Marilyn Kaye on on kirjoittanut Sisters Clubin http://www.sistersclub.net/sisters/index.jsp?c=page&id=814
nettisivujen mukaan 120 kirjaa, joista on suomennettu vain Replica-sarja.
Sisters clubin sivuilla on esitelty lyhyesti muutama uusin Replica-sarjan kirja.
Samantapaista tietoa löytyy myös WSOY:n sivuilta
http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=authors&auth_cat=&id=320&lastname=Kaye&f…
Muilta nettisivuilta tietoa löytyy vain englanniksi.
Tänä syksynä ilmestyy Kirjastopalvelun kustantama kirja
Bengtsson, Niklas
Klooneja ja muukalaisia : ulkomaisia nuorten scifi-sarjoja
Siinä on suomenkielellä tietoa Marilyn Kayesta ja hänen kirjoistaan.
Jyväskylän kaupunginkirjaston tietokannasta voi myös tarkistaa Marilyn Kayen kirjoittamat...
Kuten mainitsit, Heidi on saksalainen lyhentymä Adelheidista ja se on ollut Suomen almanakassa v:sta 1973. Nimen yleistymistä ympäri maailmaa ovat edistäneet Johanna Spyrin Heidi-romaanit, joista ensimmäinen suomennettiin jo 1885. Toisena juurena voi olla vanha pohjoismainen nimi Heid (valo, valoisa, pilvetön), joka esiintyy jo Edda-runoissa.
Mika on lyhentymä Mikaelista ja se on ollut almanakassa v:sta 1973. Mikael on mm. Raamatussa mainittu arkkienkeli. Mikaelin nimi on suosittu kristillinen nimi, pyhimyksiä on yli 20. Mikael on ollut almanakassa v:sta 1705. Mikaelilla on lukuisia muunnoksia.
Lisätietoja molemmista nimista saat esim. kirjasta Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja (1999), jota on käytetty tässä vastauksessa lähteenä....
Suurinosa taidemuseoista ja gallerioista on suljettu maanantaisin. Onnistuimme löytämään vain muutamia, jotka ovat avoinna myös maanantaisin.
http://www.millesgarden.se/
http://www.thielska-galleriet.se/
Tukholman taidegallerioita ja niiden aukioloaikoja:
http://www.stockholmtown.com/templates/CategoryList___2919__SV.aspx?cat…
Tukholman museot:
http://www.stockholmsmuseer.com/
Näistä kirjoista voisi olla apua:
- Vaikuttavat viestit : opas kehitysvammaisten mielenterveyden ja käyttäytymisen arviointiin / Heikki Seppälä
- Lasten ja nuorten psykiatria / Marianne Cederblad
Tällaisia artikkeleita aiheesta löytyy:
- Kehitysvammaneuvoloiden asiakkaiden psyykkiset ongelmat ja mielenterveyspalvelujen tarve / Esa Chydenius ... (et al.)
Suomen lääkärilehti 1998, n:o 13, s. 1553-1559
- Mielenterveysprojekti muutti käsityksiä hyvästä hoidosta : apu pitää viedä kotiin / Heikki Seppälä (Ketju 1998, n:o, s. 9-10)
- Maailma viekoittelee ja kaatuu lopulta päälle : kun ote elämästä lipsuu, horjuu mieli / (Ketju 1994, n:o 6, s. 8-10)
Ketju-lehti on Kehitysvammaliiton lehti. Kehitysvammaliiton Internet-sivusto löytyy täältä:
http...
Ensimmäisen teoksen nimi on Heinähattu ja Vilttitossu, Tammi 1989 ja uusimman
Heinähattu, Vilttitossu ja kielletty kampela, Tammi 2005
(ks. esim. http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml tai
http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=5&pid=424&lang=FI )
Alla viitteitä löytämistäni teatterisovituksista:
1. Heinähattu, Vilttitossu ja suuri pamaus –lastenooppera: ”Heinähattu, Vilttitossu ja vauva" -kirja on ollut innoittajana lastenoopperalle, jonka käsikirjoitus on Tiina ja Sinikka Nopolan, musiikin sävellys Markus Fageruddin
(http://www.kapsakki.fi/nayttamoesitykset_heinahattu.html)
2. Heinähattu, Vilttitossu ja Rubensin veljekset –näytelmä (ilmeisesti samannimiseen kirjaan)
(http://www.hkt.fi/ohjelmisto/play.mhtml?hein)...
Kaikkiin kirjastoihin on hankittu journalistiikkaa käsitteleviä kirjoja. Uusimmat ja esim. kurssikirjoina käytetyt ovat kyllä enimmäkseen lainassa. Tässä muutamia Itäkeskuksen kirjastoon hankittujen kirjojen nimiä:
- Parempi lehtijuttu / Lauri Kotilainen
- Oivaltava toimittaja / Esko Salminen
- Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja / Tapani Huovila
- Hyvä lehtijuttu : kirjoittajan opas / Lauri Kotilainen
- Lehdentekijän käsikirja / Lauri Kotilainen
Saat aihetta käsittelevistä kirjoista luettelon Helmet-tietokannan kautta (www.helmet.fi). Kirjoita aihe-hakuun jokin näistä sanoista: journalismi, toimitustyö tai toimittajat. Voit rajata haun koskemaan vain Itäkeskuksen kirjaston kirjoja näin: hae ensin jollakin hakusanoista, napsauta...
Nimesi alkuperää selvitetään mm. kirjassa: Lempiäinen, Pentti, Nimipäivättömien nimipäiväkirja.
Samaisesta hyllypaikasta 88.29.löydät myös kirjan: Kutsu vaikka kukkaseksi, jossa selvitetään nimen Margareta alkuperää.
Rita lienee alkuaan ollut lyhenne Margaretasta.
Voit varata kirjoja, joita on hankittu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin. Varaamiseen tarvitset kirjastokortin ja nelinumeroisen tunnusluvun, jonka saat kirjastosta. Varaaminen maksaa 50 senttiä kirjalta. Täältä saat lisäohjeita varaamiseen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Jos haluat varata kirjoja, joita ei ole hankittu pääkaupunkiseudulla mihinkään kirjastoon, ei myöskään esim. yliopiston kirjastoon, voit tehdä kaukopalvelupyynnön. Tietoa kaukopalvelusta löydät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Maakuntakirjastojen aineistoa voi etsiä Kirjastot.fi-sivuilta (www.kirjastot.fi ) löytyvän monihaun avulla, http://monihaku.kirjastot.fi/maakuntakirjastot . Monihaun mukaan äänitettä on olemassa esim. Mikkelin, Kuopion, Tampereen, Rovaniemen, Kajaanin, Jyväskylän maakuntakirjastoissa. Äänitteen saat käsiisi menemällä omaan kirjastoosi ja tilaamalla sen kirjaston kautta itsellesi kaukolainaksi. Kaukolainat ovat maksullisia, maksut vaihtelevat eri kirjastoissa.
Lappeenrannan maakuntakirjaston Internet-sivuilla esitellään eteläkarjalaisia kirjailijoita. Sivuilta löytyy Anni Swanin elämäkertatiedot ja teosluettelo osoitteessa http://www.lappeenranta.fi/?deptid=13020 (tai www.lappeenranta.fi/kirjasto, Etelä-Karjala -aineisto, Eteläkarjalaisia kirjailijoita).
Nilsiän kirjastossa on saatavilla kirjat Robinsonista muumipeikkoon sekä Aleksis Kivestä Martti Merenmaahan, joissa on lyhyet elämäkertatiedot. Samoin pystyt tilaamaan omaan kirjastoosi elämäkerran Anni Swanista, tekijä Maija Lehtonen. Anni Swanista on kirjoitettu myös jonkun verran lehdissä, tiedot niistä löytyvät Aleksista. Lehtiartikkeleita sinun kannattaa kysyä omasta kirjastostasi.
Voisiko etsimäsi olla toinen näistä? Kumpikaan ei täysin vastaa antamiasi tietoja.
- Kuluttajien mielikuvat jalostetuista luomutuotteista : tietoa markkinalähtöisen tuotekehityksen pohjaksi / Anne Arvola & Liisa Lähteenmäki (2003)
- Miten kuluttaja havaitsee "terveellisyyden" tuoman lisäarvon elintarvikkeissa? : oman kokemuksen ja tiedon vaikutus : kirjallisuuskatsaus / Nina Urala & Liisa Lähteenmäki (2001)
Molemmat kirjat ovat Teknillisen korkeakoulun kirjaston kokoelmissa, Espoon Otaniemessä. Täältä saat lisätietoja:
http://lib.tkk.fi/
Kuopion kaupunginkirjaston aineistotietokantaan lehdistä ei tehdä asiasanoja, joten lehdistä voi tehdä hakuja vain nimessä olevien sanojen perusteella. Valtakunnallisesti lehtien artikkelitietoja luetteloidaan Aleksi-tietokantaan, jota voit käyttää kirjastossa olevilla internet-päätteillä. Löydät sivun Kuopion kaupunginkirjaston sivulta kohdasta Linkit ks. http://www.kuopio.fi/kirjasto/i_linkit.htm
Sinun tulee vielä erikseen tarkistaa Kuopion kaupunginkirjaston web-origo-aineistohausta, onko kyseistä lehteä saatavilla lainattavaksi tai luettavaksi. Lisäneuvoja voit aina halutessasi kysyä lehtisalista, aikuistenosaston tietopalvelusta tai lähikirjastoista.
Uudempia käsityökirjoja voit hakea kirjastomme web-origo-aineistohausta...
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi/index.htm )käännöstietokannan mukaan Joel Lehtosen Putkinotkosta ovat ilmestyneet seuraavat ruotsinnokset:
- 1973 Putkinotko Berättelsen om en lat spritlangare och en dum herreman, kääntäjä N.-B. Stormbom
- 1935 Ödemarkens barn, kääntäjä Bertel Gripenberg
Yleisimmin hyväksytyn selityksen mukaan itämerensuomalaisten kielten tietää-verbi on johdos vanhemmasta tie-sanasta. Tämän mukaan tietää olisi alkuaan merkinnyt 'tuntea t. osata tie', mahdollisesti myös 'seurata jälkien muodostamaa uraa', josta helposti on voinut kehittyä myös yleisempi menettelytavan tuntemisen tai selon hankkimisen merkitys. On kuitenkin esitetty myös mahdollisuus, että tietää olisi lainaa samasta germaanisesta juuresta kuin sietää verbikin. Suomen kielessä tietää on esiintynyt Agricolasta ja kaikista samanaikaisista käsikirjoituksista lähtien. Myös tietää-verbin johdos tieto on esiintynyt kirjakielessä alusta alkaen. Johdos näyttää olevan kantasuomalainen siitä päätellen, että vastaavia johdoksia on myös...
Kysymyksessä on ilmeisesti kirja nimeltä Märta Baerin tarina:
Märta Baerin tarina/[toim. Timo Elo.].- [Hki] : Terveyden maailma, 1986 (Forssa: Forssan kirjap.). ISBN 951-99748-8-1.
Kirjan saa kaukolainaksi esim. Porin kaupunginkirjastosta.
Volkswagen Passatin kotisivuilla
http://www.vw.com/vwlife/commercial.html
tai http://www.hvwc.org/movies/
on Pasattin mainoksia musiikkikrediitein, muttei kysymääsi mainosta. Sama instrumentaalbiisi saattaa soida eräässä sivulla olevassa mainoksessa.
Kappaleena soi Shigeru Umebayashin "Yumeji's Theme" elokuvan In the Mood For Love soundtrackiltä.
Kysymykseesi ei voi vastata tyhjentävästi Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa, koska aihe on laaja ja monitahoinen. Löydät hyvin tietoa luostarilaitoksen synnystä lähikirjastosi tietosanakirjoista (esim. Otavan suuri ensyklopedia ja Spectrum).
Lähes kaikissa ns. korkeammissa uskonnoissa esiintyy luostarielämää. Kristillisen luostarilaitoksen syntymämaa on Egypti. Siellä syntyi ensimmäinen erakkoyhdyskunta, joka myöhemmin kehittyi varsinaiseksi luostariksi. Ensimmäinen historiankirjoituksen maininta erakoista on vuodelta 250. Ensimmäisen luostariyhdyskunnan perustajana pidetään Pyhää Pakomia eli Phomios Suurta (n. 290-346). (Tiedot ovat Otavan suuresta ensyklopedista.)
Jonkin verran tietoa luostarilaitoksen historiasta löydät...
Mervi Kosken kirjassa Ulkomaisia nuortenkertojia kerrotaan, että Thomas Brezina on syntynyt vuonna 1963 Wienissä. Hän on kirjoittanut lähes 100 lasten- ja nuortenkirjaa, ensimmäisen kirjansa hän kirjoitti 1990. Suomeksi hänen kirjojaan alkoi ilmestyää 1999. Mervi Kosken kirjassa on käsitelty hänen tuotantoaan. Tämän kirjan löydät Enontekiön kirjastosta. - Tähän asti suomennetut kirjat saat selville vaikkapa Lapin kirjastojen tietokannasta http://www.lapinkirjasto.fi kohdasta Aineistohaku ja varaukset.
