Kirjastojen kokoelmissa Mattilan teosta ei ole e-kirjana tai äänikirjana. Maksullisista palveluista se löytyy: Elisa Kirja https://kirja.elisa.fi/aanikirja/ratkaisu-ajattele-toisin sekä Nextory https://www.nextory.fi/kirja/ratkaisu-ajattele-toisin-10577611/
Uskontokunnilla on omiin perinteisiin perustuvia sääntöjä ja tapoja. Alkoholin käytöstä on Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja Pekka Vuonokari 2017 vastannut näin:"Alkoholinkäyttö ei kuulu meidän yhteisöömme. Itse en nosta onnittelumaljaakaan, sillä se liittyy niin vahvasti alkoholinkäyttöön. Emme halua olla mukana alkoholikulttuurissa." https://yle.fi/uutiset/3-9684757
Lisätietoa voi kysyä varmasti vaikkapa Espoon Rauhanyhdistyksestä. https://rauhanyhdistys.fi/espoo/
Hubert Monteilhetin kirjassa Ammattina kummitus (1984) kannessa on linna muureineen täyden kuun aikaan. Kirjassa orpopoika John joutuu karkumatkallaan linnaan, jossa kerrotaan Arthur-nimisen kummituksen harhailevan öisin. John piiloutuu yöksi linnan keittiökomeroon ja tutustuu kummituksiin.
Olisiko kyse tästä tarinasta?
Mekään emme onnistuneet tunnistamaan laulua. Sitä on näköjään yritetty tunnistaa kyseisellä YouTube-kanavalla jo 12 vuoden ajan.
Laitan kysymyksen julkiselle puolelle näkyviin. Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kappaleen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Vastaus löytyy Helsingin kaupunginkirjaston Kysy.fi -palvelusta, jossa kerrotaan näin:
"Miljoonasade-yhtyeen Heikki Salo kertoi radiohaastattelussa, miten hän oli appiukkonsa kanssa istuskellut aamukahvilla. Lähettyvillä oli ollut viljapelto, joka teki hidasta kuolemaa kuivuuden johdosta. Tätä tilannetta appiukko oli kommentoinut, että "jos nyt tulisi sade, se olisi miljoonasade". Eli viljan kuoleman sijasta voittaisikin elämä ja pelto röyhähtäisi kasvuun - ja silloin sataisi suoraan laariin. Miljoonasade on mainitusta tilanteesta hieno termi. Sana ilmeisesti tunnetaan maanviljelijäpiireissä yleisemminkin."
http://www.kysy.fi/kysymys/miljoonasateen-nimesta
Tässä hieman laajempi listaus aiheista:
Suomen itsenäistymisen ajan tarinat
Westö: Missä kuljimme kerran
Pekkola, Pasi: Huomenna kevät palaa
Saarto, Timo: Kuoleman kuukausi
Mustonen, Enni: Ruokarouva
Mustonen, Enni: Verenpisara ikkunalla
Oranen, Raija: Maan aamu
Oranen, Raija: Fanny
Mikkanen, Raili: Laulu tulipunaisesta huoneesta
Tikkanen, Märta: Emma ja Uno
Rajala, Panu: Kuningasajatus
Koivukari, Tapio: Luodetuulen maa
Vakkuri, Juha: Mannerheim ja saksalainen suudelma
Jaatinen, Pekka: Varjo : 1917 – 1918
Kaarnakari, Ville: Operaatio Kagaali
Skiftesvik, Joni: Isäni, sankari
Linna: Täällä Pohjantähden alla
Iloinen 20-luku
Eerola, Ville: Nuori Waltari
Hämeen-Anttila, Virpi: Käärmeitten kesä ja myöskin muut Karl Axel Björkin tutkimukset...
Kyseessä voisi olla Tero Järvisen Isäntä itte ; Kylymää vettä ja puunuijaa -äänikirja, ilm. 2008. Lukija Esko Nikkari. ISBN 978-952-5556-41-4
Sisältää 14 kertomusta.
Elokuvassa Matti tosiaan nostaa ilmeisesti suolakalan pytystä ja syö sen. Kala näyttäisi silakalta, vaikka sitä on vaikea tunnistaa varmasti, kun pää puuttuu ja Matti avaa vatsan. Sillä ei kuitenkaan näytä olevan rasvaevää eli se ei olisi siis muikku, jolla on rasvaevä selkäevän ja pyrstöevän välissä. Salakalla vatsaevä on pidempi ja selkäevä on alempana, joten sen pitäisi näkyä kohdassa, jossa Matti pitelee kalaa.
Kirjassa Matti syö myös, mutta ei kalaa, siinä mainitaan, että hän söi varsinkin voita paljon ja ryyppäsi tuopista piimää ja seuraavana päivänä hän paistoi potattipaistikkaita.
Kalan tunnistukseen löytyy apua LuontoPortista, https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kalat/ ja Vapaa-ajan kalastajien sivuilta,...
Paavo Cajander:
Mua voi! – Sa ilvene! Sa kukkamato!
Sa lemmen varas! Yöllä tullen multa
Varastit armahani.
Yrjö Jylhä:
Voi mua! – Sa veijari, kukkamato!
Sa lemmenvaras! Yöllä tulit, ryöstit
sydämen armaaltani.
Lauri Sipari:
Mitä –
jo alkaa valjeta!
Siis sinä, senkin petturi ja varas,
rupinen kukka
hiivit tänne salaa yöllä
näpistämään hänen sydämensä!
Matti Rossi:
Voi minua! Oo, sinä viettelijä! Nakertava
mato!
Rakkauden varas! Rosvon lailla tulit yöllä,
ryöstit rakkaaltani hänen sydämensä!
Liikennenturvan sivulla kerrotaan, että mopolla saa nykyään kuljettaa myös aikuista matkustajaa, jos rekisteröintitodistuksessa on maininta matkustajan kuljettamisen mahdollisuudesta. Kun kuljettaa toista matkustajaa, pitää ottaa huomioon, että matkustajan kuljettamisessa tarvitaan hyvää mopon hallintaa. Mopon matkustajalla pitää olla asianmukainen varustus ja kypärä on pakollinen myös matkustajalla.
Yle on uutisoinut 7.5.2011, että mopoilun onnettomuusriski kasvaa aina huomattavasti, kun mopon kyydissä on matkustaja. Mopo ja myös moottoripyörä on yleensä suunniteltu niin, että ne ovat parhaimmillaan kun ajaa yksin. Kun toinen on kyydissä, ajo-ominaisuudet eivät ole enää niin hyvät. Esimerkiksi paino on liikaa takana ja se vaikuttaa ajo-...
Tekstejä, joita toivoo julkaistavan voi lähettää kirjakustantamon kustannustoimittajan arvioitavaksi. Voi myös lähettää teoksia arvioitaviksi esim. Nuoren Voiman Liiton arvostelupalveluun ks. Suomen kirjailijaliiton sivustolta ohjeita ja muitakin vinkkejä, ks. https://kirjailijaliitto.fi/kirjailijalle/aiotko-kirjailijaksi/
Ikävä kyllä tätä runoa ei todennäköisesti löytynyt.
Palttinainen paita esiintyy usein kansanrunoudessa, esim. Suomen kansan vanhat runot,
haulla palttinapaitainen tyttö, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinapaitainen%20tytt%…
ja palttinainen paita, https://skvr.fi/poems?page=1&per-page=10&text=palttinainen%20paita&text…,
Kantelettaressa runoissa 1. kirja 19, 205, 217, 2. kirja 75, 146, 3. kirja 15, 31, 34 ja 36. ,
ja esim. tässä kansanrunoutta käsittelevässä teoksessa Lastenrunossa (s.64) http://resources.krc.karelia.ru/illh/doc/redkie/timonen.pdf
Yritän vielä uudelleen tiedustella kollegoilta, palaan asiaan jos saan uutta tietoa. Ehkä joku lukijoistamme tunnistaa runon?
Kansallisarkiston Vakka -tietokannasta olisi kysyjälle nyt hyötyä. Tietokannan käyttäminen ei ole aivan helppoa, joten 1) kansallisarkistosta tai kysyjän 2) asuinpaikan lähellä olevasta kansallisarkiston toimipisteestä kannattaa pyytää opastusta.
Kansallisarkiston verkkosivuston löytää osoitteesta www.narc.fi
Käy lähikirjastossasi henkilökohtaisesti kyselemässä, mitä siellä ehdotetaan. Tällä hetkellä mihinkään kirjastoon ei ehkä saa laittaa töitään esille, mutta tulevaisuudessa varmaankin taas.
Santtu Winterin kehittelemän Palikan suurin eroavaisuus suhteessa Mölkkyyn on 13. tyhjä palikka. Tyhjä palikka saa yksinään kaatuessaan edellisen pelaajan kokonaispistemäärän. Tyhjä palikka tuo siis uuden ulottuvuuden perinteiseen Mölkkyyn.
https://www.youtube.com/watch?v=bXBp5ZqxVG4&t=0s
https://www.seattlemag.com/article/lifestyle/palikka-seattles-new-favor…
Emme valitettavasti tunnistaneet kyseistä laulua tai runoa.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa sen, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Avaimia voi teettää lukkoliikkeissä ja monissa suutareissa. Jotkut avaimet ovat kopiosuojattuja ja niitä voi tilata ainoastaan valtuutetuista lukkoliikkeistä, henkilöllisyystodistus vaaditaan.
Liikkeitä Lahden seudulta löydät esim. kirjoittamalla Googleen termit
avaimet vara-avaimet Lahti
Kalkki-sanan yleisemmin tunnetun merkityksen (kalsiumyhdisteiden yleisnimitys) lisäksi sana tarkoittaa myös ehtoollismaljaa tai joskus myös ehtoollisviiniä. Karvas tai katkera kalkki tarkoittaa kuvainnollisesti tuskaa tai kärsimystä. Joskus sitä voidaan käyttää myös riemua ilmaistessa.
Ilmaisu on peräisin Raamatusta (esim. Isä, jos sinä tahdot, niin ota pois minulta tämä kalkki. Luuk 22:42).
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kalkki?searchMode=all
https://kaino.kotus.fi/ns/Nykysuomen_sanakirja_2_J-K.pdf
Voisiko olla kyseessä: Niukkanen, Laila, Tallukka ja Pallukka kiipesivät korkealle vuorelle (Himpelchen und Pimpelchen stiegen auf einen hohen Berg) [Kirjalito] [1981], https://www.finna.fi/Record/fikka.3306374. Tätä näyttää löytyvän vain muutama kappale kirjastoista, pääkaupunkiseudulla Kansalliskirjastosta ja vain lukusaliin lainattavana.
Vaikuttaa siltä, että laulua Käki meille kesän tuo ei ole julkaistu Suomessa äänitteellä. Siitä ei löydy tietoja Kansalliskirjaston Finna-tietokannasta, digitoitujen äänitteiden Raita-tietokannasta eikä Yleisradion Fono-äänitetietokannasta.
Laulun sanat ja nuotit löytyvät ainakin koulun laulukirjasta Soninen, Ahti: Soitan ja laulan : säestykset (Otava, 1968) ja todennäköisesti myös vastaavasta oppilaan painoksesta Laulan ja soitan : koulun musiikkikirja oppikouluja varten (Otava, 1962).
Nuotin oheistietojen mukaan laulu on romanialainen kansansävelmä, jonka on mukaellen suomentanut R. R. [Roine] Ryynänen.
