Kollega auttoi: Ensimmäiseksi tuli mieleen Seppo Jokisen Piripolkka (2002, Loisto-pokkari 2003). Siinä on jengi, joka tekee huumekauppaa ja komisario Koskinen yrittää selvittää asiaa. Samalla kirja käsittelee myös Koskisen yksityiselämän kiemuroita.
Kansallisbiografian artikkelin mukaan Erna Tauro osallistui 10.11.1965 Yleisradion järjestämään laulukilpailuun kahdella teoksella, joista toiseksi sijoittui "Den gamla brudkläderskan" Evert Huldénin sanoihin ja kolmanneksi "Höstvisan" Tove Janssonin sanoihin. Kilpailun voitti Kari Rydmanin laulu "Mitä sanoisin sinulle tänään".
Kilpailusta on hieman erilaisia tietoja eri lähteissä. Kirsti Gaddin artikkelin mukaan Yleisradio järjesti tämän laulelmakilpailun vuonna 1967 ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi ja "Brudkläderskan" kolmanneksi. Myös "Stora sångboken" -nuotin mukaan kilpailu järjestettiin vuonna 1967 Cay Idströmin aloitteesta ja "Höstvisa" sijoittui toiseksi. Boel Westinin kirjoittamassa Tove Janssonin elämäkerrassa...
Lahjoituksina otamme vastaan hyväkuntoisia kirjoja, joille on kysyntää. Lähinnä uutuuksia, joista on pitkät varausjonot tai klassikoita, jos niitä ei ole omassa kokoelmassamme enää riittävästi. Huonokuntoista aineistoa poistetaan jatkuvasti, joten joskus tarvetta saattaa olla vähän vanhemmallekin aineistolle.
Muutamissa kirjastoissa on lisäksi kirjakierrätyshylly tai -kärry, johon asiakkaat voivat tuoda pieniä määriä kirjoja muille asiakkaille. Kirjastot, joissa on kierrätyshylly löytää Helmet sivuilta tätä polkua pitkin: Helmet > Kirjastot ja palvelut > Näytä kirjastot joissa on (pudotusvalikko)...kirjakierrätyspiste
Eri kirjastoilla voi olla eri käytäntöjä kirjalahjoitusten suhteen, joten kirjoja kannattaa tarjota suoraan omaan lähikirjastoosi.
Yleisesti ottaen kirjastot ottavat vastaan sellaisia lahjoituksia, joille on käyttöä kirjaston kokoelmissa. Kaunokirjallisuudesta tällaisia ovat esimerkiksi uudet teokset, joista on varausjonoa sekä vanhemmat kirjat, joita on vähän kokoelmissa, mutta jotka ovat yhä lainattuja (klassikot ja muut vanhat halutut teokset, joista ei ole otettu uusia painoksia). Tietokirjojen puolelta käyttöä voi olla esimerkiksi sellaisilla ajanmukaisilla ammattikirjoilla ja perusteoksilla, joita käytetään yhä oppilaitoksissa oppikirjoina tai joita muuten lainataan paljon.
Maailman lippuja voi tutkia esim. World Factbookista, https://www.cia.gov/the-world-factbook/references/flags-of-the-world/ ja vaakunoita on Heraldry-Wikissä, https://www.heraldry-wiki.com/heraldrywiki/wiki/Heraldry_of_the_world. Lisää lippu- ja vakuunasivustoja löytyy Makupalat.fi:stä, https://www.makupalat.fi/fi/k/6172%2B11333/hae?category=120557&sort=tit….
En valitettavasti löytänyt kattavasti rajatunnuksia. Ehkä Rajamuseo osaa auttaa tässä eteenpäin, https://raja.fi/rajamuseon-yhteystiedot-ja-kulkuyhteydet.
40b on vuoden 1943 lääkärintarkastusohjesäännössä "Toisen silmän menetys vamman seurauksena, vakavat vammat toisessa tai molemmissa silmissä (Anopthalmus traumaticus)." B II -luokitus on "Toinen silmä terve; määräajaksi, kunnes silmän menetyksestä kulunut vähintään 1 vuosi. Tapaukset, joissa silmäkuoppa sidekalvo- ja luomiarpien takia epämuotoinen, aiheuttaen esim. runsasta limaeritystä. Molemmat silmät vahingoittuneet, näkö huonontunut myös paremmassa silmässä. Toisen silmän näkö 0-0,3, toisen 0,3-0,5."
Lähde:
Lääkärintarkastusohjesääntö (L.T.O.): 1943. Puolustusvoimain Pääesikunta, lääkintäosasto.
Kirjan arvio on julkaistu Parnasson numerossa 4/2011 sivuilla 64-65. Lehteä säilytetään Helmet-kirjavarastossa Pasilassa.
https://finna.fi/Record/arto.013263389
https://kirjtuo1.helmet.fi/search~S2*fin?/tparnasso/tparnasso/1%2C6%2C7…
Rivit ovat Johann Wolfgang von Goethen runon Willkommen und Abschied lopusta.
Saksaksi ne kuuluvat näin:
"Und doch, welch Glück, geliebt zu werden!
Und lieben, Götter, welch ein Glück!"
Suomenkieliset rivit ovat Aale Tynnin käännöksestä Tervehdys ja hyvästijättö.
Koko runon voit lukea saksaksi esimerkiksi täältä:
https://www.projekt-gutenberg.org/goethe/gedichte/chap056.html
https://www.mumag.de/gedichte/goe_jw39.htmlRivit
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Tässä muutamia ehdotuksia:
Antell, Ann-Christin: Puuvillatehdas-sarja
Baldini: Uuden ajan opettaja
Bradley, Alan: Flavia de Luce -sarja
Fellowes, Julian: Snobit
Fellowes, Jessica: Mitford-sarja
Ishiguro: Pitkän päivän ilta
Kawakami, Hiroko: Sensein salkku
Jones, Sadie: Kutsumattomat vieraat
Medberg, Sara: Kultaportin kaunottaret & muu tuotanto
Penny, Louise: Three Pines -sarja
Saisio, Pirkko: Passio
Lisää lukuvinkkejä voi kysyä kirjaston Lukuopas-palvelun kautta. Lukuopas tekee asiakkaan toiveiden mukaan räätälöityjä kirjalistoja. Tarkemmat tiedot palvelusta löytyvät verkkosivuiltamme: https://www.kajaani.fi/kirjasto/lukuopas/
Kirja kuuluu Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmaan ja on tosiaan luettavissa vain Pasilan kirjastossa. Kirjaa ei voi varata, mutta sitä voi mennä lukemaan kirjaston aukioloaikoina. Lisätietoja saa Pasilan kirjastosta: (09) 310 85001.
Rovaniemen kirjastosta ehdotettiin kolmea nimeä: Oiva Arvola, Pentti Harjumaa ja Veikko Haakana. Voisikohan runoilija olla joku näistä? Valitettavasti Lappi-osasto on juuri nyt remontin alla, joten siellä ei päästä osaston runokirjoihin käsiksi.
Löytyisiköhän taiteilija Kirjasammon lappilaisten kirjailijoiden listauksesta, https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha%253AInstance_ID1242315040912? L… kirjallisuusseura saattaisi tuntea etsimänne runoilijan, https://www.lapinkirjallisuusseura.fi/yhdistys/.
Toimittajat ilman rajoja -järjestön 2.5.2022 julkaistun tiedotteen mukaan Suomi sai kärkimaata Norjaa selvästi huonommat pisteet sekä journalismin laillisten puitteiden että taloudellisten toimintaedellytysten osalta.
Lailliset toimintaedellytykset viittaavat ainakin Helsingin Sanomain kolmen toimittajan saamiin syytteisiin viime syksynä. Toimittajat kirjoittivat Puolustusvoimien Viestikoekeskuksesta kertovan jutun ja julkaisivat sen, mistä rapsahti syyte.
Suomalainen lehdistö - ja media muutenkin - on hyvin keskittynyttä, mikä sekin rajoittaa sananvapautta. On helppo myös palautella mieliin, miten Suomessa on vähän kerrassaan lakkautettu ns. maakuntien kakkoslehdet. Vain sitoutumattomat porvarilliset...
Tutkimastani meteorologisesta kirjallisuudesta en löytänyt mainintoja erikseen nimetyistä kotimaisista paikallisluonteisista tuulista. Sen perusteella vaikuttaisi siltä, että meillä tavataan vain ns. yleisiä tuulia. Yritin lähestyä aihetta myös kielitieteen kautta, mutta yhtä laihoin lopputuloksin. Tuuli näyttää kaiken kaikkiaan olevan verrattain vähän käsitelty aihe tietokirjallisuudessamme.
Etu- ja sukunimilakimme ovat viime vuosina muuttuneet aiempaa suvaitsevaisemmiksi: aiempi vaatimus kotimaisen nimikäytännön mukaisesta nimestä on lieventynyt säädösmuutosten myötä "vakiintunutta nimikäytäntöä vastaavaksi". Poikkeusperusteet mahdollistavat sellaisenkin nimen valinnan, joka ei täytä tätä ehtoa "jos henkilöllä kansalaisuutensa, perhesuhteidensa tai muun niihin rinnastettavan seikan perusteella on yhteys vieraaseen valtioon ja esitetty etunimi vastaa kyseisessä valtiossa vakiintunutta etunimikäytäntöä". Periaatteessa vierasperäisiä kirjaimia sisältävän nimen antaminen on siis mahdollista – ei kuitenkaan täysin ilman perusteita.
Digi- ja väestötietoviraston nimipalvelusta voi tarkistaa, löytyykö ajateltua nimeä...
Hei!Palautesivu näkyy alareunassa löytyvissä linkeissä. Tässä linkki palautelomakkeeseen https://helmet.finna.fi/Content/palaute).Helmet Chat on toiminnassa ja nousee näkyviin Helmet-sivuilla silloin, kun siellä on vastaaja paikalla (ma - to 12 - 17, pe 12 - 16).
Wivi Lönnin suunnittelema koulu oli käynyt ahtaaksi jo ennen sotia, ja uudelle koululle oli jo tuolloin katsottu uusi tontti kauppalan keskustassa sijaitsevasta puistosta, urheilukentän vierestä.
Lähde: Marianne Junila: Lapin lippulaiva. Lyseonpuiston lukio 1908-2008. s. 71.
Miranda MacQuittyn kirjassa Aavikko sanotaan näin: "Aavikon hiekka on peräisin kivistä, jotka ajan kuluessa ovat kuluneet ja rapautuneet." (s. 8) Kirjassa Maailma tänään. [16], Pohjois-Afrikka taas sanotaan, että Saharan hiekkadyynejä muodostuu "rapautuneesta hiekkakivestä ja graniitista". "Dyynejä muodostava hiekka kulkee tuulen mukana jokitasangoilta tai meren ja järvien rannoilta." Saharasta kuitenkin vain noin 25 prosenttia on "tuulten dyyneiksi kasaamaa hiekkaa". Suurin osa on kallioista ja kivistä tasankoa (s. 86-87) Helsingin Sanomien Tiede-sivuilla 29.5.2012 Helsingin yliopiston geologian ja mineralogian professori Juha Karhu on vastannut kysymykseen Miksi Saharassa on ennen kaikkea hiekkaa? Hän kertoo mm. että jääkauden jälkeen...
Martha's Vineyardin saarella sijaitsi yksi Yhdysvaltojen ensimmäisistä tunnetuista kuurojen yhteisöistä ja siellä syntyi oma viittomakieli, jota käytti aikoinaan valtaosa saaren väestöstä. Saari on innoittanut monia yhdysvaltalaisia kauno- ja tietokirjailijoita.
https://www.mappit.net/bookmap/places/635/marthas-vineyard-ma-us/
Romaanikirjoilijoista todennäköisin olisi Philip R. Graig. Hän on kirjoittanut kokonaisen sarjan jännityskirjoja, jotka sijoittuvat Martha's Vineyardille. Sarjan ensimmäinen kirja, A Beautiful Place to Die, ilmestyi vuonna 1989 ja toinen, The Woman Who Walked into the Sea, vuonna 1991.
https://en.wikipedia.org/wiki/Philip_R._Craig
Kuuluisa Martha's Vineyardille sijoittuva...
Isä meidän –rukous on luettavissa sloveenin kielellä netistä esimerkiksi sloveeninkielisestä Raamatusta. Rukous löytyy Matteuksen ja Luukkaan evankeliumeista (Matt. 6:5-15 tai Luuk. 11:1- 13).
https://www.bible.com/fi/versions/1636-znz-ziva-nova-zaveza
Löysin Forebears-nimisen palvelun, jossa Jose-nimisiä ihmisiä lasketaan olevan 29 946 427 https://forebears.io/forenames?q=jose. Palvelun kuvauksesta en saanut selvää, mihin tilastointi perustuu ja kuinka luotettava se on.
