"Käsittelyssä" tarkoittaa uuden kirjan kohdalla sitä, että se on vielä muovitettavana eli käyttökuntoon laitettavana. Tila muuttuu "Hyllyssä"-tilaksi, kun kirja on käytännössä saatavana. Silloin myös varaukset alkavat toteutua.
Vanhemman kirjan kohdalla "Käsittelyssä" voi tarkoittaa - ja useimmiten tarkoittaakin - sitä, että nide on otettu jostain syystä sivuun, ei kuitenkaan korjattavaksi, sitä varten on oma tilansa. Käsittelytila voi tarkoittaa myös sitä, että teos odottaa luettelointia, jolloin se voi olla tässä tilassa pidempäänkin.
Jos tällaiseen vanhempaan kirjaan tulee varaus, se kyllä normaalisti huomataan ja asiaan puututaan. Uutuuksissa sen sijaan varaukset toteutuvat sitten kun se on teknisesti mahdollista.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisten käyttösääntöjen lähtökohtana on oman kortin käyttäminen. Henkilökunnan joustovara on tässä asiassa äärimmäisen vähäinen. On kuitenkin sisäisesti sovittu, että valtakirja voidaan hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa kortin omistaja ei esimerkiksi sairauden takia pääse käymään kirjastossa, mutta varaus pitäisi hakea.
Tällainen valtakirja on voimassa vain tapauksen kerrallaan ja siinä täytyy olla selkeästi näkyvissä sekä kortin omistajan että asiamiehen henkilötiedot ja sotu. Pysyvää valtakirjaa kirjastot eivät hyväksy, vaan tällöin lainataan asiamiehen kortilla.
Tämän kuten tuhansien ja tuhansien muiden etsittyjen laulujen nuotteja ei ole saatavana siitä yksinkertaisesta syystä, ettei kyseisiä nuotteja ole koskaan julkaistu. Toisin kuin yleensä luullaan, vain pienestä - siitä suosituimmasta - osasta populaarimusiikkia julkaistaan nuottiversio. Suomessa juttu menee suunnilleen niin, että jos jokin levy/kappale myy äänitteenä hyvin, kustantaja teettää siitä myös nuotin. Jos ei myy, ei varmasti teetä.
Tällaiset Martti Vainaa ja Sallitut Aineet -tyyppisten huumoriyhtyeiden lauluja saattaa kyllä ilmestyä satunnaisesti erilaisiin kokoelmiin, mutta valitettavasti tätä Pelimiestä ei nyt ainakaan vielä ole ilmestynyt.
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy sata erilaista nimikirjaa, joista useimmissa nimet ovat aakkosjärjestyksessä, ainakin kirjan lopussa olevassa hakemistossa. Piki-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2 voit tutkia näitä kirjoja ja niiden saatavuutta. Kirjoita asiasanalaatikkoon: etunimet ja rajaa halutessasi haku Tampereen kirjastoihin ruksaamalla se. Hakutuloksessa on mukana myös vieraskielisiä nimikirjoja.
Haikka tarkoittaa lapin kielessä niemeä http://www2.pirkkala.fi/historia/sanasto.htm#paikat joten tämä merkitys tuntuu sopivan myös mainitsemaanne paikannimeen hyvin.
Kummallakaan nimellä ei almanakassa nimipäivää. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Innaa on käytetty mm. Inan, Ingan ja Inkan kutsumamuotona tai se on annettu lapselle nimeksi siksi, että se on lapsen äidin Anni-nimi lopusta alkuun luettuna. Tiko-nimeä ei läydy etunimikirjoista.
Väinö Linnan "Tuntematon sotilas"-kirjan saksankielinen versio "Kreuze in Karelien" löytyy lainattavaksi esim. Helsingin kaupunginkirjaston varastosta ja Saksalaisesta kirjastosta. Antikvariaateista kannattaa kysyä myytäviä vanhoja kirjoja.
Runoa ei ikävä kyllä löytynyt, mutta se saattaisi sisältyä työväenrunojen antologiaan. Työväenliikkeen kirjastosta kannattaisi ehkä tiedustella asiaa. Kirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta: http://www.tyovaenperinne.fi/
Laulun Äideistä parhain (= Mother of mine) levytti suomeksi ensimmäisenä Jari Huhtasalo v. 1972. Sen jälkeen laulun on levyttänyt moni muukin, Viola-tietokannan mukaan Timo Turunen, Raggars, Jony Nyman, Jyrki Niskanen, Ruotsinkylän koulun kuoro, Ylioppilaskunnan Laulajat, Ville Kosola, Reetta Marjamäki, Ahonkylän Flikat, Heikki Hyvönen, Riikka Lindfors, Kiimingin Kiurut, Alavieskan nuorisokuoro ja Jukka Ylimäki.
Laulun sanat löytyvät monesta julkaisusta, esim. Suuresta toivelaulukirjasta, osasta 2, s. 84-85. Voit tarkistaa sen ja muiden julkaisujen saatavuuden Piki-verkkokirjastosta
( www.tampere.fi/kirjasto/piki ) kirjoittamalla nimeke-riville laulun nimen tai alkusanat (Lapsuus se on korvaamaton) ja valitsemalla aineistolajiksi nuotin.
Englannin etymologinen sanakirja Internetissä: http://www.etymonline.com/index.php (sangen hyvä sanakirja)
Englanti-latina-englanti-sanakirja Internetissä: http://sunsite.ubc.ca/LatinDictionary
Nyky- sekä muinaiskreikan sanakirja Internetissä: http://www.kypros.org/cgi-bin/lexicon
Latinan sanakirjan (Pekkanen, Tuomo: Nykylatinan sanakirja, Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2006) mukaan elämys on latinaksi: experimenum; iucundum; memorabile. Sanaa ’kokemus’ ei tässä sanakirjassa ole.
Pääkaupunkiseudun yleisissä kirjastoissa (http://www.helmet.fi/screens/mainmenu.html ) löytyy englannin kielen etymologinen sanakirja Room, Adrian: Cassell's dictionary of word histories. Cassell, 2002
Lapin kirjastojen (Lapin maakuntakirjasto, Kemijärven ja...
HelMetistä löytyy ainakin Maria Laakson ja Pekka Nymanin toimittama Nuoren seurakunnan veisukirja, joka sisältää samoja lauluja kuin mainitsemasi Tilkkutäkki-levy.
Laulukirjasta on olemassa useita painoksia, joista uusin on vuodelta 2005. Sen saatavuuden voit tarkastaa täältä:
http://www.helmet.fi/search*fin/
Trendi-lehteä voi kyllä varata ja lainata. Ainoastaan uusinta numeroa ei lainata, kuten kaikkien aikakauslehtien kohdalla. HelMet-verkkopalvelussa asiakas itse ei valitettavasti pysty lehtiä varaamaan, joten pyydä virkailijaa kirjastossa tai puhelimessa tekemään varaus puolestasi. Trendin saatavuustiedot Helsingissä näet linkistä
http://www.helmet.fi/search*fin/Xtrendi&m=9&l=&Da=&Db=&b=&SORT=D/Xtrend…
Perukirjamalleja on koottu Makupalat.fi:n https://www.makupalat.fi/fi/search/node/perunkirjoitus
Ohjeita https://www.etlehti.fi/artikkeli/raha/perinto/nain-perukirja-tehdaan-ot…
Esimerkiksi seuraavissa kirjoissa annetaan neuvoja perunkirjoitusta varten: Puronen, Pertti: Näin teet perukirjan itse, (5.uud.p., 2013) ja
Aarnio, Aulis: Perunkirjoitusopas, (6.uud.p., 2000) .
Seuraavissa asiakirjamallikirjoissa on hyvät esimerkit:
Asiakirjamallit, Petri Järvensivu - Jussi Kalliala - Pekka Kolppanen - Kalle Kyläkallio - Mari Lampenius - Heikki Uotila. Alma Talent 2018 (up) ja
Juridiset asiakirjamallit , Mikko Erkkilä - Johanna Ojala - Päivi Räike. Edita 2010 (3., uudistettu painos)
Justiinan nimipäivää on vietetty 16.6., mutta nimi on poistunut Suomen almanakasta vuonna 1928. Muistopäivä 16.6. viittaa hunnien Mainzissa Saksassa 400-luvulla surmaamaan sikäläisen piispa Aureuksen Justina-sisareen.
Suomen ortodoksisessa kalenterissa Nikomedeian Justinan (rinnakkaismuoto Justiina) muistopäivä on 2.10.
(Lähde: Pentti Lempiäinen: Suuri etunimikirja, WSOY 1999)
Laura tulee latinan sanasta laurus, joka merkitsee laakeripuuta tai laakeriseppelettä. Suosituksi nimen teki italialainen runoilija Petrarca (k.1374) rakastetulleen Lauralle omistamillaan soneteilla. Suomeen Laura tuli myöhään, tiettävästi sitä ehdotettiin almanakkaan ensi kerran meillä vuonna 1879.
Kristinan taustalla on kreikan ja latinan Christiana, joka tarkoittaa: naispuolinen Kristuksen kannattaja, Kristuksen oma, kristitty nainen. Suomalaisissa kalentereissa se on ollut eri kirjoitusasuissa keskiajalta lähtien.
Etunimikysymyksissä hyvä lähdeteos on mm. LEMPIÄINEN, Pentti: Suuri etunimikirja. Kirja on tällä hetkellä Jyväskylän kaupunginkirjastossa mm. pääkirjaston hyllyssä. Tervetuloa tutustumaan ja lainaamaan!
Kannattaa myös tutkia...
Tuottelias nuortenkirjailija Darren Shan, oikealta nimeltään Darren O'Shaughnessy, syntyi vuonna 1972 Lontoossa.
Mies on kirjoittanut kahden aikuistenkirjan (jotka julkaisi omalla nimellään) lisäksi Darren Shanin tarina -nimisen nuortenkirjasarjan, jonka ensimmäinen osa, Cirque du freak (suomennettu nimellä Friikkisirkus), ilmestyi vuonna 2000. Kirjasarjaan kuuluu yhteensä 12 teosta.
Vampyyrikirjasarjan jälkeen Shan on kirjoittanut uutta Demonata-sarjaa, jossa keskittyy demoneihin. Tähän sarjaan tulee kuulumaan 10 teosta.
Kirjailijan internetsivu:
http://www.darrenshan.com/index.html
Darren Shan Wikipediassa
http://en.wikipedia.org/wiki/The_Saga_of_Darren_Shan
Kustaa Vilkunan teoksesta Etunimet löytyy tieto, että Joonatan voidaan tulkita hepreasta "Jahve antoi" tai "Jumalan lahja". Vilkunan mukaan nimi on ollut almanakassamme jo 1700-luvulla. Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat löytyy lisätieto, että suomalaisessa almanakassa olisi nimi esiintynyt jo vuonna 1739 ja se olisi ollut silloin almanakassa vain vuoteen 1749. Uudelleen nimi olisi tullut almanakkaan vuonna 1995.
Jos kaipaatte perusteellisempia selvityksiä etunimistä ja niiden merkityksistä, voitte halutessanne hakea kirjallisuutta PIKI-verkkokirjastomme avulla. Hakulomakkeeseen voi kirjoittaa asiasanakenttään hakusanaksi etunimet ja rajata haun vain tietokirjallisuuteen sekä Tampereen kaupunginkirjastoon, jolloin saatte kaikki...
Vanhojen rahojen arvoa kannattaa selvittää Suomen Numismaattisen yhdistyksen tai Suomen Numismaatikkoliiton kautta:
http://www.snynumis.fi/
http://www.numismaatikko.fi/
Rahan arvoon vaikuttaa mm. sen kunto.
Katso esim. seuraava reitti: Opetushallituksen sivut http://www.edu.fi -perusopetus-liikunta-laatua liikuntakasvatukseen-opetusmateriaalit eri lajeista-suunnistus-suunnistusbingo
Suunnistusbingon suora linkki:
http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498,1329,1528,21094,19155,28875,292…
Karttamerkkibingon sivut löytyvät täältä: http://www.edu.fi/pageLast.asp?path=498;1329;1528;21094;19155;28875;294…
Lisää tietoa saa Suomen suunnistusliitosta. Yhteystiedot löytyvät pääsivun http://www.ssl.fi kautta.
