Koulujen päättäjäisjuhlaa vietettiin Helsingin Sanomien uutisoinnin mukaan lauantaina 31.5.1986.
"Lauantai oli viimeinen työpäivä sadoilletuhansille koululaisille", kerrottiin sunnuntain 1.6.1986 lehdessä. Koulutyön mainittiin alkavan uudelleen taas 14.8.
Helmet-kirjastojen fyysiset äänikirjat lainataan CD-levyinä kirjastojen toimipisteistä. Jos olet kotipalvelun asiakas, valitsemasi äänikirjat lähetetään kotiin muiden tilaamiesi kirjojen kanssa.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kotipalvelu_ja_jousto…
E-äänikirjoja voi kuunnella omalla tietokoneella tai lukulaitteella. Ohjeita eri e-kirjapalveluiden käyttöön löydät täältä: https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Kirjat_ja_aanikirjat/Ohjeet_ekirj…
Tietokirjallisuudessa autokauppa näyttää olevan varsin huonosti katettu aihealue. Automyyjille tarkoitettuja käytännön oppaita ei vastaani tullut lainkaan; julkaistu kirjallisuus painottuu vahvasti ostajan näkökulmaan. Autokaupan juridisia ja kuluttajansuojakysymyksiäkin tarkastellaan etupäässä kuluttajalähtöisesti. Myyjäpuoli pääsee näkyvimmin esille muistelmissa ja erilaisissa historiikeissa, joista niistäkin saattaa toki löytää käyttökelpoisia tiedonmurusia - mikäli vain jaksaa sellaisten toivossa kirjoja selailla.
Oheinen kirjalista on poiminta kirjastojen autokauppakirjallisuustarjonnasta. Se ei yritä olla tyhjentävä luettelo, vaan enemmänkin suuntaa-antava viitelista siitä, mitä on tarjolla. (Huom! Kaikkia tässä...
Valon nopeus on 299 792 458 m/s eli 1 079 252 848,8 km/h. Kun tiedät jonkin taivaankappaleen etäisyyden Maasta, pystyt laskeskelemaan kuinka kauan valon matka sieltä meidän nähtäväksemme kestää. Avaruuden mittapuulla Kuu on hyvin lähellä kotoplaneettaamme. Sieltä valo ehtii Maahan noin 1,3 sekunnissa. Mars-planeetan ollessa lähimmillään, entää valo sinne runsaassa kolmessa minuutissa. Auringon etäisyys Maasta vaihtelee hiukan vuodenajan mukaan. Auringosta valon kestää saapua Maahan reilut 8 minuuttia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Valonnopeus
https://www.tiede.fi/artikkeli/kysy/kauanko_kestaa_valon_matka
https://yle.fi/uutiset/3-10612199
https://tiedetuubi.fi/tuiki-tuiki-tahtonen
Hei, tässä muutama vinkki:
Tuutikki Tolonen: Mörkövahti (seuraavat osat Mörköreitti ja Mörköviesti)
Vuokko Hurme: Kiepaus (seuraavat osat Kaipaus ja Keikaus) tai Värikkäät 1: Tiukun salaisuus (seuraava osa 2: Kirjava kartano ja 3:Varjovieras)
Karin Erlandsson: Helmenkalastaja (seuraavat osat Linnunkesyttäjä, Vuorikiipeilijä ja Kukistaja)
Heli Rantala: Suurenmoinen sitruunaseikkailu tai Kaikkien aikojen kookoskeikka
Siri Kolu: Villitalo (seuraavat osat Villitalon valitsemat, Villitalo taistelee)
Pääsääntöisyydestä on ehkä vaikeampi löytää esimerkkejä. Ainakin pari nykytaiteilijaa on hyödyntänyt töissään valokuvia eri tavoin.
Kaarlo Stauffer on maalannut viime vuodet lapsuutensa valokuva-albumin tarjoamia aiheita. Stauffer kuvaa projektiaan yritykseksi tuoda asioita salamanvalosta päivänvaloon.
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000008491807.html
https://helsinkicontemporary.com/artist/kaarlo-stauffer
Espoon Galleria Aarnissa viime vuonna pidetyssä näyttelyssä oli esillä kuvataiteilija Jonna Johanssonin töitä. Maalaukset perustuivat esimerkiksi erilaisten sosiaalisesta mediasta peräisin olevien valokuvien pohjalta työskentelyyn, jossa valokuvan realismi haihtuu ja hälvenee...
Tiedustelin asiaa Otavalta, sillä he ovat kustantaneet Cassandra Claren edelliset suomennokset.
Valitettavasti tätä kirjasarjaa he eivät ole ainakaan näillä näkymin suomentamassa.
Suomennostoiveista kannattaa toki aina lähettää palautetta suoraan kustantajille!
Runo Tyyntä julkaistiin ensimmäisen kerran Eila Kivikk'ahon vuonna 1952 ilmestyneessä kokoelmassa Venelaulu (WSOY).
https://finna.fi/
Vain unen varjo : kaipuun ja surun runoja (toimittaneet Hannele Koivunen ja Laura Virkki, Otava, 1997)
Kyseessä täytyy olla Ernest Thompson Setonin Villejä eläimiä.
Kirjasta löytyy tarina Lobo-nimisestä harvinaisen suuresta sudesta, susien kuninkaasta, jolla oli valkoinen puoliso,
sekä tarina Risakorva-nimisestä jäniksenpoikasesta, josta kasvaa suuri ja vahva urosjänis.
Näiden lisäksi kirjassa on tarinoita linnuista, koirista, hevosesta ja ketusta.
Miekkalisäke on rintakehän pienin luinen osio. Vastasyntyneellä se koostuu vielä rustosta, mutta luutuu myöhemmin aikuisuudessa ja yhdistyy rintalastaan. Luu on kuitenkin koostumukseltaan pehmeämpää kuin useimmat muut luut. Miekkalisäkkeen latinankielinen nimi on processus xiphoides, jossa jälkimmäinen sana merkitsee miekan muotoista. Vaikka miekkalisäke onkin pieni, sillä on kuitenkin tärkeä tehtävä tiettyjen sisäelinten ja useiden lihasten kiinnityskohtana. Näihin lihaksiin kuuluvat erityisesti vatsalihakset ja pallealle pohjan tarjoavat lihakset.
Andresonin, Holmen ja Burnsin (2021) mukaan miekkalisäkkeessä voi olla suurtakin anatomista vaihtelua sen muodon ja koon suhteen. Miekkalisäke saattaa siis olla pullistunut ulospäin, mutta...
Kyseessä on luku- ja kirjoitushäiriöistä aikaisemmin käytetty nimitys.
Nykyään käsitteen "sanasokeus" ovat korvanneet käsitteet "dysleksia" ja "lukihäiriö/lukivaikeus".
Voit lukea aiheesta lisää Duodecim Terveyskirjaston sivuilta: https://www.terveyskirjasto.fi/dlk00401/oppimiskyvyn-hairiot-lukihairio…
Lähteet:
Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Duodecim Terveyskirjasto: https://www.terveyskirjasto.fi/
Tässä aihetta käsitteleviä romaaneja:
Natalia Kivikko: Punavuoriefekti
Hanna-Riikka Kuisma: Kerrostalo
Toni Tuomainen: Leipäjonoromaani
Noora Vallinkoski: Perno Mega City
Satu Vasantola: En palaa takaisin koskaan, luulen
Kyseessä on latinan kielen sana, ja sanakirjan mukaan tristitia on käännettynä murhe, surumielisyys, tylsyys.
Ensimmäinen lista, jonka koosti Pyhä Antonius, koostui 25 paheesta, joka sittemmin pienentyi kahdeksaan paheeseen Evagrios Pontoslaisen käsissä. Näissä käännöksissä mainitaan mässäily, himokkuus, ahneus, melankolia, viha, henkinen velttous, turha kunnianhimo ja ylimielisyys. Nämä kuolemansynnit levisivät länteen Evagrioksen oppilaan Johannes Cassianuksen mukana, joka puhui "kahdeksasta pahasta ajatuksesta": vatsanpalvonnasta, lihanhimosta, rahanhimosta, vihasta, murehtimisesta, alakuloisuudesta, turhamaisuudesta ja ylpeydestä.
Seitsemäksi kuolemansynniksi lista muuttui paavi Gregoriuksen aikana, jossa murehtiminen ja alakuloisuus...
Suomalaisista miesten etunimistä löytyy joitain merkitykseltään sangen lähelle 'suojelijaa' tai vartijaa' osuvia. Varsin moni niistä tosin on selvästi vierasperäiselle kalskahtava.
Parhaat vastineet lienevät Birger ja sen muunnos Börje ('auttaja, suojelija') sekä Raimo, suomalainen muunnelma saksalaisista nimistä Raimond ja Raimund, joiden pohjana on muinaissaksan nimi Ragimund, 'neuvokas suojelija'.
Aleksanteri monine muunnelmineen (Aleksi, Aleksis, Alex, Alexander, Alexis, Santeri) pohjautuu kreikan verbiin alexo ('puolustaa, auttaa').
Casper, Jasper, Jasperi, Jesper, Jesperi, Kaspar, Kasper, Kasperi perustuvat kaikki persiankieliseen sanaan kansbar, 'kalleuksien vartija'.
Edvard ja alun perin sen lempinimenä käytetty Eetu...
Työterveyslaitoksen sivulla todetaan, että Covid-19-tautia vastaan FFP-suojaimia käytetään kertakäyttöisinä.
Muuta käyttöä, kuin tartuntatautien torjuntaa varten, suojaimessa on merkintöjä. Nämä merkinnät kerrotaan myös sivulla.
Sivun osoite:https://hyvatyo.ttl.fi/koronavirus/ohje-suu-ja-nenasuojus?_ga=2.3161964…
Eläimiä, joilla on ihmistä paljon kehittyneempi kuulo, ovat mm. lepakot, elefantit, valaat, delfiinit, hiiret, päästäiset, koit, heinäsirkat, kissat ja myyrät. Kun eläimen tuottama ääni on tarpeeksi korkea tai matala, ei ihminen sitä kykene paljaalla korvalla kuulemaan.
Jussi Viitala kirjoitti kirjassaan Inhimillinen eläin, eläimellinen ihminen (2003) näin; "Lepakoiden kolmiulotteinen maailma, jossa ne taitavasti lentäen suunnistavat, rakentuu ympäristön kohteista heijastuvien kaikujen varaan. Ne lähettävät hyvin lyhyitä ja hyvin korkeita ääni-impulsseja, jotka sitten heijastuvat ympäristön kohteista. Tämä äänikuva on niin tarkka, että sen avulla lepakot havaitsevat pienimmätkin kohteet. Lepakko ikään kuin näkee korvillaan...
Leikinlasku lienee tosiaan johdettu sanonnasta "laskea leikkiä", niin kuin kysymyksessä arvellaan. Laskea on tässä esimerkiksi puheen yhteydessä käytetyssä merkityksessä 'antaa tulla, laskettaa, suoltaa, syytää'. Samantapainen sanonta on "laskea luikuria". Luikurinlaskuakin näkee ja kuulee silloin tällöin leikinlaskun tapaan käytettävän, vaikka sanakirjoihin saakka se ei ole päätynyt - toisin kuin leikinlasku.
Kielitoimiston sanakirja
Pirkko Muikku-Werner, Jarmo Harri Jantunen, Ossi Kokko, Suurella sydämellä ihan sikana : suomen kielen kuvaileva fraasisanakirja
Musiikki ja laulu kuuluvat näyttelijäntyön aineopintoihin yhdessä monipuolisen liikunnan, näyttelijäntyön perusteiden sekä äänenkäytön ja puheen opintojaksojen kanssa. Musiikkiin ja lauluun kuuluu henkilökohtaista laulunopetusta ryhmässä toteutettavien musiikinkurssien lisäksi ja äänenkäyttöä opiskellaan lukuisilla puhekursseilla. Esimerkiksi vuonna 2014 näyttelijäntyön koulutusohjelman kandidaatin tutkintoon kuului 25–26 yksityislaulutuntia vuodessa kolmen vuoden ajan.
Tiina Korkiainen: Ääni-instrumentti näyttelijän työkaluna https://taju.uniarts.fi/bitstream/handle/10024/6655/maisterin_tutkielma…
Näyttelijöiden laulutaidoissa on suuria tasoeroja, toteaa laulunopettaja Riitta Keränen oheisessa verkkoartikkelissa. Etenkin...
Voit lukea myös aikakauslehtiä samoilla tunnuksilla, kuin e-kirjojakin. Kotimaisia aikakauslehtiä löytyy osoitteesta https://pek.emagz.fi/ ja ulkomaisia lehtiä osoitteesta https://www.pressreader.com/. Molempiin lehtipalveluihin kirjautuessa kirjastoksi valitaan Kainet.
Samalla kirjastokortin tunnuksella ja pin-koodilla pääsee käyttämään kaikkia Pohjoisen eKirjaston palveluita.
Ylen verkkosivuilla tosiaankin kerrottiin vuonna 2015 useiden kuntien Ruotsissa huomioineen kulkuväylien talvikunnossapidossa sukupuolten välisen tasa-arvon. Tavanomainen järjestys aurata lumesta puhtaaksi ensimmäiseksi autotiet ja vasta sitten jalankulku- ja pyörätiet katsottiin etenkin naisia syrjiväksi. Tutkimusten mukaan naiset suosivat yleisesti jalankulkua ja pyöräilyä. Miehet puolestaan turvautuivat naisia yleisemmin yksityisautoiluun. Autojen todettiin pystyvän kyllä etenemään kymmensenttisessä lumessa, mutta lastenvaunujen ja rollaattoreiden kanssa kulkevat joutuivat ongelmiin. Kokeilukunnissa auraustyöt aloitettiinkin ensimmäiseksi jalankulkuväyliltä. Sen katsottiin myös vähentävän...
