Tilastokeskuksen syntyperä-luokituksen mukaan vuonna 2019 ulkomaalaistaustaisten määrä Suomessa oli 423 000 ihmistä:
https://www.stat.fi/tup/maahanmuutto/maahanmuuttajat-vaestossa/ulkomaal…
Kuntaliitolle vuonna 2020 tehdyn selvityksen mukaan vieraskielisen väestön määrä enemmän kuin kaksinkertaistuu Suomessa vuoteen 2040 mennessä, jos maahanmuutto pysyy vähintään nykyisellä tasolla. Alla linkki Kuntaliiton sivuille:
https://www.kuntaliitto.fi/tiedotteet/2020/kuntaliitto-selvitti-vierask…
Tällöin suomalaistaustaisia on edelleen suuri enemmistö. Tämän pidemmälle ulottuvista ennusteista ei löytynyt tietoa.
Esimerkiksi monilta opetussivuilta ja anatomian kirjoista löytyy piirroskuvia haimasta ja muista sisäelimistä, mutta valokuvaa tai videota terveestä haimasta ei löytynyt. Alla yksi valokuva poistetusta haimasta, joka ei kuitenkaan ole terve:
https://www.researchgate.net/figure/Human-pancreas-a-and-islets-b-Islet…
Tässä vielä kuva haiman 3D-mallinnuksesta:
https://free3d.com/3d-model/human-pancreas-2544.html
Tuota sarjaa on kuvattu Pohjois-Englannissa Yorkshiren kreivikunnassa, josta löytyy helposti paljon tietoa netistä. Ohessa vain pari esimerkkiä, googlaamalla löytyy helposti lisää:
https://www.tripadvisor.fi/Attractions-g186343-Activities-North_Yorkshire_England.html
https://fi.topworldtraveling.com/articles/travel-guides/15-best-things-to-do-in-hawes-north-yorkshire-england.html
https://www.google.com/search?q=yorshire+landskape&tbm=isch&ved=2ahUKEw…
”Kun istuimme, äiti, / syksyisin huoneen hämärässä / minä näytin sinulle / jokaisen uuden syttyvän tähden / -- ” on Viljo Kajavan kokoelmaan Maan ja meren runot sisältyvästä runosta Kun tänä iltana äiti.
"Päivät kohoavat, putoavat / niin kuin lehdet, / painottomat lehden varjot -- " on Eeva-Liisa Mannerin kokoelmaan Niin vaihtuivat vuoden ajat sisältyvän Peilikuvia-sikermän kolmannen runon alusta.
Pistitpä mielenkiintoisen kysymyksen. Suomen kielessä on useita sanontoja ja ilmaisuja, joilla viitataan hukkaan. Kielikellossa on ilmestynyt artikkeli (alla linkki siihen) jossa kerrotaan, että hukka on vanha häviötä merkinnyt sana, josta tuli myös suden synonyymi. Aikana, jolloin Suomi oli agraarinen yhteiskunta, oli susien aiheuttama hävikki karjassa huomattava taloudellinen menetys. Jos eläin oli kadonnut, eli hukassa se saattoi myös kirjaimellisesti olla "hukassa" eli suden syömä.
Paikkana Hukka on ongelmallisempi kuin Jemma. Jemma on aina jossain ja yleensä pysyy paikallaan, mutta Hukka on joko kokonaan hävinnyt - kuin tuhka tuuleen - tai jolkottaa kaukana metsässä. Molemmissa tapauksissa hukka tuskin tulee koskaan täyteen.
https...
Ainakin jonkinlainen käännös löytyy tältä sivustolta:
http://www.alternativefinland.com/uuno-kailas/
mutta kyseessä ei siis ole virallinen, jossain kirjasssa julkaistu käännös.
Rajalla (On the Border)
Raja railona aukeaa (Like a chasm runs the border)
Edessä Aasia, Itä. (In front, Asia, the East)
Takana Länttä ja Eurooppaa; (Behind, Europe, the West)
varjelen, vartija, sitä. (Like a sentry, I stand guard)
Takana kaunis isänmaa (Behind, the beautiful fatherland)
Kaupungein ja kylin. (with its cities and villages)
Sinua poikas puolustaa (Your sons defend you)
Maani, aarteista ylin. (My country, the greatest treasure)
Öinen, ulvova tuuli tuo (Nocturnal howling winds bring)
Rajan takaa lunta. (Snow from across the border)
— Isäni, äitini...
'Muutosten tuuli' -kielikuva on paljon käytetty eri yhteyksissä. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yhtäkään runoa, joka olisi alkanut juuri tuolla tavalla.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kyseisen runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!
Lyhenteiden takaa löytyvät seuraavat joukot:
Jalkaväenkoulutuskeskus 12
Täydennyspataljoona 12, 6. komppania
Jalkaväkirykmentti 10, III pataljoona, Esikuntakomppania
Jalkaväkirykmentti 10, I pataljoona
Tuo merkintä 3951 tarkoittaa luultavasti peitelukua (Puolustusvoimain joukot 1941-1945 peitelukuina), sillä kyseinen numero on Henkilöstötäydennyskeskuksen peiteluku, mikä sopisi muihin ko. henkilön kantakorttimerkintöihin.
Aiheesta on kysytty Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi-palvelussa aikaisemmin. Tuolloin kysymykseen on vastattu näin:
"Miska ja Petruska ovat pojannimiä, mutta voivat myös tarkoittaa venäläistä Miska-karhua ja Petruska-nukkea. Petruska on perinteinen venäläinen nukketeatterihahmo. Kuten lasten leikeissä, ei lastenlauluissakaan aina taida olla ulkopuoliselle avautuvaa järjellistä sisältöä. Ne saattavat olla vain pelkkiä rallatuksia. Tässä Katinka-laulussakaan ei varmaan ole kyse triangelidraamasta sen enempää kuin seksuaalisuudestakaan. Katinka-tyttö siinä vain leikkii mielikuvitusleikkiä nallella ja nukella."
http://www.kysy.fi/kysymys/miska-soutaa-joella-mista-ihmeesta-kyseinen-…
Koskenniemen "villisorsa" tarkoittanee yleisintä sorsalintuamme sinisorsaa, jota usein nimitetään pelkästään sorsaksi. Kaisa Häkkisen perusteellinen Linnun nimi -teos ei villisorsaa tunne, mutta nimitykseen voi törmätä esimerkiksi riistalintujen tarhausta käsittelevässä kirjallisuudessa.
"Tarhattu sorsa ei ole puhdas sinisorsa, vaan ankan kanssa risteyttämällä saatu tarhamuoto. Meillä on myös pyritty tarhaamaan luonnosta pyydystettyä villiä sinisorsaa, mutta tarhauksen antamat tulokset ovat jääneet selvästi heikommiksi kuin tarhamuunnoksella. Villisorsa on risteyttämällä tuonut oman lisänsä tarhasorsaan." (Jukka Lahtinen, Riistalintujen tarhaus)
Espoon, Vantaan tai Kauniaisten kirjastojen kokoelmissa ei ole lainattavia e-kirjan lukulaitteita. Helsingin laitteet näyttävät olevan korjattavina, joten nekään eivät ole lainattavissa.
E-kirjan lukulaitteet löytyvät Helmet-haulla hakusanalla lukulaitteet (näyttölaitteet).
https://www.helmet.fi/fi-FI
Sanonnan "isokenkäinen" alkuperä on johdettavissa keskiajan suippokärkisistä kärsäkengistä, jotka erityisesti 1300- ja 1400-luvuilla venyivät hämmästyttävän pitkiksi. Useissa maissa oli määräys, että porvarissäädyn kengänkärjet eivät saaneet ylittää 6 tuumaa (n. 15 cm). Paronien kengänkärkien enimmäispituus oli 12 tuumaa, kreivien 24 tuumaa. Isokenkäisin oli mahtavin. (Suomalainen fraasisanakirja)
Agatha Christie on kirjoittanut 72 romaania (tai joidenkin määritelmien mukaan 73 tai 74 romaania), joista 6 on julkaistu salanimellä Mary Westmacott. Lisäksi Christieltä on julkaistu ainakin 21 novellikokoelmaa, kolme runokirjaa ja kaksi omaelämäkerrallista teosta.
Hercule Poirot esiintyy 33 romaanissa ja 16 novellikokoelmassa.
Miss Marple esiintyy 12 romaanissa ja viidessä novellikokoelmassa.
Veijo on Veikko-nimen hellittelymuoto, joka puolestaan on synonyymi sanalle veli.
Kustaa Vilkuna: Etunimet (Otava, 1996)
Suomalaiset etunimet Aadasta Äijöön (toim. Anne Saarikalle, Johanna Suomalainen, 2007)
Olof Palmella on yhteenä 11 lastenlasta. Hänen vanhimmalla pojallaan Joakim Palmella on kolme lasta, Mårten Palmella on viisi lasta ja Mattias Palmella kolme.
http://historiska-personer.nu/min-s/pbbfd94ff.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p0022e9f3.html
http://historiska-personer.nu/min-s/p4d11c725.html
https://en.wikipedia.org/wiki/M%C3%A5rten_Palme
https://en.wikipedia.org/wiki/Joakim_Palme
Matti Lukkarin kirjassa "Asekätkentä" (1984, 3. 1992) on listattu asekätkentätoiminta suojeluskuntapiireittäin sekä asekätkijät kotipaikkoineen. Kirjan mukaan Lapissa oli keskitetty hajavarastointi. Syksyllä 1944, jolloin asekätkentä alkoi, Pohjolan suojeluskuntapiiri oli pääosin saksalaisten hallussa ja Neuvostoliitto miehitti Kuusamoa. Pohjolan suojeluskuntapiirin esikunta oli evakkona Vaasassa, josta se siirtyi Kemiin lokakuun lopussa ja Rovaniemelle vasta seuraavana vuonna.
Tavoitteena oli valita jokaiseen kuntaan kätkennän johtaja. Kirjan mukaan asekätkentää oli Länsi-Pohjassa ja Rovaniemen ympäristössä, mutta Sallaa ja Kuusamoa ei mainita. Myöskään asekätkijöiden pitkässä listassa ei mainita Sallaa tai...
Aiheesta ei ihan suoraan löytynyt kirjoja, mutta voit katsoa, olisiko esimerkiksi näistä hyötyä:
Aavaluoma, Sanna: Elämä SuhteelliSeksi : kirjoituksia psykoseksuaalisuudesta
Kihlström, Marja: Iso O : matkaopas huipulle
Oulasmaa, Minna: Sexfullness : yhdessä jaettu nautinto
Santalahti, Tarja: Seksuaaliterapia
Sexologi för psykologer och psykoterapeuter
Virtanen, Jukka: Kliininen seksologia
Koski on joessa oleva kohta, jossa joen pohja viettää voimakkaasti alaspäin ja vesi virtaa siksi voimakkaasti. Kosket ovat usein myös kivikkoisia, ja kivien taakse voi syntyä akanvirtoja, joissa vesi virtaa eri suuntaan kuin muuten joessa.
Koski Wikipediassa suomeksi: https://fi.wikipedia.org/wiki/Koski
ja englanniksi: https://en.wikipedia.org/wiki/Rapids
Kirjoja koskista:
Eloranta, Anssi: Virtavesien kunnostus
Paakkinen, Esa: Koskenlasku ja melonta
Veden varassa : Suomen vesiluonnon monimuotoisuus
Tätä on kysytty Yleisradiosta myös, ja he vastaavat näin:
"Käykö Yle Teksti-tv:n kello tarkalleen oikeaa aikaa?
Teksti-tv:n kelloaika on lähes tarkka aika, viiveen virhemarginaali on muutamia sekunteja. Digitaalisen lähetyksen aikavirhettä ei saada täysin eliminoitua. Aikaeroon vaikuttaa lähetysjärjestelmän lisäksi myös lähetysasemien sijainti maassamme. Maanpäällisten antennilähetysten lisäksi on kaapeli-tv- ja satelliittilähetyksiä varten omat tekstitv-signaalin kulkureitit. Yle Teksti-tv:n kellolla ei ole tarkoituskaan olla sekunnintarkka absoluuttinen oikea aika, siitä pitää huolen radion aikamerkki."
(https://yle.fi/aihe/tekstitv/usein-kysyttya-kysymyksia)
Ylen uutisista löytyy myös lisätietoa aiheesta:
Lähetyksen siirtotekniikan...
Kuvat ovat epäselviä, mutta koon ja muodon perusteella kyseessä voisi olla jokin perhossääski (Psychodidae). Kuvia perhossääskistä löytyy esim. Raimo Peltosen Hyönteiskuvastosta, http://www.hyonteiset.com/diptera-kaksisiipiset/nematocera-saasket/cf-c…
Lisätietoa hyönteisistä:
Olsen, Lars-Henrik: Pikkuötökät talossa ja puutarhassa (2009)
Sandhall, Åke: Sääsket ja kärpäset (1980)
