Kysymykseen ei nykyisen palkkakäsityksen valossa ole yksinkertainen vastata, sillä rahapalkan lisäksi miesopettajan palkkaan kuului erilaisia luontoisetuja, jotka kunta tai kansakoulun muu järjestäjä oli velvollinen tarjoamaan.
Kun opettajan virka/paikka tuli auki, haki kunta valtiolta – koulutoimen ylihallitukselta – avustusta palkkaukseen. Nuo valtionapuanomukset löytyvät Kansallisarkistosta. Valtionapua haettaessa piti perustella, millainen koulu, paljonko oppilaita, oliko ainoa opettaja yms. Valtio myönsi sitten noin 500 –1000 markkaa/vuosi valtionapua ja kunta lisäsi rahapalkkaa vaihtelevilla summilla. Yleensä kunnan maksama palkka näyttäisi olevan valtionapua pienempi. Toisinaan haettiin samaan aikaan sekä miesopettajaa että...
Suomen kansallisbibliografia Fennicassa ei ainakaan toistaiseksi ole ennakkotietoa James Dashnerin The Maze Runner -sarjan kääntämättömien osien suomennoksista. Sarjan aiemmat suomennetut osat on julkaissut Basam Books -kustantamo. Sinun kannattaa tiedustella kustantamolta, onko sarjalle tulossa jatkoa suomeksi.
https://basambooks.fi/
https://kansalliskirjasto.finna.fi/
Tilastokeskus määrittelee kausivaihtelun: Kausivaihtelu on aikasarjan vuoden sisäistä vaihtelua, joka toistuu kutakuinkin säännöllisenä. Kausivaihtelua voivat aiheuttaa mm. lämpötila, sademäärä, pyhäpäivät, sesongit ja lomat. (Tilastokeskus, termit ja määritelmät) Verkosta löytyy myös Evellina Kuusniemeen opinnäytetyö Kysynnän kausivaihteluiden tasoittaminen, josta varmaan löytyy vastauksia noihin kysymyksiisi ja varmaan lähdeluettelosta teoksia, joista olisi apua. Myös muutama muu ammattikorkeakoulujen opinnäytetyö löytyi kun hakusanoina olivat kausivaihtelut ja liikevaihto.
"Olkoon lähtömme / niin kuin ei lähtöä oisi. / Niin kuin ken hyvänsä lähteä voisi. / Niin kuin ei mitään jäisi / ja jokapäiväisyys lähtijän kyllästäisi."
Nämä säkeet löytyvät sivulta 16 Veikko Haakanan Valittuja runoja -kokoelman aloittavasta osiosta, jossa on poimintoja kirjailijan ensimmäisestä runokokoelmasta Ei paluuta (1959). Valikoimaan sisältyvät runot poikkeavat otsikointiaan myöten melkoisesti alkuperäisestä Ei paluuta -kokoelmasta, josta en kysymyksessä siteerattuja säkeitä löytänyt lainkaan.
Suomessa aloitettiin pari vuotta sitten Ympäristöministeriön rahoittama Leväsieppari-hanke. Siinä tutkittiin jätevesien sisältämien ravinteiden talteenottoa ja kierrätystä levien avulla. Levät sitovat jätevedessä olevia ravinteita ja kun levät kerätään talteen, saadaan myös vedessä olevia ravinteita pois. https://yle.fi/uutiset/3-11174385
Lannoitustehossa päästiin parhaimmillaan noin puoleen väkilannoitteen tehosta. Levälannoitteet lisäsivät kasvua, mutta leviin sitoutuneet ravinteet liukenivat väkilannoitteita hitaammin kasvien käyttöön. Hankkeen loppuraportin voi lukea täältä https://www.vanajavesi.fi/2018/wp-content/uploads/2020/05/LOPPURAPORTTI…
Leväbiomassan lannoitusvaikutuksia tutkittiin myös Hämeen ammattikorkeakoulussa....
Väestö ei lisäänny holtittomasti ja rajattomasti, vain useimmissa maissa, myös köyhissä, uskonnosta ja kulttuurista riippumatta, on syntyvyys kääntynyt laskuun. Halvempi ruoka vain helpottaisi kärsimystä ja luonnon kuormitusta.
Tarkemmin: Hans Rosling: Faktojen maailma.
Sukututkimusseuran Genos-lehdessä vuodelta1968 (s. 79-85) on Yrjo Blomstedtin artikkeli Carl August Weurlanderista.
Lehteä ei näköjään ole lainattavana missään ja lehti on käytettävissä vain vapaakappalekirjastoissa.
Teidän kannattaa kääntyä jonkin näistä kirjastoista puoleen. Myös sukututkimusseuran kirjastolla on lehti kokoelmissaan.
https://finna.fi/Record/arto.000605625
https://finna.fi/Record/arto.013029199
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/vapaakappaletoimisto
https://www.genealogia.fi/kirjasto
Kertomus sotkasta ja maailmansynnystä on Kalevalan ensimmäisessä runossa.
Kalevalan englanninnoksen voit lukea esimerkiksi täältä.
http://www.gutenberg.org/files/5186/5186-h/5186-h.htm
Kalevala on käännetty englanniksi usempaankin kertaan. Jos haluat jonkin toisen tulkinnan Kalevalasta, löydät englanninnokset tästä listasta.
https://kalevalaseura.fi/kalevalasta/kalevalan-kaannokset/
Koulukiusaamisesta löytyy useita kirjoja ja näissä käsitellään osittain myös siitä selviytymistä :
Hamarus, Päivi: Haukku haavan tekee: puututaan yhdessä kiusaamiseen (2012)
Hamarus, Päivi: Opas kiusaamisen jälkihoitoon (2015)
Holmberg-Kalenius Tina: Elämää koulukiusaamisen jälkeen (2008)
Kaski, Satu: Jo riittää: irti kiusaamisesta ja kiusaajista (2017)
Mun on paha olla: näkökulmia lasten ja nuorten psyykkiseen hyvinvointiin (2009)
Satri, Janna: Herkkyys ja kiusaaminen (2015)
Ohessa Vaskista-tietokannasta haku aiheena koulukiusaaminen ja selviytyminen https://vaski.finna.fi/Search/Results?limit=0&filter%5B%5D=%7Emajor_genre_str_mv%3A%22nonfiction%22&filter%5B%5D=%7Ebuilding_sub_str_mv%3A%221%22&join=AND&bool0%5B%5D=...
Renessanssiajan maalari Rafael (1483-1520) oli ensimmäinen merkittävä taitelija, joka hyödynsi työssään alastomia naismalleja. Häntä ennen malleina käytettiin yleisesti miehiä. Taitelijat lisäsivät miesten vartaloihin jälkikäteen rinnat ja naisten muotoja.
Rafaelin aloittama perinne jatkoi myöhemmin barokin aikana (n. 1600-1740), jolloin tuli muotiin maalata entistä realistisempi ja eläväisempiä kuvia ihmisistä. Tältä ajalta muistetaan mm. Rubensin rehevät naishahmot. Barokin ajan maalarit hyödynsivät siis yleisesti eläviä naismalleja, mutta poikkeuksia saattoi olla.
https://en.wikipedia.org/wiki/Nude_(art)
Kirjallisuutta aiheesta, https://www.finna.fi/Search/Results?sort=relevance&bool0%5B%5D=AND...
Kotimaisten kielten keskus (Kotus) selittää eron Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen (SDP) perinteillä. SDP noudattaa sanan kirjoituksessa vanhaa perinnettä (sosiali-), ei oikeinkirjoitussuositusta (sosiaali-).
Voit lukea lisää Kotuksen sivuilta: https://www.kotus.fi/nyt/kysymyksia_ja_vastauksia/nykysanastosta/sosiaa…
Kesätyöaika poistui virka-ja työehtosopimusten muutoksien vuoksi valtion virastoilta vuonna 1995.
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003330429.html
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000003436180.html
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Valitettavasti tähän kysymykseen ei löytynyt vastausta siitä huolimatta, että kyselin asiaa tieto-listalla. Sitä seuraa n. 1400 kirjasto-ammattilaista eripuolilla Suomea, mutta kukaan ei tunnistanut laulua.
Kenkien ottaminen pois sisällä on Suomessakin kulttuurihistoriallisessa mielessä melko tuore tapa. Pari sataa vuotta sitten savutupien aikaan ei kenkiä otettu jalasta sisälläkään, jos sellaiset sattui omistamaan. Vielä 1900-luvun alkupuolellakin käytettiin yleisesti kenkiä sisällä ja tuolloin oli käytössä erilliset sisäkengät, jotka vaihdettiin eteisessä. Vasta, kun rakennukset Suomessa ryhdyttiin rakentamaan tiiviiksi ja sisälämpötila saatiin nostettua korkeammaksi talvella, pystyttiin siirtymään kengättömään kulttuuriin. Tämä tapahtui pääosin sotien jälkeen. Tämä varmastikin juontuu siitä, että 1950-luvulla ja 1960-luvulla Suomessa on korostettu siisteyttä ja puhtautta. Ja Suomen hyvin vaihteleva ilmasto on tuonut haasteensa kotien...
Vaikea vastata mikä olisi paras kirja, mutta muutamia melko perusteellisia selvityksiä löysin sekä kauno- että tietokirjallisuudesta.
Laman aikana tai pian sen jälkeen on julkaistu melko kattavia selvityksiä siitä, miten lamaan päädyttiin ja mitä se aiheutti Suomen taloudessa. Ylen sivusto Kirjojen suomi, listaa muutamia kaunokirjallisia teoksia mm. Erno Paasilinna: Kauppamiehet isänmaan sekä Hannu Raittila: ei minulta mitään puutu https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/12/08/kriisien-uppoamisten-surujen-ja-ilojen-1990-luku
Helmet-haku löytää myös tietokirjallisuutta esim. Markku Hyypiä: Laman ennustaminen ja ensivaikutuksia 1993, Sakari Hänninen: Kirjeitä nälästä, 1994 ja Mikko Martikainen: Työpaikat menivät, 1999 Helmet-hakutulos...
1. Ruotsin postilaitos perustettiin 20.2.1636. Maan pääteiden varsilla asuvia maanviljelijöitä nimitettiin postitilallisiksi ja heitä velvoitettiin kuljettamaan kruunun viestejä. "Vuosina 1636-1644 Ruotsiin perustettiin 29 postitoimipaikkaa. Vuonna 1688 postitoimistoja oli melkein kaikissa Ruotsin kaupungeissa ja paikoin myös maaseudulla, yhteensä 78." Posti lähettämien oli kallista eikä siksi kaikille mahdollista. Vain hyvin tärkeitä viestejä välitettiin virallisen postin kautta. Monet arkipäiväisemmät asiat kulkivat tuttujen matkalaisten mukana paikkakunnalta toiselle. http://www.hhogman.se/posten.htm ja https://sv.wikipedia.org/wiki/PostverketLisätietoja esim. Suomen postimuseosta. https://www.postimuseo.fi/...
Tarkistin kirjan kirjastosaatavuuden maakuntatasolla kirjastojen Frank monihakua (https://monihaku.kirjastot.fi/fi/) käyttäen. Kysymääsi kirjaa on sen mukaan saatavilla Tampereen pääkirjaston ja kirjastojen kaukopalvelun hyödyntämän Varastokirjaston kokoelmissa. Tarvittaessa oma kirjastosi hoitaa kaukolainaamisen.
Mikäli toiveissasi olisi ostaa kirja ihan omaksi, niin esimerkiksi Antikvaarin (https://www.antikvaari.fi/) kautta voi yrittää sitä etsiä. Antikvaari on Suomen suurin antikvariaatti netissä ja sieltä saa yhdellä haulla useiden eri antikvariaattien tarjonnan esiin, mikä nopeuttaa ja helpottaa kaivatun teoksen etsimistä.
