Verkossa saatavilla oleva Kielitoimiston sanakirja antaa artistille seuraavanlaisen määritelmän:
artisti
(viihde)taiteilija.
Juuri verkkoon julkaistu Etymologinen sanakirja sanoo lisäksi seuraavaa:
Etymologinen täydennysosa
kansainvälinen sana
Lähtökohtana lähinnä ranskan artiste ’artisti’ < italian artista ’artisti’, jonka pohjana on latinan ars ’taide, taito’.
Latinan ars‑sanan taivutusmuodot perustuvat vartaloon art-.
Artisti voi tarkoittaa siis taiteilijaa, mutta painotus siinä on yleensä enemmän viihdetaiteilijan puolella.
Viihdetaiteilija taas määritellään Kielitoimiston sanakirjassa näin:
viihdeohjelmaa esittävä taiteilija, artisti.
Iskelmälaulajat ym. viihdetaiteilijat.
Viihde taas...
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kyseistä runoa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Festivaalin 50-vuotisjuhlien tiimoilta kirjoitetuissa lehtijutuista ei löytynyt lainkaan mainintoja suomalaisista osallistujista. Keskisuomalainen kyseli luijoiltaan kesällä 2019 "Olitko Woodstockissa elokuussa 1969? – Ota meihin yhteyttä!", mutta jatkojuttua aiheesta ei löytynyt ainakaan lehden arkistosta. Eli ilmeisesti kukaan ei ollut vastannut yhteydenottopyyntöön.
Yritetään etsiskellä festarivierailijoita vielä tätäkin kautta. Olisiko joku teistä kysymyksen lukijoista mahdollisesti osallistunut Woodstockin festivaaleille elokuussa 1969? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Kovin tarkkaan tätä kuvausta vastaavaa kuvakirjaa en löytänyt, mutta hieman vastaavia joissa yksityiskohdat eivät aivan täsmää:
Amrhein, Annette: Pikku pesukarhun joulukirje (2019) - Pikku pesukarhu löytää hangesta joulukirjeen, joka kotiin päästyä osoittautuu olevan hänelle itselleen.
Gliori, Debi: Pingviinipostia (2002) - Pikku Pingviini lähtee jakamaan postia isänsä puolesta, ja viimeiseksi postisäkkiin jää sinne vahingossa päätynyt hänen pikkuveljensä muna.
Jos kyseessä ei ole kumpikaan näistä kirjoista, voin välittää kysymyksen valtakunnalliselle kirjastolaisten sähköpostilistalle, josko joku siellä keksisi kirjan. Muistatko lisätietoja, esimerkiksi miten vanha kirja on tai milloin olet lukenut sen tai oliko se suomalainen vai...
Juha Hernesniemen Aivokirurgin muistelmat (WSOY 2022) löytyy jo OUTI-kirjastojen kokoelmista.
Linkki OUTI-verkkokirjastoon: https://outi.finna.fi/Record/outi.2254591
Soitoille ei ole omaa nimitystään. Puhutaan myös sisäänsoitosta. Yleensä kuitenkin mainitaan, monesko soitto on kyseessä: ensimmäinen soitto, toinen soitto ja kolmas soitto.
Suomen Kansallisoopperan sisäänsoiton melodia on Fredrik Paciuksen oopperasta Kung Karls jakt (Kaarle-kuninkaan metsästys). Se oli ensimmäinen suomalainen ooppera, ja se kantaesitettiin vuonna 1852. Libreton oopperaan kirjoitti Zacharias Topelius.
https://www.kansallisteatteri.fi/serve/teatterisanasto-kansallisteatter…
Suomen Kansalliooppera/Arkisto
Ikävä kyllä mitään luotettavaa tietoa ei kyseisestä taiteilijasta löytynyt. Etsitty mm. taiteilijamatrikkelista.
Signeeraus on hieman epäselvä, joten suosittelen kääntymään taideasiantuntijoiden esim. antiikki- ja taidehuutokauppojen puoleen ja selvittämään heidän kauttaan tarkemmin taiteilijan henkilöllisyyden.
https://www.hagelstam.fi/yhteystiedot-1
https://www.bukowskis.com/fi/sell
https://www.helander.com/ota-yhteytta/
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämän Suomen kirjallisuuden käännökset –tietokannan mukaan Tatu Vaaskiven teos Loistava Armfelt : elämäkertaromaani (Gummerus, 1938) on käännetty ruotsiksi ja norjaksi. Ruotsiksi teoksen käänsi vuonna 1939 Brita Hiort af Ornäs ja teoksen nimi on Kungagunstlingen : Gustaf Mauritz Armfelt. Kustantajiksi mainitaan Schildt ja Wahlström & Widstrand. Tryggve Width käänsi teoksen norjaksi. Norjannoksen Kongens yndling : eventyret om Gustav Mauritz Armfelt julkaisi Gyldendal-kustantamo vuonna1940.
http://dbgw.finlit.fi/kaannokset/
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi
Virolaisessa Loomingu ”raamatukogu” –julkaisusarjassa(1406-0515 ; 4-5 / 2013, Kultuurileht 2013) on Tatu Vaaskivi –numero...
Mahdollisuus tarrojen tekemiseen löytyy useammasta Helmet-kirjastosta.
Esim. Entressen kirjastossa on käytössä Roland CutStudio -ohjelma, jolla kuvaa voi muokata.
Mallikuvaksi vaaditaan yksivärinen, selkeäkontrastinen JPEG-kuvatiedosto, kuten logo tai siluettikuva. Myös EPS 3 ja Illustrator 3 muotoiset vektoritiedostot kelpaavat. Käsityksen laitteen mahdollisuuksista saat laittamalla esim. Googlen kuvahakuun haluamasi aiheen ja sanan silhouette.
Tässä lista kirjastoista, joista vinyylileikkuri löytyy.
Tarkempia tietoja Oodin vinyylileikkurista.
Tarkempia tietoja Entressen vinyylileikkurista.
Kyseessä on varmaankin Maarit Verrosen vuonna 2004 julkaistu novellikokoelma Keihäslintu.
Kyseinen jo 1800-luvun puolivälissä sukupuuttoon kuollut lentotaidoton lintulaji oli siivetön ruokki (Pinguinus impennis, engl. great auk).
Siivetön ruokki mainitaan Enid Blytonin teoksessa Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944, suom. Laila Järvinen, 1950).
https://finna.fi/Record/anders.433354
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_40954
https://www.enidblyton.net/adventure-series/the-island-of-adventure.html
https://www.britannica.com/animal/great-auk
Netistä löytyi muutama tuore vertailu virvoitusjuomayhtiöistä liikevaihdon mukaan:
Zippia.com: The 15 Largest Soda Brands in The World
BizVibe.com: The Current State of the Top 10 Soft Drink Companies in 2022
Tilastopalvelu Statistasta löytyy paljon erilaisia virvoitusjuomateollisuuteen liittyviä vertailuja, mutta suurin osa on valitettavasti maksumuurin takana.
Runo löytyy verkosta monesta muistolausevinkkilistasta. Esimerkiksi Memoria-hautatoimiston sivustolla https://www.memoria.fi/muistolauseet/luonto-ja-ikuisuus/, Runoa ei kuitenkaan löytynyt mistään Tagoren runojen suomennoskokoelmasta. Syy tähän löytyi, kun kysyin asiaa suomentaja Hannele Pohjanmieheltä. Runo ei ole ollenkaan Nobel-kirjailija R. Tagoren tekstiä. Kääntäjä arvelee, että joku on joskus kääntänyt runon alun suomeksi ja se on alkanut elää omaa elämäänsä. Runoilijan tekstiä on täydennetty niin, että siinä ei ole juuri mitään alkuperäistä jäljellä. Runon tiedoissa ei siis kuuluisi lukea R. Tagore vaan Anonyymi.
Tagoren alkuperäinen bengalinkielinen laulu (neljä säkeistöä, ei uskonnollista sävyä) ilmestyi...
Mikäli kysyjä tarkoittaa sitä, että onko sallittua soittaa viulua julkisesti kirjaston tiloissa, niin asiaa kannattaa tiedustella kirjaston esihenkilöltä/henkilökunnalta.
Mikäli kysyjä haluaa harjoitella/treenata viulun soittoa yksityisesti kirjaston tiloissa, on seitsemässä Helmet-kirjastossa musiikkistudio, jota voi varata.
Alla lista kirjastoista, joista musiikkistudio löytyy. Tarkemmat ohjeet varaamiseen ja studion käyttöön löytyvät kunkin kirjaston sivuilta.
https://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Hei!
Nyt olikin vaikea kysymys. Lännenelokuvia löytyi useita, mutta ei mainintaa, onko niissä käytetty sähköttämistä.
Tällainen englanninkielinen sivusto kuitenkin löytyi. MORSE GOES TO THE MOVIES (trainweb.org) Olisiko siitä apua?
Ikävä kyllä kyseistä signeerausta ei löytynyt. Katsoin Signaturer.se - Porslins- och Keramikstämplar -sivustolta sekä teoksesta Salakari & Kalha: "Keräilijän aarteet - Kupittaan Savi" (WSOY, 2011). Kirjassa mainitaankin, että tehtaan puumerkeistä ei ole kattavia luetteloita.
Voit koettaa etsiä tietoa Googlen kuvahaulla. Liitteeksi laittamaasi kuva ei tuottanut tulosta, mutta ota kuva lautasen kuvapuolelta ja etsi sillä, jospa silloin onnistuisi. Hinta-arviota voi kysellä vanhojen tavaroiden kaupasta tai huutokauppakamareilta.
Elektronisen musiikin pioneeri Jean-Michel Jarre vaikuttaa olevan voimissaan. Häneltä ilmestyi 22. studioalbumi "Oxymore" joka julkaistiin 21.10.22.
Lisää säveltäjän kuulumisista ja projekteista löytyy hänen kotisivuiltaan:
https://jeanmicheljarre.com/
Facebook-sivultaan:
https://fi-fi.facebook.com/jeanmicheljarre/
Instagram-tilitään:
@jeanmicheljarre
Tätä kirjoitettaessa viimeinen uusi julkaisu Pink Floydin nimellä oli single "Hey, Hey, Rise Up!" huhtikuussa 2022. Yhtyeen kitaristi David Gilmour sanoi tuolloin, että kyseessä oli yksittäinen hyväntekeväisyysjulkaisu Ukrainan auttamiseksi ja ettei Pink Floydia ole tarkoitus koota uudelleen. Vuonna 2015 hän sanoi, että olisi väärin jatkaa Pink Floydia ilman vuonna 2008 kuollutta kosketinsoittaja RIck Wrightia. Yhtye ei ole esiintynyt konserteissa vuoden 2005 jälkeen. Sen sijaan yhtyeen jäsenet ovat esittäneet yhtyeen musiikkia elävänä omien soolokokoonpanojensa kanssa.
Lähteet:
https://www.rollingstone.com/music/music-features/pink-floyd-david-gilm…
https://web.archive.org/web/20161018075857/https://www.theguardian....
Sanonta like two peas in a pod merkitsee, että kaksi asiaa tai ihmistä ovat hyvin samanlaisia, varsinkin ulkonäöltään. Tämä merkitys on sama kuin suomen kuin kahdella marjalla, mutta two peas in a pod voi tarkoittaa myös, että kaksi ihmistä ovat aina yhdessä.
Muita vastaavia sanontoja ovat cut from the same cloth, joka korostaa varsinkin asioiden tai ihmisten samanlaista luonnetta, ja to be a dead ringer for, joka kertoo, että joku tai jokin on aivan samannäköinen kuin joku/jokin muu.
Lähteet:
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/like-two-peas-in-a-…
https://www.englishcoursemalta.com/learn/idiom-to-be-like-two-peas-in-a…
https://dictionary.cambridge.org/dictionary/english/be-cut-from-the-sam…
https://...
Planeettojen renkaiden arvellaan syntyneen joko aurinkokunnan muodostaneesta esiplanetaarisesta kertymäkiekosta tai sitten planeetan kohtaamisesta pienen kuun kanssa. Ensimmäisessä tapauksessa planeetan gravitaatio olisi repinyt palasiksi möykyn kertymäkiekon ainetta ja palaset olisivat jääneet kiertämään planeettaa. Jälkimmäisessä tapauksessa kuu joko törmäsi emoplaneettaansa tai tuli niin lähelle, että vuorovesivoimat repivät sen hajalle. Kummassakin tapauksessa planeetan ympärille jäi paljon kappaleita, jotka päätyivät kiertämään planeettaa kiekkomaisina muodostelmina. Saturnuksen renkaiden oletetaan syntyneen jommallakummalla tavalla.
Lisäksi ohuita renkaita saattaa muodostua, kun meteoroidit törmäävät planeetan...
