1940- ja 50-luvulla ilmestyneissä suomen kieliopeissa vanhoja ja uusia nimityksiä käytetään usein rinnakkain. Näistä ehkä kätevin lähde terminologisessa mielessä on Lauri Merikallion Äidinkielen opas (WSOY, 1940), jonka loppuun liitetty kieliopillisten nimitysten hakemisto palvelee oivallisesti kaivatunlaisena listauksena. Merikallio puoltaa vahvasti suomalaisten kieliopillisten nimitysten käyttöä, ja ne ovatkin hänen kirjassaan vielä ensisijaisia: "vieraat" nimitykset esitetään suluissa "niiden varalta, jotka haluavat tutustuttaa oppilaansa myös näihin nimityksiin".
Aluehallintavirastoista säädetyssä laissa todetaan: "Aluehallintovirastoa johtaa viraston johtaja. Viraston johtaja vastaa viraston toiminnan tuloksellisuudesta ja viraston yhteisten tulostavoitteiden saavuttamisesta." Aluehallintovirastojen yleishallinnollinen ohjaus kuuluu valtiovarainministeriölle.
Manner-Suomessa on kuusi aluehallintovirastoa. Ahvenanmaan aluehallintoviranomainen on Ahvenanmaan valtionvirasto. Muista aluehallintovirastoista poiketen Ahvenanmaan valtionviraston päällikön virkanimikkeenä on maaherra.
Aluehallintovirastojen ylijohtajat valittiin tehtäviinsä vuosiksi 2020-2024. Kuusi ylijohtajaa esittäytyy blogikirjoituksessa: https://avi.fi/blogikirjoitukset/-/blogs/aluehallintovirastojen...
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy muutama teos, joista saattaisi olla apua. Kaikissa näissä
on mm. luetteloita hopea- ja kultaseppien mestarimerkeistä, nimikirjaimista, vuosileimoista yms.
Mårtensson, Gunnar: "Hopeakirja: Suomen hopea- ja kultaseppätaidon vaiheita keskiajalta 1870-luvulle" v. 1966.
Fagerström, Raimo: "Hopean hohdetta: Oululaista hopeaa 1600-luvulta 1900-luvulle" v. 1996
Hohto: suomalainen hopea 1600-1830, Kansallismuseon julkaisuja, v. 2018
Halutessanne voitte varata nämä teokset, varaaminen onnistuu verkkokirjastossa, puhelimitse tai paikan päällä.
Verkkosivustoja löytyy mm. tällainen linkki https://www.helander.com/fi/blog/osaatko-tulkita-suomalaisten-hopeaesineiden-leimoja-lue-...
Kirjastossa emme työtä emmekä signeerausta tunnistaneet. Ehdotamme, että käännytte Janakkalan kuvataideyhdistyksen (https://www.janakkalankuvis.net/), Hämeenlinnan taiteilijaseuran (https://hameenlinnantaiteilijaseura.fi/) tai Hämeenlinnan taidemuseon (https://www.hameenlinnantaidemuseo.fi/vierailu/yhteystiedot/) puoleen. Heiltä löytyy tarvittavaa asiantuntemusta.
Vielä 1200-luvulla Suomenlahden latinankielinen nimi oli Mare Estonum ("Vironmeri"). Keskiajalla Suomi oli vain yksi maakunta muiden maakuntien joukossa (nykyisin Varsinais-Suomena tunnettu alue). Kun Ruotsin valtakunnan itäisiä osia ja sittemmin Suomen suuriruhtinaskuntaa ruvettiin kutsumaan kokonaisuudessaan Suomeksi, ruvettiin lahtea samalla kutsumaan sen nykyisellä nimellä.
Olaus Magnuksen Carta Marinassa (1539) merialueen nimenä on Mare Finonicum. Waghenaerin 1590-luvulla ilmestyneessä Thresoor der Zeevaertissa lahdella on kaksi nimeä: pohjoisessa Finnicus Sinus ja etelässä Mare Livonicum eli Lifflandtsche See. 1700-luvulla nykyinen nimi on jo vakiintunut: Jonas Hahnin kartassa 1750 nimi kuuluu jo Finska Wiken. Suomeksi nimi...
Nuova Compagnia di Canto Popolare on italialainen musiikkiryhmä, joka on erikoistunut Campanian alueen musiikkiin (alueen pääkaupunki on Napoli). Se perustettiin 60-luvun lopulla (vuosiluku vaihtelee lähteestä riippuen, myöhäisin löyämäni vuosiluku oli 1970).
Nuova Compagnia di Canto Popolare:n musiikin pohjalta löytyy kielitieteellisiä ja musikologisia tutkimuksia alueen perinteisestä laulumusiikista, jolle yhtye on antanut oman leimansa. NCCP:n musiikkia kutsuttiin ryhmän alkuvuosina folkiksi, tänä päivänä sitä voisi luonnehtia maailmanmusiikiksi tai etnomusiikiksi.
Suomenkielistä tietoa NCCP:sta löytyi vain vähän. Verkosta löytämiini linkkeihin pääset alta.
Italiaksi
https://it.m.wikipedia.org/wiki/...
Kyseessä lienee Peter von Baghin radiosarja "Elämää suuremmat elokuvat".
Valikoituja jaksoja esitettiin toiveuusintoina Yle Radio 1:ssä vuosina 2015-2017.
Nämä toiveuusinnat, useampia kymmeniä jaksoja, ovat kuunneltavissa KAVI:n Radio- ja tv-arkiston asiakaspisteillä koronarajoitukset huomioiden.
Valitettavasti en onnistunut löytämään juuri tätä kyseistä esitystä, kaikilla näillä tietyillä tekijöillä.
Kavin arkistosta löytyy kuitenkin 29.9.1996 Yleltä lähetetty Platonin apologia eli sokrateen puolustuspuhe.
Ohjauksesta, lavastuksesta ja dramatisoinnista vastasi Suominen Ensio
Tulkitsijana Veikko Sinisalo.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22703235
Kavilta löytyy myös samalla nimellä toinen, noin kuuden minuutin esitys samaisella aiheella.
https://rtva.kavi.fi/program/details/program/22656970
Teidän kannattaa olla myös yhteydessä Tampereen työväen teatteriin. Heillähän saattaa olla jokin oma arkisto tai ainakin tietoa, että onko tätä kyseistä esitystä koskaan taltioitu.
Päijät-Hämeen verkkokirjasto Lastusta teos löytyy esimerkiksi kirjoittamalla hakulaatikkoon kirjan nimi.
Lastu-kirjastot ovat hankkineet kirjaa 12 lainattavaa kappaletta, jotka kaikki ovatkin tällä hetkellä lainassa ja teokseen kohdistuu 27 varausta. https://lastu.finna.fi/Record/lastu.1727158
Muiden kirjastojen tilannetta voi tutkia esimerkiksi Frank-Monihaun avulla https://monihaku.kirjastot.fi/fi/
Hajuvesien hiilijalanjälki ei ole aivan vähäinen. Hajuvesiin käytettävät ainesosat voivat olla petrokemikaaleja ja myös hajuvesien pullolla voi huomattava hiilijalanjälki. Yksittäisten ainesosien hiilijalanjäljistä en valitettavasti löytänyt tietoa.
Hajuvesialalla on kuitenkin nykyisin pyrkimystä vähentää tuotteiden hiilijalanjälkeä. Tällaisia toimia ovat esimerkiksi hajuvesipullojen kierrätys, uudelleen täytettävät pullot ja hajuvesiin käytettävien ainesosien tiukempi valvonta.
https://www.theforwardlab.com/2021/03/19/inside-the-fragrance-industrys-shift-in-sustainability
https://www.euronews.com/living/2019/04/04/the-perfume-industry-is-moving-towards-sustainable-fragrances
Kotimaisten kielten keskuksen kielitoimiston ohjepankista ( http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/) löytyy vastaukset näihin kysymyksiin.
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/135
http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/piste/ohje/271
• Jos päivämäärä lopettaa virkkeen, käytetään vain yhtä pistettä:
Joululoma alkaa 22.12.
Virkkeen lopussa tällaisen lyhenteen perässä on vain yksi piste:
Kylpylämatka on edullinen, jos ei ota ylimääräisiä hoitoja, hierontoja tms.
Vosiko kyseessä olla Trampas-yhtyeen laulusolisti Eero "Patrik" Halonen? Poppia ja tanssimusiikkia soittanut Trampas perustettiin Rovaniemellä 1969 ja se toimi 1990-luvulle asti.
Suomessa julkaistujen äänitteiden luettelosta artisti Patrik löytyy vain kappaleella Surun laulu. Sen sävelsi Pentti Rasmussen ja sanoitti Risto Nykvist, Halosen bändikaverit Trampasista. Patrik osallistui tällä laululla Syksyn sävel -kilpailuun, ja kappale julkaistiin Syksyn sävel 2 -kokoelmalla (Finnlevy, 1977). Sen sijaan Mies pantiin rautoihin -nimistä laulua ei luetteloista löytynyt.
Sanomalehti Kansan Tahdon artikkeli Trampas-yhtyeestä 1974
Surun laulun tiedot Kansalliskirjaston tietokannassa ja Yleisradion Fono-tietokannassa
Veikko Tiiton toimittamassa Daa-da daa-da Kirka ja Sammy Babitzin - Diskografiassa 1966-2007 (s. 32) singlen "Kaikkea on/Pelin henki" Scandia KS 874 taustalaulajiksi on mainittu Monica Aspelund, Iris Keinänen ja Eeva-Leena Pokela.
http://www.veikkotiitto.fi/tiedostot/Kirka_Diskografia.pdf
http://www.veikkotiitto.fi/
Äänitetietokanta Fono.fi:n mukaan Mike Hawkerin ja Ivor Raymonden säveltämä ja Dusty Springfieldin esittämä debyyttisoolosinkku ”I only want to be with you” on käännetty suomeksi moneen eri kertaan.
”Jykevää on rakkaus”-kappale taitaa olla se tunnetuin suomennos, ja sen lisäksi kappale on käännetty suomeksi mm. seuraavilla nimillä:
"Haluun olla luonas sun" (löytyy esim. Paula Koivuniemen esittämänä)
"Sut tahdoin ihan itsellein" (esitt. Pirkko Mannola)
"Tyttös olla tahtoisin" (esitt. CatCat)
"I only wanna be with Juice" (esitt. Turo's Hevi Gee)
"Tahdon olla luonas vain" (esitt. Zotch-yhtye)
"Haluun olla luonas sun"-kappaleen on suomentanut Jori Nummelin.
Kappaleen "Kun", alkuperäiseltä nimeltään "Du", on säveltänyt Bo Nilsson. Alkuperäisen sanoituksen on tehnyt Cornelis Vreeswijk ja suomenkielisen sanoituksen Juha Vainio. Se alkaa: "Kun sua katselen". Laulu sisältyy esimerkiksi seuraaviin nuotteihin (sanat, melodia ja sointumerkit):
Suklaasydän : piikkikorot ja ihanat iskelmät (F-Kustannus, 2011)
Elämää ja erotiikkaa : Junnun parhaat (F-Kustannus, 2005)
Sanojen takana Junnu Vainio : 80 Juha Vainion laulua (Warner/Chappell Music Finland, 1998)
Signeeraus muistuttaa graafikko Esa Riipan tapaa merkitä työnsä. Riipan grafiikasta löytyy runsaasti kuvia verkosta, joten voit vertailla niiden signeerauksia omaasi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esa_Riippa
Tautinimeke 63 on vuoden 1943 Lääkärintarkastusohjesäännön perusteella Pitkälliset keuhkosairaudet (Affectiones chronicaea pulmonum). Sotapalveluskelpoisuusluokka B II on puolestaan Vaikeat tapaukset, jotka kokemuksen perusteella eivät tule toimeen kenttäoloissa.
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto, 1943.
Hevosen paino ja säkäkorkeus riippuu sen koosta ja rodusta. Aikuinen ratsuhevonen painaa keskimäärin 500 kg, mutta raskaat kylmäveriset hevoset voivat painaa 1 200 kg. Miniatyyrihevosrodut eivät ylitä edes aikuisina 50 cm korkeutta, kun esimerkiksi shirehevoset voivat olla jopa kaksi metriä korkeita.
Lähteet:
Hevostietokeskus
Wikipedia
Kryptovaluuttojen louhintaan tarvitaan valtavasti sähköä, joten louhinnasta tulee myös valtavasti päästöjä. Erään tutkimuksen mukaan kryptovaluuttojen louhimisen hiilijalanjälki on samaa luokkaa kuin Lontoon metropolialueen.
https://www.eurekalert.org/pub_releases/2021-03/cp-bpb030321.php
Voit lukea aiheesta lisää myös näiltä sivustoilta:
https://yle.fi/uutiset/3-11807872
https://www.hs.fi/talous/art-2000007835022.html
https://cbeci.org/
