Muutamista Helsingin kirjastoista voi lainata koripallon joko 1 päiväksi tai 14 päiväksi. Näet listan lainattavista esineistä ja niitä lainaavista kirjastoista, kun laitat Helmetin tarkennettuun hakuun hakusanaksi haluamasi välineen (esim. koripallo) ja valitset aineistoksi esineen. Tarkemman esineen laina-ajan saat kysymällä sitä kirjastosta.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28koripallo%29%20f%3Aq__O…
Kirjasampo keskittyy kaunokirjallisuuden esittelemiseen. Sieltä voi hakea kysymääsi aihetta esim asiasanoilla ”lastenkirjallisuus taidehistoria”
https://www.kirjasampo.fi/fi
https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/lastenkirjallisuus%20taidehistoria
Ehkä parhaiten kysymääsi aihetta vastaa nuortenromaani Finn Zetterholm: Lydian salaisuus (2007). Myös Björn Sortlandin hieman vanhemmille nuorille suunnatussa romaanissa Silmätyksin (2007) liikutaan taiteen maailmassa.
Nämä pienten kuvakirjat esittelevät taidetta / taiteilijoita:
Eva Montanari: Kuka tietää miltä Krokotiili näyttää? (2002) - taiteen eri suuntaukset
Laurent de Brunhoff: Babarin taidemuseo (2006) - kuuluisia taideteoksia elefantti-versioina
Guido Visconti: Nerokas...
Suunna tarkoittanee isoäitiä. Kaakkois-Suomessa termistä on kuultu versiot suuma ja suuna. Eeva Haaviston kirjassa Sata kansanomaista kuviokudinmallia on yksi malleista nimeltään suunankirjat ja kotkalainen kollegani kertoi, että silloin hänen äitinsä (jonka sukua on kotoisin mm. Haapasaaresta ja Vehkalahden suunnalta) selitti sen tarkoittavan isoäitiä, suurnannaa/suurmammaa.
Kaari Utrio itse vastaa, että "Sana suunna tarkoittaa isoäitiä, mummoa. Oma isoäitini käytti sanaa omasta isoäidistään. Minulla on lapsesta lähtien ollut sellainen käsitys, että sana kuuluu itäisen Suomenlahden rannikon - Virolahden, Vehkalahden - kansankieleen, eräänlainen hellittelysana."
Toivo Honkosen säveltämä Seitsemänkymppisen humppa on kuultavissa äänitteeltä ...Pispalan poikia ollaan... (es. Pispalan kisällit, 2007).
Ratamo-kirjastojen kokoelmissa em. äänitettä ei valitettavasti ole, mutta voit tilata sen haluatessasi kaukolainaan oman lähikirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/piki.809855
Kanta.fi-sivustolta löytyy tietoa potilaan oikeuksista https://www.kanta.fi/potilaan-oikeudet#oikeus-paattaa-tietojen-luovutuk…. Tämän mukaan voit tehdä tietojen luovutuskiellon sekä Omakannassa että terveydenhuollon toimipisteessä, josta saat myös tarvittavat lomakkeet. Lisätietoja kannattaa kysyä terveydenhuollosta.
Luostarikirkko sijaitsee Kálymnos-saarella. Kreikankielinen nimi on Ágios Sávvas, suomalainen wikipedia käyttää nimeä Pyhän Sabbaksen luostari.
https://fi.wikipedia.org/wiki/K%C3%A1lymnos
https://www.youtube.com/watch?v=u88SCxV4qSQ
Pirjo Tuomisen Villit vedet teoksesta löytyy tällä hetkellä pääkirjastossa varastokappale ja Rileyn Vaarallinen kirje-teokseen on varauksia 271 kpl:ta.
Hei,
Kyseessä on Sakari Pälsin Fallesmannin Arvolle tapahtunut juttu. Kyseinen onkijuttu on ilmestynyt alun perin kokoelmassa Fallesmannin Arvo ja minä (Otava, 1932). Tarina on myös valikoimassa Fallesmannin Arvo parhaimmillaan - pahimmillaan (Otava, 1965).
Pirjo Mikkosen Sukunimet-kirjan mukaan Ikola on satakuntalaista alkuperää. Varhaisimmat havainnot nimestä ovat Kokemäeltä, Köyliöstä ja Tyrväältä. Satakunnasta nimi on levinnyt myös Etelä-Pohjanmaalle.
Aleksander Tugain ja Helene Garschinin, Tulion vanhempien, avioliitto ei kestänyt kauan: kun tuleva elokuvamies syntyi, nämä olivat jo eronneet. Theodor (Teuvo) oli heidän ainoa yhteinen lapsensa. Helene Garschin avioitui kahdesti uudelleen, ensin puolalaisen upseerin Peter Derodzinskyn, sitten suomalaisen Alarik Rönnqvistin kanssa, mutta sisarpuoliakaan Tuliolla ei ainakaan äidin puolelta ole. Tulion äiti "eli useiden ihailijoiden ja aviomiesten palvomana kahta ranskanbulldoggiaan hellien, mutta helli ilmeisesti eniten ainokaista poikaansa."
Tulio ei ollut naimisissa eikä hänellä omien sanojensa mukaan ollut lapsia. Tulio : levottoman veren antologia -kirjaan sisältyvässä kirjoituksessaan 'Fedja, ystävämme' Annikki Suni...
On julkaistu, Finna -haulla se löytyy yhä ainakin Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmasta. Saman Cannon Movie Tales -sarjan Prinsessa Ruusunen löytyy vielä muutamien kirjastojen kokoelmasta, mutta tätä kysymääsi Lumikki -elokuvaa ei näyttäisi olevan enää missään kirjastossa lainattavissa.
Lauseen alkuperästä on esitetty useita teorioita, mutta varmuutta asiasta ei vaikuta olevan. Jake Remington ei itse ilmoittaudu lauseen keksijäksi. Tšingis-kaanilta se ei ole peräisin. Variaatioita siitä on viime vuosina esiintynyt esim. Mission: Impossible - Fallout -elokuvassa ja Game of Thrones -sarjassa sekä lukuisissa verkkomeemeissä. Lause ei nähdäkseni esiinny kirjallisuudessa ennen 2000-lukua.
Yrjö Jylhä runoili Toiviotiellä-kokoelmansa (1938) runossa Pieni taikuri lähestulkoon näin - Jylhän linnat, lyhdyt, penkit ja parvekkeet olivat lumesta, eivät hiekasta.
1920-luvulla sukunimen Valtio saaneesta löytölapsesta kerrotaan Apu-lehdessä 13/2015 ilmestyneessä Hannu Koskelan artikkelissa Ihmeellinen on elämä (verkkoversio nimellä Raiteille hylätty vauva).
Koskela kirjoittaa lapsen saamasta sukunimestä hieman tulkinnanvaraisesti: "Löytölapsi sai hätäkasteen ja lain määräämän sukunimen Valtio." Tätä ei tule tulkita niin, että laki olisi määrännyt antamaan nimeksi juuri "Valtio". Vuoden 1920 sukunimilaki määräsi, että jokaisella tuli olla sukunimi. Sille, jolla ei ollut sukunimeä, papin piti kirkonkirjaan merkitä sukunimeksi "sen talon, torpan tai muun asumuksen nimi, jota hän hallitsee, tahi se sukunimeä vastaava nimi, jolla hänet muuten paikkakunnalla tunnetaan -- taikka, milloin näitä...
Tällä hetkellä näiden kolmen maan kesken järjestys taitaisi olla 1. Ruotsi, 2. Tanska, 3. Suomi.
Vuodelta 2018 peräisin olevassa kansainvälisessä vertailussa lainsäädännöltään eläinystävällisimmistä maista Ruotsi sijoittui kuudenneksi ja Tanska seitsemänneksi. Suomen yhä voimaantuloaan odottavasta uudistetusta eläinsuojelulaista on ollut tarkoitus tehdä ei ainoastaan pohjoismaisen vertailun kestävä, vaan peräti "maailman paras". Hallituksen esitykseen 154/2018 kirjoitetut monet tuotantoeläimiä koskevat poikkeukset olisivat kuitenkin saaneet aikaan sen, että Suomi olisi tavoitteistaan huolimatta jatkossakin pysynyt Ruotsin ja Tanskan jäljessä eläinten hyvinvointia lainsäädännöllisesti vertailtaessa....
Kysymyksen runo on Yrjö Jylhän Pieni taikuri, vuonna 1938 ilmestyneestä kokoelmasta Toiviotiellä - sillä erotuksella, että Jylhä runoili lumesta, ei hiekasta: "Lumesta linnat ja lumesta lyhdyt, / lumesta patsaat ja parvekkeet, / lumesta ihmiset myös sä teet, / ihana lapsuus, ja mihinkä ryhdyt, / muotoon puhkee se viipymättä / totellen alttiisti pientä kättä."
Laulun ovat levyttäneet myös Marica (1977), Satu ja Vaahtopäät (1994), Arja Havakka (2002) ja Sinitaivas (2014).[
Laulusta on kaksi muuta suomenkielistä versiota: Tuula Amberlan esittämä ”Korppi” (1992) ja Emma Salokosken ”Miksi sä meet” (2005). Wikipedia
Helmet-kirjastojen kokoelmista ei löydy teosta, joka sisältää Richard Fordin novellin Under the Radar. Novelli sisältyy Fordin novellien kokoelmaan A multitude of sins : stories (Random House 2002), joka kuuluu Helsingin yliopiston kirjaston Kaisa-talon kokoelmiin.
https://finna.fi/Record/helka.9916849923506253#toc
https://www2.helsinki.fi/fi/helsingin-yliopiston-kirjasto/toimipaikat/p…
Kyseistä HIM-kaivonkantta ei taida oikeasti olla olemassa. Se näyttää olevan Michelle Ward -nimisen taiteilijan suunnittelema malli. Tässä linkki hänen sivustolleen:
https://michelleward.typepad.com/michelleward/manhole-madness/
Hän on ottanut kaivonkannen mallin saksalaisesta kaivonkannesta:
https://www.shutterstock.com/fi/image-photo/altena-may262015-manhole-co…
Kaivonkansien historiasta en löytänyt kirjaa. Ainoa aihetta käsittelevä kirja Finnassa on Lawrence Weinerin kuvateos New Yorkin kaivonkansista:
https://www.finna.fi/Record/uniarts_print.994771154206249
Kannattaa tutustua aihetta käsittelevään aiempaan Kysy kirjastonhoitajalta vastaukseen. Vastaus on parin vuoden takaa ja siinä on myös Helsingin kaupungin...
Hyvin pienet lapset voivat sairastua harvinaiseen Neimann-Picin tautiin. Terveyskirjasto Jopa 18 kk ikäisenä voi olle muistisairas, kertoo MTVn uutiset 27.6.2017
Alzheimeriin voi sairastua jo kolmenkympin tienoilla, mutta todennäköisimmin niin nuoren muistivaikeudet johtuvat muusta esim. stressistä. Toki muistamattomuuden oireet kannattaa aina tutkituttaa lääkärillä. Potilaan lääkärilehti 10.6.2015 ja Terveyskirjasto
Englannissa kerrotaan 23 vuotiaasta sairastuneesta HomeCare.co.uk, suomessa nuorimmat julkisuuteen tulleet ovat sairastuneet noin nelikymppisinä.
