Internetistä löytyy laadultaan erilaisia ilmaisia sekä maksullisia kielikursseja. Niitä voi hakea hakukoneilla esimerkiksi hakusanalla (ilmaiset) kielikurssit tai (free) language courses.
Ylen sivujen avulla voi opiskella perusteita kiinan kielestä: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/kielimatka-kiinaan
Voin suositella myös ilmaista englanninkielistä Duolingo-palvelua, jonka avulla voi harjoitella kiinaa: www.duolingo.com
Verkkokurssien lisäksi kannattaa muistaa kirjastojen monipuoliset kieltenopiskelukirjat ja muut materiaalit.
Kyseinen "keksijä" oli Michael Faraday (1791-1867), eräs sähkömagnetismin historian suurista nimistä.
"Kun Englannin pääministeri oli kysäissyt, mitä hyötyä Faradayn keksinnöistä oli, tämä oli vastannut: 'Jonakin päivänä te voitte kerätä niiden avulla veroja.'" (Ismo Lindell, Sähkön pitkä historia. Otatieto, 2009)
Tarinan varhaisin kirjallinen lähde, W. E. H. Leckyn Democracy and liberty (1889) nimeää kysyjänkin: William Gladstone (1808-1898). Pääministeri Gladstonesta tosin tuli vasta Faradayn kuoleman jälkeen. Tämän eläessä Gladstone toimi sen sijaan valtiovarainministerinä, mihin Faradayn viittaus sähköön mahdollisten verotulojen lähteenä arvatenkin liittyy.
Tässä lyhyt katsaus kirjaston sijainnin vaiheisiin Teuvalla. Lähteenä on käytetty Raija Hakalan tutkielmaa vuodelta 1972 "Teuvan kirjastotoiminnan vaiheet v. 1849─1971".
Vuonna 1917 kirjasto sijoitettiin väliaikaisesti seurakuntatalolle, josta kirjasto pian muutti kahdeksi vuodeksi Teuvan Nuorisoseuran "puffettiin". Syksystä 1919 lähtien kirjasto sijaitsi puhelinosuuskunnan talossa, josta se siirtyi vanhan kunnantalon kellariin vuonna 1951. Siellä kirjasto oli vuoteen 1962 saakka. Tilaa kirjastolle on varattu kunnantalon kellarista 44 neliömetriä.
Kunnantalon kellarista kirjasto siirtyi paloaseman yläkertaan vuoden 1962 loppupuolella ja oli siellä vuoteen 1980. Kirjasto sai nyt tilaa yhteensä 145 neliömetriä,...
Kyseinen Maaria Leinosen runo on nimeltään Tämän maiseman syliin synnyin. Runo on kokoelmasta Sydämessäni tämä maa vuodelta 2003 (Kirjapaja). Runo on luettavissa myös Maaria Leinosen runojen kokoelmasta Kootut runot II : Matka on laulu : 1994-2005 (Kirjapaja, 2006).
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n raportissa Biokaasuyrittäjän toimintaympäristö Suomessa kerrotaan (luku 7.1: Laitoksissa käsiteltävä lantamäärä ja laitosten sijoittuminen), että "Suomen biokaasulaitoksissa käsitellään vuosittain noin 220 000 tonnia lantaa, mikä on noin 1 % vuosittain muodostuvasta lantamäärästä (n. 20 milj. t/a)." Raportti kuvaa vuosien 2008-2010 tilannetta, joten tilanne lienee nyt jo toinen.
http://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/481097/mttraportti103.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Biokaasulaitoksia voi olla myös yksittäisillä maatiloilla tai ne voivat olla useamman maatilan yhteisiä. Maatilojen biokaasulaitoksista löytyy tietoa selvityksistä ja raporteista, mm. alla olevien linkkien...
Ota kuvallinen henkilöllisyystodistus mukaan ja piipahda missä tahansa HelMet-kirjastossa, niin henkilötietosi korjataan rekisteriin ja tarvittaessa kortti vaihdetaan. Kortin vaihtaminen ei ole täysin välttämätöntä, mutta allekirjoituksen muuttumisen takia toki järkevää.
Kaikki rekisterimuutokset, joita ei voi tehdä itse verkossa (osoite, puhelinnumero, sähköposti, PIN-koodi), täytyy tietosuojasyistä tehdä kirjastossa.
Heikki Poroila
Tarkoitat varmaan Real Wild Child -kappaletta, jonka on säveltänyt Johnny Greenan, Johnny O'Keefe ja Dave Owens. Iggy Pop on tehnyt kappaleesta cover-version. Elokuvan version esittää laulaja Sarah Harding, joka on tunnettu mm. Girls Aloud -yhtyeestä.
Lähteet:
https://www.imdb.com/title/tt1024255/soundtrack?ref_=tt_trv_snd
https://en.wikipedia.org/wiki/Wild_One_(Johnny_O%27Keefe_song)
Valitettavasti ainakaan Suomen kansallisbibliografia eli Fennica-tietokanta ei tunne tällaista julkaisua tai tekijää, joten todennäköisesti itsenäistä kirjaa ei ole koskaan tehty.
Heikki Poroila
Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/default.asp?L=1 kyseistä etunimeä ei löytynyt, joten se ei liene käytössä Suomessa. Etunimeä Testament ei myöskään löytynyt tutkimistani etunimikirjoista.
Testament esiintyy tuossa muodossa monissa kielissä, esimerkiksi ruotsissa, josta se on suomeen lainattu muodossa testamentti. Nykyään sillä yleensä viitataan jälkisäädökseen, jolla ilmaistaan vainajan viimeinen tahto, mutta esimerkiksi englannissa se voi viitata myös mihin tahansa todeksi vannottuun asiakirjaan. ”Suomen sanojen alkuperä” (osa 3; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Kotimaisten kielten tutkimuskeskus, 2000) kertoo, että taustalla ovat latinan sanat testari (’todistaa’) ja testis...
Radio- ja televisioarkiston tietokannan mukaan ohjelman ensimmäinen lähetys oli 19.4.2014 klo 20.07-21.00.
Liete on toimittanut myös Rocktoimittajan iltapäivällinen -nimistä ohjelmaa Yle Radio Suomessa. Sen ensilähetys oli 5.1.2014 klo 16.05-17.00.
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+illallinen&sort=broadcast_asc
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=rocktoimittajan+iltap%C3%A4iv%C3%A4llinen&sort=broadcast_asc
Lauri Pohjanpää kirjoitti Karjalan virsi –nimisen runon Oulussa vuonna 1926 vietettyä yleistä karjalaisten heimojuhlaa varten.Runon voittelukea esimerkiksi alla olevasta linkistä.https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1768142?term=Karjalan%20virsi&term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4&page=3Runo on luettavissa myös teoksesta Kotimaan kirja : Suomi kirjailijainsa kuvaamana : maakuntalukukirja kansakouluja sekä muita oppilaitoksia varten. Karjala (E. N. Setälä, Otava, 1927)https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1507993?term=Pohjanp%C3%A4%C3%A4n&term=Karjalan%20virsi&page=2
Melicoccus bijugatus -kasville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus osoitteessa https://eur-lex.europa.eu/legal-content/FI/TXT/PDF/?uri=CELEX:02005R039… antaa kolme suomenkielistä vastinetta: espanjanlimetit, mamoncillot ja genipit. Tutkimistani kasvioppaista ei sitä löytänyt.
Todennäköisesti kyseessä on Ulf Nilssonin ja Eva Erikssonin kuvakirja Rakas pikku possu (suom. 1982). Juoni täsmää, ja kirjassa on useampikin mainio kuva possusta kylpyammeessa.
Hei!
Veijari- ja seikkailutarinana voisin suositella Jonas Jonassonin Satavuotias, joka karkasi ikkunasta ja katosi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2037690
Vaikka isänne ei rikostarinoista piitännutkaan, uskaltaisin silti ehdottaa myös Mika Waltarin klassikkkoa Kuka murhasi rouva Skrofin? https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2321422
Matkakirjoista ehdottaisin Kyllikki Villan Vanhan rouvan lokikirjaa https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1774031 ja Dieter Hermann Schmitzin Täällä pohjoisnavan alla - matkani saunankestäväksi suomalaiseksi. https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2110672
Lisää lukukuuntelusuosituksia voi kysyä Lukuvalmentajalta, joka tekee valmennettavalle...
Voisikohan etsimäsi kirja olla mahdollisesti Oscar Hedlundin Friida-koiran tarina (WSOY, 1986)? Itsekin luin kirjan lapsena ja muistan siinä tosiaan olleen mustavalkokuvia tarinan koirista. Löysin kuvan kirjan kannesta täältä: https://www.finlandiakirja.fi/fi/oscar-hedlund-friida-koiran-tarina-102631.html
Parkkinen, N. (2003). Näkökulmia joulukorttiin: Rudolf Koivun ja Martta Wendelinin joulukortteja 1934-1942. Jyväskylä.
Ahdeoja, P., Tast, H., Karjalainen, T., Konow, J. v., Malminen, A., Kuusjärvi, R. & Nallinmaa-Luoto, T. (2013). Martta Wendelin: Kuvittajan siveltimestä. [Tuusula]: Martta Wendelin Seura.
Wendelin, M. & Hytönen, H. (1993). Luettelo Martta Wendelinin piirtämistä postikorteista ([Uud. laitos].). Espoo: Hobby Books.
Muuta suomalaisiin joulukortteihin liittyvää aineistoa, myös kuvia voi katsoa Finnasta https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=joulukortit+suomi&type=Subj…
Pula-ajasta kertovia, kuvia sisältäviä teoksia käsittelevät esimerkiksi seuraavat:
Utrio: Pois pula, pois puute: kun kansa selviytyi /Meri ja Untamo Utrio
Jaatinen: Kortilla korviketta : säännöstelyä ja selviytymistä pula-ajan Suomessa
Myös teoksiin Kotimaamme kuva 2 ja Sodassa koettua sekä Sodassa koettua : arkea sodan varjossa, kannattaa tutustua.
Elämäni vuodet, vuosikerta 1936 -kirjassa on kuvia pula-ajasta 10 sivulla.
Finnasta,kirjastojen, arkistojen ja museoiden hakupalvelusta löytyy myös lukuisa joukko kuvia: https://www.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B0%5D=%7Eformat_ext…
Puotinharjun sivukirjasto aloitti toimintansa syksyllä 1984 vastavalmistuneessa Itäkeskuksen monitoimitalossa, nykyisessä Stoassa. Kirjaston nimi muutettiin Itäkeskuksen kirjastoksi vuonna 1989.
Laakso, Mikko: Kansanvalistajasta kansalaisten olohuoneeksi. Helsingin kaupunginkirjasto 1940 – 2005. (2010)
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Itakeskuksen_kirjasto/Juttuja_kirjastosta/Kirjaston_historiaa(1925)
