Milla-nimi on tullut almanakkaan v. 1973. Kustaa Vilkunan Etunimet-kirjan mukaan Milla on kehittynyt nimistä Emilia, Ludmila ja Camilla. Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -kirjassa kerrotaan Emiliasta, että se merkitsee latinankielisen alkuperänsä mukaan innokasta, ahkeraa, uutteraa tai imartelevaa ja hurmaavaa. Vilkunan kirjassa mainitaan, että slaavilaisen Ludmila-nimen merkitys on kansan rakastama. Eeva Riihosen mukaan latinankielinen Camilla tarkoittaa alttaripalvelijaa ja se pohjautuu kunniallista ja jaloa merkitsevään sanaan camillus.
Vastaus kysymykseesi voisi löytyä esimerkiksi Jean-François Revelin Dalai Lamaa käsittelevästä kirjasta ”Munkki ja filosofi” (Basam Books, 1999). En saanut kirjaa juuri nyt käsiini, joten en voinut tarkistaa asiaa. Kirja kuuluu Kotkan kaupunginkirjaston kokoelmiin ja näyttää ainakin tällä hetkellä olevan hyllyssä. Lisäksi kirjastossa on useita Dalai Laman ajattelua valottavia teoksia. Näet luettelon kirjoista kirjaston aineistotietokannasta http://kyytikirjastot.fi:8001/intro2.dll?formid=form2&sesid=1137507109 kirjoittamalla Tekijä-kenttään Dalai Lama.
Lisäksi sinun kannattaa tiedustella kirjastosta seuraavia lehtiartikkeleita:
Tekijät: Peiponen, Katja
Nimeke: Kristinuskon ja buddhismin dialogista / teksti: Katja Peiponen
Julkaisussa...
Seitsemän tassua ja Penny -sarjassa ilmestyvät keväällä 2006 osat 18 ja 19. Sarja on käännetty saksan kielestä ja sitä kirjoittaa Thomas Brezina. Sarjaa julkaistaan edelleen Saksassa, joten teosten lopullista lukumäärää ei ole tiedossa.
Vilman koiraklubi -sarjassa on viimeksi ilmestynyt teos Vilma ja koditon koira keväällä 2004. Sarjaa julkaisee kustannusosakeyhtiö Tammi. Tammen kevään uutuuksissa ei ole ainakaan tänä keväänä ilmestymässä sarjaan uutta teosta. Tulevista teoksista tietää ehkä vain sarjan kirjoittaja, kirjailija Päivi Romppainen. Hänestä löydät tietoa osoitteesta http://www.nuorisokirjailijat.fi .
Nimi Alice on ranskalaista alkuperää. Se on muuntunut nykyiseen muotoonsa useista eri nimistä, mm. Adelheid (= saks. jalosäätyinen t. jalomielinen kaunotar), Aleksandra (= kreik. puolustajatar, suojelijatar), Elisabet (Eliseba = hepr. Jumala on valani tai Jumala antaa avun).
Alice-nimen suosiota on lisännyt Lewis Carrollin Alice in Wonderland -tarina (suom. Liisa ihmemaassa).
Lisää tietoa etunimien alkuperästä löytyy esim. tästä teoksesta:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja.
Sweet Valley High –kirjasarjan sivut löytyvät osoitteesta http://www.randomhouse.com/sweetvalley/
Mervi Kosken Ulkomaisia nuortenkertojia 1 –kirjasta löytyy tietoa Sweet Valley High –sarjan luojasta Francine Pascalista. Hän ei kirjoita yksin kaikkia kirjoja, vaan käyttää apunaan kirjallista työryhmää. Kate William on ollut kirjoittamassa suomeksi käännettyjä sarjan kirjoja.
Vaasan kaupunginkirjaston kokoelmassa ei ole yhtään Nidan kirjoittamaa teosta. Näin ollen en pääse tutkimaan hänen kirjojaan ja niiden sisällysluetteloita, joista voisi näkyä, mihin kirjaan ko. teoria sisältyy. Vaasan yliopiston kirjaston kokoelmassa näyttää olevan useampia Nidan kirjoittamia teoksia. Sinun kannattaisi aloittaa teorian hakeminen katsomalla niiden sisällysluetteloita. Teoksia voi myös kaukolainata lisää, jos yliopiston kirjastosta ei löydy tarpeeksi tietoa. Kaukolainapyynnön voit tulla tekemään kaupunginkirjastoon, esim. varastokirjastossa on useampia Nidan teoksia saatavilla.
Vähissä tuntuu kirjat aiheesta olevan. Jos aiheeseen luetaan myös kirjanpito saadaan jotain tuloksia.
Kauppakorkeakoulun Helecon MIX -tietokanta antaa seuraavat toivottavasti relevantit teokset:
Vaarinpidosta virtuaaliaikaan : sata vuotta suomalaista tilintarkastusta / Leena Kosonen, julk. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, 2005
Luvun 5 Sisällys:
Sadan vuoden saldo - tilintarkastuksen kokonaiskuva
Konkurssisäännöstä standardeihin
Tositteiden prikkauksesta virtuaaliympäristöön
Tilintarkastuskertomus on yhteenveto tarkastuksen lopputuloksista
Mitä otsikoissa - sadan vuoden keskustelut
Sadan vuoden saldo - onko mikään muuttunut?
Virtuaaliaikainen tulevaisuus - mitä edessä 2000-luvulla?
Tietotekniikan mahdollisuudet taloushallinnon...
Karla, kuten arvelitkin, on Karlia vastaava naisennimi. Samanasuisena naisennimenä Karla tunnetaan sekä Saksassa että Ruotsissa. Ruotsissa nimeä alettiin käyttää 1800-luvun alussa kirjoitusmuodossa Carla. Karl on germaaninen nimi, joka merkitsee vapaata (talonpoikaista) miestä.
Vivika on rinnakkaismuoto Viveka-nimelle. Viveka on ruotsalainen muunnos Tanskassa ja Saksassa yleisestä Vibeke-nimestä. Vibeke on ns. diminutiivimuoto; naista merkitsevään wiv-, wib-sanaan on lisätty pääte -eke, "Vibeke=pieni nainen". Suomenkielisellä alueella Vivikan edeltäjinä tunnetaan Viviika, Vivikka ja Viikka.
Pentti Lempiäisen mukaan Viveka, Vivika voidaan suomentaa myös "elämänhaluiseksi", lähtien latinan sanoista vivo (elää, olla elossa) ja vivus (elävä,...
Kansainvälinen tilinumero IBAN (International Bank Account Number), joka on ollut käytössä ulkomaan maksuliikenteessä Euroopan maissa vuodesta 2001, perustuu kansainväliseen standardiin ISO 13616:1997 ja sen uudistettuun versioon ISO 13616:2003. Standardin tiivistelmän voit lukea seuraavasta osoitteesta http://www.iso.ch/iso/en/CatalogueDetailPage.CatalogueDetail?CSNUMBER=3…
Myös osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/ISO_13616
löydät tietoa IBAN:ista (molemmat linkit ovat englanniksi).
Suomen Pankkiyhdistyksen sivulta http://www.pankkiyhdistys.fi/ kohdasta Pankkitekniikka (ja sitten kohta Standardointi) sekä pankkien sivuilta esim. Nordea http://www.nordea.fi/sitemod/default/index.aspx?d=706334 löytyy myös tietoa kysymästäsi asiasta.
Tietoja perinteisistä suomalaisista esineistä voisit etsiä esimerkiksi seuraavista kirjoista (kirjoja voit kysyä lähimmästä kirjastosta):
Sirelius, U. T.: Suomen kansanomaista kulttuuria : esineellisen kansatieteen tuloksia, osat 1-2. Helsinki, 1989.
Vuorela, Toivo: Suomalainen kansankulttuuri. Porvoo, 1975 (3. p. 1983).
Jäntti, Lauri: Talonpoikaisesineistön katoavaa kauneutta. Porvoo, 1974 (4. p. 1997).
Lisäksi Kirjastot.fi –palvelun Linkkikirjastoon on koottu hyviä linkkejä kansanperinteen verkkoaineistoihin osoitteessa http://www.kirkastot.fi/linkkikirjasto, luokassa 49. Suora osoite on http://www.kirjastot.fi/fi-FI/Linkkikirjasto/Luokat.aspx?classID=635#638.
Vapaatekstihaulla consociatio? löytyy tietokannasta viisi viitettä. Ne eivät mielestäni käsittele suoraan Euroopan unionia. Hakusana konsensus tuottaa neljä osumaa, jotka käsittelevät myös demokratiaa.
Hakusanalla demokratiavaje löytyy 58 viitettä.
Sinun kannattaa varmaan kaivaa joku asiaa käsittelevä juttu ja katsoa jos pääset lähdeluetteloiden avulla eteenpäin (viittaukset ja kirjoittajat)
Kannattaa koettaa myös oheista netti osoitetta
http://www.psr.keele.ac.uk/
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi) käännöstietokannan mukaan Aaro Hellaakosken runoja on julkaistu koosteena vain unkarin kielellä. Antologia on ilmestynyt vuonna 1984.
Oulun kaupunginkirjaston sivuilla ositteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/aloitus.htm pääset tutustumaan Aaro Hellaakosken elämään ja taiteeseen. Linkin Bibliografia takaa aukeaa sivusto, jota selaamalla löydät otsikon "Aaro Hellakosken tuotantoa on käännettynä seuraavissa valikoimissa". Sen mukaan hänen runojaan on ilmestynyt englanniksi kirjassa: Armstrong, Robert: Poetry and Folk Songs of Finland in Translation with poems of tribute and drawings, London 1975. Kirja on ainakin Oulun ja Joensuun kaupunginkirjastojen kokoelmissa....
Barbara Dimmick on syntynyt ja kasvanut Pennsylvaniassa, Yhdysvalloissa. Hän opettaa luovaa kirjoittamista Dartmouthin yliopistossa. Dimmick on myös koulutukseltaan ratsastuksenopettaja.. Hänen ensimmäinen romaaninsa In the Presence of Horses ilmestyi vuonna 1998 ja seuraavana vuonna suomeksi nimellä Matkalla huomiseen. Hänen toista kirjaansa Heart-Side Up (2002) ei ole suomennettu. Hänellä on kotisivut, joista saa lisätietoa: http://barbaradimmick.com/
Kirjaa näyttää olevan saatavana Eduskunnan kirjastosta, yhteystiedot löytyvät tältä sivulta:
http://www.eduskunta.fi/kirjasto/Home/ytiedot.htm
Kirjan tiedot:
Henrik Mustonen (Swarta) sukukunta, Kaavin Niinivaara no 4 / toim. ja kust.: Aulis Mustonen . [Kaavi] : [A. Mustonen], 1985
Uusi suomalainen nimikirja (1988) kertoo nimestä Onni: esiintyi Kansanvalistusseuran kalenterissa 1882 ja Pietarin suomalaisessa kalenterissa 1872. Onni on alkavan suomalaisuuskauden nimiä. Ensimmäinen Onni merkittiin kirkonkirjoihin 1835 Hattulassa. Onnia on myös käytetty naisen nimenä. Onni on käännös varhaisemmasta kreikan Makarioksesta 'onnellinen'. Kansanomaisessa käytössä Onni on ollut varsin suosittu. - Viljami-nimestä: nimen lähtökohtana saksalainen Wilhelm. Kalenteriin otettu vuonna 1950. Wilhelm on muinaissaksalainen nimi,jonka merkitys on 'lujatahtoinen kypäräniekka'. Viljamin lähimpänä esikuvana voidaan pitää englannin Williamia, koska Pohjanmaalta, Amerikan siirtolaisten kotipaikalta, tunnetaan yleisenä Viliami ja pohjoisesta...
Heidelbergin yliopiston kirjaston sivuilta löytyy englanninkielinen esitys kirjaston historiasta http://www.ub.uni-heidelberg.de/Englisch/allg/profil/geschichte.html . Samoin kirjaston sivuilta löytyy muutakin faktatietoa, esim. tilastoja . Sivukarttaa voi käyttää apuna. Heidelbergin yliopiston kirjasto on myös matkailunähtävyys. Tässä eräs matkailusivu : http://www.uni-tuebingen.de/mediaevistik/tagung1e/Maulbronn.htm . Suomen kielellä en onnistunut löytämään mitään.
Seuraavasta sivustosta löytyy henkilötietoja Ammanitista ja henkilöhistoriaa ja kirjailijan käsittelemiin aihepiireihin vaikuttaneita tapahtumia: http://www.bigbookclub.plain.net.au/tbbc/Im%20Not%20Scared%20Biography%…
Mielenkiintoinen tieto tuli myös seuraavasta (kirjailija on vieraillut Suomessa): http://kirjaleffa.vuodatus.net/page/NA_mina%20en%20pelkaa
Elokuva on lainattavissa DVD ja VIDEO muodossa pääkaupunkiseudun kirjastoista (tällä hetkellä lainassa). Kaukopalvelun kautta, omassa kirjastossa asioimalla, saat elokuvan lainaan. Löytyy pääkaupunkiseudun yhteisestä tietokannasta: www.helmet.fi
All movie guide kertoo elokuvasta: http://www.allmovie.com/cg/avg.dll?p=avg&sql=1:282810
Rositan nimipäivää vietetään Suomessa 4.5. Nimi Rosita on espanjalaisperäinen muunnos Rosa-nimestä. Nimi on saanut alkunsa kukasta. Ruusua on pidetty usein Neitsyt Marian kukkana. Ruotsin almanakassa etunimi Rosa onkin 2.7. eli Marian käyntipäivän kohdalla (Lempiäinen, nimipäivättömien nimipäiväkirja 1989,s.350.
Wikipedian mukaan Rosita on muunnos suomalaisesta naisen nimestä Ruusu. Ruusu-nimi tuli vuoden 1950 almanakkaan (Kiviniemi:Rakkaan lapsen monet nimet 1982, s.120) Muita muunnoksia meillä ovat Roosa ja Ruusa.
Nimi Rosa on tullut almanakkaan jo 1800-luvulla (sama, s. 105).
15-vuotiaat pääsevät kirjastoon töihin ainoastaan koulun kautta ns. TET-harjoittelijoiksi. Tämän harjoittelujakson tarkoituksena on työelämään tutustuminen. Lisää tietoa kirjastotyöhön hakemisesta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1668
Käytännössä kesätöihin otetaan kirjastoalan opiskelijoita, ensisijaisesti aikaisemmin kirjastossa työskennelleitä.
