Tietoja Rovanimen kirkon freskoista löytyy seuraavasta kirjasta:
Ylimartimo, Sisko, Lennart Segerstråle ja Elämän lähde : Rovaniemen kirkon alttarifreskon taustaa ja tulkintaa. Rovaniemi : Rovaniemen Seurakunta, 2000. (Rovaniemen Seurakunta ; nro 10)(Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja. c, Katsauksia ja puheenvuoroja, ISSN 1236-9616 ; no. 18), ISBN: 951-634-743-6.
Pyydän tarkistaan saatavuustiedot esim. Lapin yliopiston kirjaston HILLA-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Mene sivulle http://www.kirjastot.fi/ammattikalenteri
Heti mmattikalenteri -otsikon alla on seuraava teksti:
"Ammattikalenteri tavoittaa kattavasti koko kirjastokentän. Kalenteria on helppo seurata tilaamalla ilmoitukset omaan sähköpostiin. Rekisteröidy ensin Kirjastot.fi:hin, ks. ohje." Ohjeen kautta voit rekisteröityä käyttäjäksi ja saada mm.tiedot avoimista työpaikoista omaan sähköpostiisi.
Emme löytäneet kattavaa selitystä nimelle. Suomen kielen etymologisessa sanakirjassa IV (1979)sana taana liitetään mm. sanoihin mökki, tönö, maja, asumus. Sana on liitetty myös vakavuuteen, hitauteen ja verkkaisuuteen; esim. sanonta käydä taanaan t. taanaasti on tarkoittanut paikallisessa murteessa hidasta ja verkkaista. Kannattaa katsoa itse tarkemmin esim.Etymologisen sanakirjan IV osasta.
Sokerijuurikas on kehitetty sokerikasviksi juurikkaasta. Kun punajuuresta on sen pitkän viljelyn aikana kehitetty meheväjuurisia lajikkeita, jotka eivät helposti puudu, on sokerijuurikkaan jalostustyössä pyritty tyydyttämään sokeriteollisuuden tarpeita. Sokerijuurikas on sitkeäkuituinen eikä maukkaudessa vedä vertoja esimerkiksi punajuurelle tai muille Suomessa viljellyille juureksille. Sitä käytetään paljon karjanrehuna.
1920-1930-luvulla keittokirjoissa oli joitain ohjeita: Sokerijuurikeitto, Keitetyt sokerijuuret, Sokerijuurimuhennos, Marjapuuro sokerijuurikkaan kera, Puolukkahilloke sokerijuurikkaan kera. Toisen maailmansodan aikaisissa pula-ajan keittokirjoissa ei noita ohjeita enää löydy. Kahvinkorvikkena ja siirapin tekoon sitä...
Jos kirja on tarkoitettu myyntiin, se täytyy kustantaa. Kustantaja voi olla kustannusyhtiö, yhdistys jne. tai tekijä itse. Tietoa omakustanteen tekemisestä löytyy seuraavista teoksista:
-Vakkuri, Kai: Digitaalinen painaminen ja muita neuvoja omakustantajalle, Etelän kirja 2003
-Vakkuri, Kai: Omakustantajan käsikirja : näin kustannat ja markkinoit oman kirjan, BTJ Kirjastopalvelu 2005
Julkaisun suunnittelua ja julkaisutoimintaa käsittelee mm. teos:
-Niinikangas, Vesa: Ajatukset käyttöön : julkaisijan käsikirja, Enostone 2001
Kirjoittamiseen opastaa mm. Kai Vakkurin kirja:
-Sinä kirjoitat kirjan : luovan kirjoittamisen opas,BSV kirja 2001
Tai jos olet kiinnostunut oman ainutkertaisen kirjan tekemisestä käsityönä, voit tutustua...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen Helmet- tietokannasta ja Fennica-tietokannasta etsimällä ei oikeastaan löytynyt taideteokseen perustuvia lapsille tarkoitettuja kotimaisia satuja jo mainitsemiesi lisäksi. Aikuisille löytyi kaksikielinen satukirja Joulupukin lomamatkat – Santa’s Holiday Travels (Sinikka Salokorpi, Bruno Maximus 1999), jossa kuvituksena ovat taiteilija Bruno Maximuksen taulut ja tarinat ilmeisesti perustuvat niihin. Kirjassa on 12 noin viiden sivun mittaista tarinaa, jokaiseen tarinaan liittyy yksi kuva.
Helmet-tietokannasta löysin lisäksi tiedot omakustanteena ilmestyneestä kirjasta Salomaa: Maailmojen synty:kertomus lapsille:kuvakirja (H.E. Salomaa 2003). Kirjan tiedoissa on maininta ” maalaukset Helmi Salomaa”....
Ella on muuntuma Helenasta ja siitä muodostuneesta Elinasta, mutta useissa maissa sitä käytetään myös Eleonoran kutsumamuotona. Saksassa on Ellan yhteydessä viitattu lisäksi Elisabethiin ja voipa se olla Gabriellan, Isabellan ja Petronellankin lyhentymä. Englannissa nimen tulkitaan tarkoittavan kaunista keijukaista. Suomen almanakassa vuodesta 1950.
Sofia on kreikan viisaus, viisas, ymmärtävä. Tuttu nimi monissa maissa. Sohvi on nimen suomalainen muunnos. Suomen almanakassa Sofia on ollut 1705-1928 ja uudelleen vuodesta 1950.
Lähteet:
Lempiäinen:Suuri etunimikirja
Riihonen: Mikä lapselle nimeksi?
Kun varattu aineisto on noudettavissa siinä kirjastossa josta sen haluat noutaa, lähetetään kijastosta tieto sinulle joko postin välityksellä, sähköpostitse tai tekstiviestillä. Mikäli asiakastiedoissasi on sähköpostiosoite, lähtee tieto aina varatusta aineistosta sähköpostiin, muutoin ilmoitus tulee postitse. Varausilmoitusten lähettäminen tekstiviestillä on maksullinen palvelu, tarkemmin tästä palvelusta osoitteessa: http://www.helmet.fi/screens/help_fin.html#varaaminen
Englanninkielen kertaamiseen sopisi kielikurssi Brief case : kertaa englantia!, 2005. Kirjaan kuuluu 2 cd-levyä. Lukion moniosaisia kursseja on Culture café, In touch ja English update. Aikuisopiskelijoiden suosiossa on kielikurssi English for you. Se lähtee aivan alkeistasolta. Oulun kaupunginkirjastossa olevia kielikursseja voi hakea Intro verkkokirjastosta http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 laittamalla asiasanoiksi esim. englannin kieli, aikuisopiskelu, itseopiskelu. Lisäksi kielikurssit on jaoteltu tason mukaan alkeistaso, keskitaso, edistynyt taso. On myös kielikursseja, jotka on suunniteltu kuullun ymmärtämisen, esim. Active listening, tai suullisen kielitaidon kohentamiseen , esim. Puhu englantia, No problem! tai Let’s talk...
Laulun nimi on Nous tähtönen ja se alkaa sanoilla:
Nous tähtönen kirkas yöhön maan, yön varjot poistavi tuo.
Se löytyy Elsa Kojon toimittamasta nuotista Suuri joululaulukirja (WSOY) ja J. N. Vainion toimittamasta nuotista Valistuksen laulukirjan säestyksiä (3. p. 1927).
Kummassakin nuotissa säveltäjäksi on merkitty A. S-g.
Valistuksen laulukirjan säestyksissä sanoittajaksi on
merkitty A. J. B. ja suomentajaksi I. H. Suuressa joululaulukirjassa sanoittajaa ei mainita.
Olisikohan kyse Hessen runo Vaiheet:
Kun kutsuu elämä, siis, sydän, valmis
taas ole jäähyväisiin, uuteen alkuun.
Iloiten lähde, nurkumatta katko
siteesi entiseen, päin uutta riennä.
On lumousta joka matkaan lähtö,
se auttaa elämään, se meitä suojaa...
Runo löytyy Herman Hessen kirjasta Lasihelmipeli.
Verkossa luettavat vanhat lehdet kattavat vuodet 1771 - 1890 ja löytyvät osoitteesta http://digi.lib.helsinki.fi/sanomalehti/secure/query.html.
Kysymyksesi on todella laaja, koska luovutetulla alueella ilmestyi monta lehteä mainitsemasi aikavälissä.
Teoksen Suomen lehdistön historian mukaan evakkoon joutuneet sanolehdet olivat Wiborgs Nyheter, Karjalan Ääni,Kansan voima, Maakansa, Kansan työ, Laatokka, ja karjala. käkisalmen sanomat lakkasi ilmestymästä ko vuonna 1940.
On todellakin monta muuta lehteä alueelta, kuten Sortavalalainen Laatokka Karjala.
Suomen lehdistön historia on laaja ja kattava teos, josta saa paljon tietoa.
Pentti Lempiäisen teoksessa Suuri etunimikirja nimestä Mitja todetaan, että se on Demetrioksen eli Dimitrin venäläinen kutsumamuoto. Teoksen mukaan Mitjan lähtökohtana voi olla myös Mikael. Sama teos antaa nimestä Demetrios seuraavat tiedot: kreikkalaisen maan ja maanviljelyksen jumalatar Demeterin poika, Demeterille pyhitetty. Lisäksi Demetrios on itäisessä ja läntisessä kristikunnassa monien pyhien nimi.
Piita- nimeä ei löytynyt nimikirjoista. Internetistä nimestä löytyy muutama maininta, mutta ei varsinaisesti tietoa alkuperästä.
"Kuolemantanssin" saa monistemuotoisena Teatterikoulun kirjastosta, os. Haapaniemenk.6, Hki.Siitä on siellä moderni Lauri Siparin suomennos, mutta myös vanha Anna-Maria Tallgrenin käännös. TEAK:n kirjastoon käy Yliopiston kirjaston Helka-kortti, tai, jos Sinulla ei ole sitä, voit saada 2 eurolla heidän Arsca-korttinsa esittämällä kuvallisen henkilötodistuksen.
John Ronald Reuel Tolkien syntyi 3.1.1892 ja kuoli 2.9.1973. Lisää tietoa kirjailijasta saat mm. Suomen Tolkien-seuran kotisivuilta http://www.suomentolkienseura.fi/.
Kirjoista Vilkuna, Kustaa: Etunimet (4.uud.painos 2005) ja Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja (1999) löytyy tietoa etunimistä. Kirjat löytyvät kirjastosta. Vilkunan kirjassa kerrotaan, että Henna on vanha muoto nimistä Henriikka ja Henrietta. Nämä nimet ovat Henrikin sisarmuotoja.
Kustaa Vilkunan Etunimet (2005) ja Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja (1999) kertovat, että Emmi on Emman tai Emilian hellittelymuoto. Emma on muinaisaksalaista alkuperää ja merkitsee voimakasta, yleistä tai suurta. Emilia pohjaa muinaisroomalaiseen Aemilius-suvun nimeen. Liisa on suomalainen lyhentymä Elisabetista, ja pohjautuu heprealaiseen Elisebaan, joka merkitsee Jumala on valani tai Jumala antaa valon. Marie on saksalais-ranskalainen muunnos hepralais-armenialaisesta Mariasta, jonka merkitys ilmeisesti on toivottu lapsi tai myös näkijätär, herratar.
Kirjassa Mikä lapselle nimeksi, kirjoittanut Eeva Riihonen sanotaan Venla-nimestä näin: Muunnos ruotsin Vendlasta, Wendelasta, jotka on muunnettu germaanien slaaveista käyttämästä vendi-nimityksestä (vandaalit) tai paikannimestä Wendelburga. Nimipäivä on 2.6. Vendelasta sanotaan: Nimi on tullut tutuksi Kaari Utrion kirjasta. Ruotsin historioasta tunnetaan Vendela, Ruotsin, Göötanmaan ja Vendien kuningatar. Nimipäivä ruotsalaisessa almanakassa 8.11.
