Tähän kysymykseen on vastattu Kysy kirjastonhoitaja -palvelussa vuonna 2018 https://www.kirjastot.fi/kysy/millin-suomessa-kaytettiin-ensimmaisen-kerran
Vastauksessa viitattiin GS1 Finland -yrityksen nettisivuihin, joilla kerrotaan viivakoodijärjestelmän ottaneen ensiaskeleensa Suomessa vuonna 1975.
https://www.gs1.fi/fi/meista/gs1-finland-oy/gs1n-historia
Vastaus riippuu sekä valosarjan että ajastimen virrankulutuksesta. Omien laitteiden tarkan kulutuksen voi halutessaan selvittää kulutusmittarilla.
Laskennallisia esimerkkejä jouluvalojen virrankulutuksesta löytyy Motivan sivuilta (https://www.motiva.fi/koti_ja_asuminen/ajankohtaista_nyt/vinkit_kestava…). Artikkelin mukaan pienitehoisten led-valosarjojen kohdalla säästöä ei juuri synny. Ajastimen käyttö kannattaa, mikäli valosarjan teho on yli 6 wattia. Artikkelissa ei huomioida ajastimen itsensä virrankulutusta.
Savon Voiman sivuilla on pohdittu säästöä myös ajastimen kulutus huomioiden. Asiantuntijan vastaus löytyy täältä: https://energiaa.savonvoima.fi/kuinka-paljon-yhden-ajastimen-kaytto-kul…. Edelleen tarkan vastauksen saaminen...
Tiedustelin asiaa HSL:lta ja sain seuraavan vastauksen:
LIJ:n (eli lippu- ja informaatiojärjestelmä) käyttöönoton yhteydessä sisänäytöt otettiin käyttöön koko kalaustossa, ennen LIJ:tä niitä oli käytössä Helmi-linjoilla. Siirtymä oli sitä mukaan, kun ajoneuvoja asennettiin LIJ:hin eli mitään tarkkaa yksittäistä päivämäärää tuon ominaisuuden käyttöönotolle ei ole.
Laitteiden toiminta perustuu normaalitilanteessa GPS-paikannukseen. Jokaisella pysäkillä on oma pysäkin säde, ja kun ajoneuvo on säteen sisällä, niin toiminto on "ollaan pysäkillä". Kun poistutaan säteen alueelta, niin toiminto on "ajossa". Jos GPS ei toimi, niin käytetään odometriä askellukseen ja ovien avauksesta kohdistetaan aina pysähdys.
Koronajäljittäjänä pärjää myös ilman hoitoalan tutkintoa, vaikka siinä ammattiosaamista tarvitaankin. THL:n sivuilla oli lokakuussa uutinen yhteistyölistasta, jolle koronan jäljitystyöstä kiinnostunut voi ilmoittautua. Sivuilla on myös linkki Tampereen yliopiston, Itä-Suomen yliopiston ja THL:n yhdessä toteuttamalle Koronavirustartuntojen jäljitys -kurssille, joka kannattaa suorittaa ennen ilmoittatumista.
https://thl.fi/fi/-/thl-keraa-listaa-jaljitystyosta-kiinnostuneista-tar…
Yle uutisoi (6.10.2020) Kolarin kunnan näytteenottajien ja jäljittäjien työstä. Uutisessa kerrotaan jäljittäjien työhön kuuluvan puhelinsoittoja, mahdollisten oireiden ja kontaktien kyselyjä sekä puhelinnumeroiden ja yhteistietojen selvittämistä:
https...
Pekka Lepikön ja Jukka Mäkisen ohjaaman Päin perhettä -sarjan jaksot 1 - 10 ja 11 - 20 kuuluvat DVD-tallenteena muutaman Suomen kirjaston kokoelmiin. Oman kirjastoalueesi kokoelmissa tallenteita ei ole, mutta voit tehdä niistä kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
Helka Lennstedtin ja Juha Wuolijoen ohjaamaa sarjaa Kaikki kunnossa ei ole lainkaan kirjastoissa lainattavissa.
Neil Hardwickin Napaseutu-sarjasta ei ole tehty lainkaan DVD-tallennetta, eikä sitäkään näin ollen ole a ei myöskään ole lainattavissa kirjatoissa.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0363364/fullcredits/?ref_=tt_ov_st_sm
https://www.imdb.com/title/tt0991180/fullcredits/?ref_=tt_ov_st_sm
https://www.imdb.com/title/tt0765755/
Helmet-kirjastot palvelevat lyhytaikaista asiointia varten rajoitetusti.
Helsingin kirjastoissa asiointiin tarkoitettujen asiakastietokoneiden ja kopiokoneiden välttämätön käyttö on turvallisuusohjeet huomioiden mahdollista. Tietokoneita ei voi varata.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Tapahtumat_ja_vinkit/Uutispalat/Asiointi_He…
Laulun säveltäjä on Taneli Kuusisto. Laulun sävelmään on kahdet eri sanat ja molemmilla sanoituksilla on myös eri nimi: "Oi saavu, rauhan juhla" (sanat Väinö Havas, alkusanat: "Oi saavu suuri rauhan juhla") ja "Sä kansa, vaeltava" (sanat V. I. Forsman eli Väinö Ilmari Forsman, alkusanat: "Sä kansa vaeltava pimeässä").
Nuotissa "Kauneimmat joululaulumme" (ISBN 951-757-199-2, Fazer FM07942-6) on tästä yksinlaulusta nuotinnos pianolle. Laulu on nuotissa nimellä "Sä kansa, vaeltava", mutta nuotissa on myös "Oi saavu, rauhan juhla" -sanoitus.
Nimellä "Sä kansa, vaeltava" löytyy nuotteja myös sekakuorolle ja yksinlaulunuotteja lauluäänelle ja pianolle.
Kirjastot tekevät hyviä vinkkilistoja eri ikäisille lapsille. Alla linkit Helmet- (1-2-luokkalaisille) ja Heili-kirjastojen (ykkösluokkalaisille) listoihin. Listojen kirjat ovat tämän vuoden tai muutaman viime vuoden uutuuksia, joten niiden pitäisi olla myynnissä, mutta kannattaa tarkistaa asia.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Lapset/Kirjavinkit/Kirjavinkkeja_12luokkala…
https://dtunlom52ggmx.cloudfront.net/sites/default/files/atoms/files/Ki…
Helmet-kirjastojen sivuilta löytyy esittely useimmista kirjoista. Sitä pääsee lukemaan kirjoittamalla Helmet-hakuun kirjan nimen ja klikkaamalla sen jälkeen näkyviin tulevaa kuvaa kirjasta. Alla kahden kirjan esittely: Sonja Maren Kientschin Ollaan ystäviä aina! ja Markus Ikolan...
Juuri lukemaan oppineille löytyy paljon mukavaa luettavaa helppolukuisten kirjojen hyllystä!
Kirjatiikeri-nimisessä sarjassa on suuraakkosin kirjoitettuja ja tavutettuja tarinoita. Pikku lukuavain -sarjan kirjoissa on tavutettu lyhyt teksti ja Lukuavain-sarja sopii jo sujuvasti lukevalle.
Lukupalat on helppolukuinen sarja, jossa julkaistaan kotimaisten tunnettujen kirjailijoiden ja kuvittajien kirjasarjoja, esimerkiksi Tuutikki Tolosen Auttamistoimisto Luna, Magdalena Hain Painajaispuoti, Miina Supisen Kokkiklubi ja Roope Lipastin Lätkä-Lauri. Myös Kirjakärpänen-sarjassa julkaistaan kotimaisten kirjailijoiden tarinoita.
Risto Räppääjät voisivat olla kiinnostavia, ainakin ne ovat päiväkodeissa isompien lasten ryhmissä suosittua luettavaa. Chris Riddellin Ottilia-kirjoissa on hieno kuvitus. Muita mahdollisia:
Heinähattu ja Vilttitossu -sarja
Viiru ja Pesonen
Missä Vallu? -sarjan piilokuvakirjat
Leon lemmikkiuutiset -sarja
Miina Mylläkkä -sarja
Eduard Uspenski: Fedja-setä, kissa ja koira sekä Alas taikavirtaa
Kasper, Jesper ja Joonatan : kolme iloista rosvoa ja muut Thorbjørn Egnerin kirjat
Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma
Jos laitat Helmet-hakuun sanan sadut, voit löytää aarrearkullisen kuvitettuja satukirjoja. Varsinkin uudemmissa satukirjoissa on yleensä runsaasti värikästä kuvitusta.
Tarkkaa vastausta kysymykseen ei voi antaa. Missään maassa tuskin kirjataan asukkaiden ravintotottumuksia systemaattisesti eikä vegaaniksi tarvitse julkisesti julistautua ja tulla tilastoiduksi. Lisäksi vegaaneja on monta lajia ja usein myös vegetaristit lasketaan vegaaneiksi. Täsmällisiä tilastoja ei siis ole. Suomalaisista arvellaan yhden prosentin olevan vegaaneja. (MTV3, uutiset). Yleisesti arvellaan määrän kasvavan, koska vegaanius on nykyisin trendikästä.
Maailmalla vegaanien määrästä on erilaisia tietoja. Usein vegaanien määrä ilmoitetaan oleva 1-2 prosenttia väestöstä. Maailman väestön määrän arvellaan olevan noin 7.8 biljoonaa, jolloin vegaaneja olisi noin 78 miljoonaa. Eri nettitiedot kuitenkin vaihtelevat reippaasti....
Monilla runoilijoilla on Askeleet-niminen runo. Hakemasi runo ei vaikuta olevan Juhani Heinolan runo kirjassa Jumalan varpaanjäljet (1986), eikä Jarno Pennasen runo kirjassa Rivit : kootut runot (1966). Myöskään Eeva-Liisa Mannerin runo Askelet kuiskaavat portaissa ei ole etsimäsi. Vastausta kysymykseesi ei siis valitettavasti ole vielä löytynyt.
Vanamo-kirjastoista löytyvät seuraavat aihepiiriä käsittelevät teokset:
Malkasian, Carter: The Korean war (2001)
Kylmä sota (Historian käännekohtia 11) (2012)
Englanninkielisellä Wikipediasivustolla käsitellään Koreaa Japanin miehityskaudella:
https://en.wikipedia.org/wiki/Korea_under_Japanese_rule
Samoin tällä Britannica-sivustolla:
https://www.britannica.com/place/Korea/Korea-under-Japanese-rule
Soppakulho, johon Vaahteramäen Eemelin pää juuttui, on neljän kruunun arvoinen myös alkuteoksessa.
Vaahteramäen Eemeli -kirjasarjan tapahtumat sijoittuvat noin vuosiin 1899 – 1911. Vuoden 1905 neljä kruunua olisi noin 240 kruunua vuoden 2020 rahassa.
Astrid Lindgren: Emil i Lönneberga (1980, s. 16)
http://www.kysy.fi/kysymys/mita-vuosikymmenta-vaahteramaen-eemeli-kirja…
http://historicalstatistics.org/Jamforelsepris.htm
Kannattaa tutustua Ruokatieto-sivustolta löytyvään dokumenttiin "Tietohaarukka - Tilastotietoa elintarvikealasta 2019". Sieltä löytyy sivulta 39 Tilastokeskuksen laatima taulukko Kotitalouksien ravintomenoista asukasta kohti. Sen mukaan sokerin osuus menoista oli n. 1% vuonna 2017:
https://www.ruokatieto.fi/sites/default/files/Flash/tietohaarukka_2019_…
Helmetin omissa tiedoissa voi aiemmat lainat nähdä lainaushistoriasta siitä hetkestä lähtien, kun asiakas on ottanut käyttöön lainaushistorian. Lainaushistorian voi järjestää joko teoksen tai tekijän/henkilön tai lainauspäivän mukaan, jolloin listasta on suhteellisen helppo etsiä tietty teos tai kirjailija. Muulla tavoin omia vanhoja lainojaan ei voi etsiä.
Kun klikkaat lainaushistorian yläpalkissa kohtaa "teoksen nimi", saat lainaamasi teokset aakkosjärjestyksen teoksen nimen mukaan. Samoin voit järjestää teokset tekijän mukaan klikkaamalla viereisen sarakkeen yläpuolella olevaa kohtaa "tekijä/henkilö".
https://www.helmet.fi/fi-FI
https://kirjtuo1.helmet.fi/help*fin#lainaushistoria
Ruotsin vanhin yliopisto perustettiin Uppsalaan vuonna 1477. Tarton yliopisto perustettiin vuonna 1632 ja se oli siten Ruotsin toiseksi vanhin yliopisto. Kolmanneksi vanhin oli Kungliga Akademien i Åbo (josta sittenmmin tuli Helsingin yliopisto, perustamisvuosi 1640). Lundiin perustettiin yliopisto vuonna 1666.
Lähteet:
https://www.uka.se/fakta-om-hogskolan/den-svenska-hogskolans-historia/aren-1477-1900.html
http://staff.www.ltu.se/~tomas/mathistSv1900/Svenskamatematiker.doc.pdf
Valitettavasti mekään emme onnistuneet selvittämään mistä mainoksesta voisi olla kyse.
Ehkä joku palstan lukijoista tunnistaa mainoksen. Tiedon voi laittaa kommenttina tähän vastaukseen.
Kalevalaseuran sivuilta (kalevalaseura.fi) voi tutkia käännöksiä kielittäin ja myös aikajärjestyksessä. Vanha Kalevala käännettiin kokonaisuudessaan ruotsiksi 1841 ja ranskaksi proosakäännöksenä 1845. Jos jätetään välistä osakäännökset eri runoelmista, seuraavat kokonaisen Kalevalan käännökset ovat vuosiltä 1847 (venäjä, suorasanainen selostus Kalevalan sisällöstä ja muutamia runomittaisia näytteitä), 1852 (saksa) ja 1871 (unkari).
Näiden käännösten väliin jää paljon erilaisia lyhyempiä käännöksiä, kannattaa tutkia listausta. Se oli todella mielenkiintoinen!
