen_laulun_sanat
Runo ja laulu löytyvät esim. teoksista Lapsuuden laulut / Ransu Karvakuono, P. J. Hannikaisen kauneimmat lastenlaulut / Sovittanut Ilmari Hannikainen, Valistuksen laulukirja koulujen ja nuorison tarpeeksi / Toimittanut J. N. Vainio ja Hannikanen: Me lapset laulavaiset.
Kysymys on esitetty ennenkin. https://www.kirjastot.fi/kysy/aitini-lauloi-laulua-sanoilla-loppui
Pistokärpäset ovat tosiaan hankalia verenimijöitä. https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/karpaset/3268886
Terveyskirjastossa kerrotaan näin: "Suomessa kotoperäisiä niveljalkaisten välittämiä, kliinisesti merkittäviä infektioita ovat etenkin puutiaisten levittämät Lymen borrelioosi ja puutiaisaivokuume, hyttysten sekä joskus puutiaisten, mäkäröiden tai paarmojen levittämä jänisrutto ja loppukesän hyttyslajien levittämä pogostantauti eli nivelrokko."
https://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/duo/duo99629.pdf
Joskus jänisrutto ja bogostan tauti yltyvät pieneksi epidemiaksi. Onneksi näin tapahtuu hyvin harvoin. https://yle.fi/uutiset/3-8361961
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005215414.html
Helmet-kirjastojen kokoelmista löytyvät seuraavat kaunokirjalliset teokset, jotka sijoittuvat Buchenwaldiin.
Imre Kertész: Kohtalottomuus (Sorstalanság, suom. Outi Hassi, 2003)
Elie Wiesel: Yö (La nuit,suom. Heikki Kaskimies, 1991)
Bruno Apitz: Alastomana susien parissa (Nackt unter Wölfen, suom. Kaj Kauhanen, 1961)
Jorge Semprún: Tarvittava ruumis (Le mort qu'il faut, suom. Helka Vala ja Irma Koistinen, 2005)
Jeremy Dronfield: The boy who followed his father into Auschwitz (2019)
Fabrice Humbert: L'origine de la violence : roman (2010)
Antoine Billot: Otage de marque : roman (2016)
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://www.kirjasampo.fi/
