Hieno ajatus.
Käännösohjelma ehdottaa "Paras anteeksipyyntö on muuttunut käyttäytyminen"
Itse sanoisin ehkä " Paras anteeksipyyntö on muuttunut käytös"
Muuta suomennosta en fraasista löytänyt.
Tällä hetkelllä Kaksi paavia -elokuvaa ei ole lainattavissa kirjastoista DVD:nä eikä sitä ole Suomessa julkaistu DVD:llä.
Elokuva sai Suomen teatteriensi-illan 13.12..2019. Elokuva on katsottavissa Netflix -suoratoistopalvelussa.
The Two Popes = Kaksi paavia (suomenkielinen nimi)
Elokuva, pitkä fiktio, Yhdysvallat
Fernando Meirelles, Ohjaaja
2019
Lähteet:
Finna https://www.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_1611666
Netflix https://www.netflix.com/fi/title/80174451
helmet.fi
Kirjastomme ammatti-ihmisillä ei ollut tietoa tämän kysytyn sarjan suomentamisesta. WSOY, Tammi ja Avain ovat aiemmin julkaisseet Stiefvaterin teoksia, heiltä kannattaisi ehkä kysyä myös tämän sarjan teosten suomentamisesta.
Kirjastojen mahdollisesta sulkemisesta korona-viruksen vuoksi päättää se kunta, jonka kirjastosta on kyse. Valtioneuvosto voi päättää sulkea kirjastot, jos valmiuslaki otetaan käyttöön, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2011/20111552.
Omassa kirjastossamme olemme lisänneet tiedotusta koronaviruksen leviämisen ehkäisemiseksi. Näitä ovat mm. ohjeet oikein suoritetusta käsien pesusta. Olemme myös peruneet yleisötapahtumat kirjastoissa.
Kirjastot seuraavat tarkasti taudin leviämistä. Kirjaston henkilökunta on vastaajan tiedossa olevissa kirjastoissa myös desinfioinut kirjaston ovenkahvoja, kaiteita, tietokoneiden hiiriä ja näppäimistöjä sekä pintoja, joita todennköisesti kosketaan usein.
Kirjastolla ei ole mahdollisuutta...
Kyllä kysytty teos löytyy Helmet-kirjastosta, sen voi varata seuraavasta linkistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1837146__Stalviretki%C3%A4%20pohjolassa__Orightresult__U__X7;jsessionid=85CEE85845214B8758407D948F89A4B1?lang=fin&suite=cobalt
Etsitty kirja lienee Dave Pelzerin Pimeän poika (Otava, 2003), "kaunistelematon tositarina äitinsä julmasti nöyryyttämän pojan kipeästä kasvusta ehjäksi aikuiseksi".
En ollut enää perheenjäsen missään käytännön mielessä. Äiti oli jopa lakannut käyttämästä nimeäni ja puhui minusta vain poikana. En saanut syödä aterioita perheen kanssa, en leikkiä veljieni kanssa enkä katsoa televisiota. Olin vanki. Koulun jälkeen tein heti kaikki taloustyöt, jotka äiti oli määrännyt minulle. Kun työt oli tehty, menin suoraan kellariin, jossa seisoin, kunnes äiti huusi minut korjaamaan ruokapöydän ja tiskaamaan astiat. Minusta oli tullut äidin orja.
Teoksessa Pernå sockens historia del 4, kerrotaan että Pernajan kunnanvaltuusto, sodan jälkeen 1945, kustansi muistomerkin 1918 sodan punaisten uhrien muistoksi. Seurakunnalta pyydettiin suostumus muistomerkin pystyttämiseksi hautausmaalle.
Lähde: Sirén, Olle : Pernå sockens historia 4. 1999
Arkissa olevat merkit ovat omakuvapostimerkkejä, joihin siis voi valita itse kuvan. Lisää tietoa löytyy Postin sivuilta:
https://verkkokauppa.posti.fi/PublishedService?file=&pageID=3&action=view&groupID=1215&OpenGroups=
Postimuseosta vastattiin, että "kysymyksessä on vuonna 2005 julkaistu uusi kehysmalli omakuvapostimerkeille, ja päivämäärä on sen ilmestymispäivä. Kehykseen kuuluu tuo osa, jossa on maa- ja arvomerkinnät. Posti käytti valmista kehyspohjaa juuri siitä syystä, että merkki saatiin nopeasti markkinoille. Normaalisti merkin suunnittelussa ja toteutuksessa kuluu useita kuukausia nopeimmillaankin. Tässä julkaisutavassa tarvittiin vain valmiiseen kehykseen sijoitettava kuva. Lisäksi toteutus voitiin tehdä...
Vuonna 1913 ilmestyi itävaltalaisen Arthur Gundaccar von Suttnerin teos, joka on saanut suomenkielisen nimen Kaksi naista. Voisikohan kyse olla tästä teoksesta?
John Galsworthy on kirjoittanut teoksen Tumma kukka (The Dark Flower, suom. Ilma Pahlama, 1932).
Teokset kuuluvat Helmet-kirjastojen Pasilan kirjavaraston kokoelmiin, josta voit tilata ne omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Hirvensalmen historiikkia kirjoittava historiantutkija Erkki Kinnunen kertoo sähköpostissaan 13.3.2020 seuraavaa:
"Pöyryn hautausmaalla eli ns. uudella hautausmaalla paljastettiin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneille pystytetty muistopatsas Hirvensalmen 300-vuotisjuhlien yhteydessä 29.7.1956. Patsasasia oli kehitteillä vuosia. Hirvensalmen työväenjärjestöjen yhteisen patsastoimikunnan toimesta kerättiin varoja patsaan hankkimista varten. Toimikunta, johon kuuluivat Adam Tillonen, Viljam Liimatainen ja Matti Ek, saivat tukea myös kunnalta. Kunta oli luovuttanut aikaisemmin tarkoitukseen 20.000 markkaa ja vuoden 1956 budjetissa 30.000 markkaa ja niin saatiin patsasrahasto kartutettua niin suureksi, että sen turvin...
Esimerkiksi Helsingin yliopiston kirjastokioskeissa pystyy lukemaan e-aineistoja ilman yliopiston käyttäjätunnuksia: https://blogs.helsinki.fi/librarynews/2018/06/29/kirjastokioskit-uudistuvat-testaa-uutta-paakirjastossa-kesatauon-jalkeen-myos-meilahdessa-ja-viikissa/.
ScienceDirect on Elsevier-kustantamon sähköisten aineistojen palvelu. Elsevier on kaupallista toimintaa harjoittava taho, joten vain osa ScienceDirectin kokoelmista on open access -julkaisuja. Niitä pääset selaamaan täältä: https://www.sciencedirect.com/browse/journals-and-books?accessType=openAccess.
Tietoa autojen ja veneiden ympäristöystävällisestä pesusta löytyy esimerkiksi näistä linkeistä:
https://www.pidasaaristosiistina.fi/ymparistotietoa/myrkyton_vesilla_liikkuminen/pohjapesu_ja_muut_huoltotyot
https://yle.fi/uutiset/3-9702633
https://www.lahti.fi/ajankohtaista/uutiset/autonpesu-ja-ymp%C3%A4rist%C3%B6
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelun (https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/) mukaan Paiju-nimeä on annettu tämän vuosituhannen puolella miehelle alle kymmenen kertaa ja naiselle alle kuusitoista kertaa. Tarkkaa määrää ei ole saatavissa, sillä nimipalvelu ei näytä harvinaisten nimien tarkkaa lukumäärää yksityisyydensuojan turvaamiseksi.
Yritin etsiä tietoa nimen alkuperästä Pentti Lempiäisen Suuresta etunimikirjasta (WSOY 2004) sekä Juri Nummelinin ja Elina Teerijoen teoksesta Eemu, Ukri, Amelie: 2000 kaunista ja harvinaista etunimeä (Nemo 2008), mutta kummassakaan ei valitettavasti ollut tietoa nimestä.
Liisa Kajalan toimittaman Tarvantovaaran erämaa-alueen ja Lätäsenon–Hietajoen soidensuojelualueen luonto ja käyttö -...
Pelkästään huoli-ilmoitusta käsittelevää kirjaa tai edes siihen keskittyvää en löytänyt, mutta alla on aiheeseen liittyviä lähteitä ja artikkeleita, sekä linkit gerontologista sosiaalityötä käsitteleviin teoksiin, joita selaamalla voit löytää tähän liittyvää tietoa.
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
Muistio lain toimeenpanon ja tulkinnan tueksi s. 26 ILMOITTAMINEN IÄKKÄÄN HENKILÖN PALVELUNTARPEESTA (25 §)
https://www.kuntaliitto.fi/sites/default/files/media/file/STM_Kuntaliit…
Kaukonen, Niina: Huoli-ilmoituksen avulla epäily iäkkään selviytymisestä selvittelyyn, lehdessä Vanhustyö 3/2017, s. 7-9
Ikääntyvien huoli-ilmoitusten määrä kasvaa: "Huolestunut vihje voi tulla...
Työntekijät ja asiakkaat suhtautuvat kukin omalla tavallaan asiaan. Hygienia korostuu arjessa, käsihygienia, nenäliinaan aivastaminen ja ainoastaan terveenä töihin tuleminen. Nämä ovat tietenkin asioita, joiden muutenkin pitäisi olla itsestään selvyyksiä. Ihmiset liikkuvat vähemmän kaiken kaikkiaan. Tällä hetkellä tietämys viruksesta, sen tarttumisesta ja tilanteesta maassamme on koko ajan käymistilassa. Mitään päätöksiä sulkemisista tai muista vastaavista ei vielä ole. Nämä päätökset ja niistä tiedottaminen ovat tällä hetkellä kuntien vastuulla.
Ajankohtaista tietoa viruksesta THL:n sivulla, https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19.
THL:n sivuilta löytyy myös...
