Novelli on analysoitu ainakin teoksessa Niemi, Juhani: Proosan murros ss.99-104.
Lisää lähteitä Antti Hyrystä löydätte tietokannasta Sanojen aika: http://kirjailijat.kirjastot.fi/
Novellikokoelma Maantieltä hän lähti on arvosteltu ainakin Parnassossa vuonna 1958. Varastokirjastosta voidaan tilata teille kopioita arvosteluista. Ottakaa yhteys kirjastoon.
Kelpoisuusvaatimuksissa on jonkin verran eroja paikkakuntien välillä, mutta esim. meillä Tampereella kirjastonhoitajan tehtäviin on edellytyksenä korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vähintään 35 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot. Kirjastovirkailijan tehtäviin vastaavasti vaaditaan vähintään 20 opintoviikon laajuiset kirjasto- ja informaatioalan aine- tai ammatilliset opinnot tai informaatio- ja kirjastopalvelualan ammattitutkinto, tai kirjastoasetuksen (1078/98) 6§ 1 momentin tai 7§ mukainen kelpoisuus.
Kelpoisuuden osalta sinulla tuntuisi olevan edellytykset hakea esim. kirjastovirkailijan tointa.
Näiden perusedellytysten lisäksi valintaprosessissa tietysti...
Vastaus löytyy esitutkinta- ja pakkokeinolaista, joka on lakikirjan ykkösosassa. Sen 2. §:ssä sanotaan: "Poliisin tai muun esitutkintaviranomaisen on toimitettava esitutkinta, kun sille tehdyn ilmoituksen perusteella tai muutoin on syytä epäillä, että rikos on tehty." - Jos rikos on ilmeinen, voi siis tehdä rikosilmoituksen tai tutkintapyynnön poliisille. - Tilintarkastuksen suorittaa tällaisessa tapauksessa keskusrikospoliisin tai paikallispoliisin talousrikosyksikkö.
Monimutkainen ja osin tulkinnanvarainen tekijänoikeuslaki on tässä suhteessa melko selkeä. Kirjastot eivät saa tehdä kopioita aineistostaan (kirjastossakaan) kuuntelua varten.
Tekijänoikeuslaista löytyy tietoa opetusministeriön sivuilta, joissa on myös linkit lakipykäliin, osoite on http://www.minedu.fi/OPM/Tekijaenoikeus/?lang=fi .
Laajennetaanpa vastausta hiukan:
1) Kirjastoja luokitellaan seuraavasti:
a) Vapaakappalekirjastot
b) Muut tieteelliset kirjastot
c) Varastokirjasto, ammattikoulukirjastot, maakuntakirjastot
d) Kaikki muut suomen 400 kirjastoa
Ryhmään c kuuluvat kirjastot voivat kopioida materiaalia, joka on helposti tuhoutuvaa tai jota ei pysty enää ostamaan, ja asettaa sen esimerkiksi kuunneltavaksi omissa tiloissaan....
"Nea" ja "Neea" ovat lyhentymiä "Linneasta". Nimi on ruotsalaista perua. Se viittaa luonnontieteilijä Carl von Linnéhen (aik. Linnaeus, 1707-78), suureen taksonomiin. Ruotsin almanakkaan "Linnea" otettiin 1901. Nimipäiväksi valittiin Carl von Linnén syntymäpäivä, 13. toukokuuta. Suomen almanakkaan "Linnea" tuli 1908. Nimipäivä oli aluksi 2. heinäkuuta ja vuodesta 1949 lähtien 3. elokuuta. "Linnea" on latinankielinen muunnos Linnén sukunimestä, joka puolestaan viittaa luonnontieteilijän perintötilalla kasvaneeseen mahtavaan lehmukseen (ruots. "lind"). Kuusamakasvien heimoon kuuluva vanamo on saanut tieteellisen nimensä "Linnea borealis" Linnén mukaan. Kuusama on yleinen sammaleisten kangasmetsien aluskasvi. Sillä on suikertava, varpumainen...
Sanakirja antaa pepita-sanalla myös toisenkin merkityksen. Pepita tarkoittaa myös kultakimpaletta kultahippua ja tämä vaikuttakin aika todennäköiseltä merkitykseltä.
Pepita on lempinimi nimestä Joseph! Ohessa linkki
http://www.behindthename.com/nmc/spa3.php
Joseph tai suomalaisittain Joosef tulee hebrean kielestä ja merkitsee "jumala antaa lisää (lapsia)". Vanhassa testamentissa Joosef oli patriarkka Jaakobin Egyptiin myyty 11. poika, josta tuli faaraon neuvonantaja ja unien selittäjä. Espanjassa Joseph-nimestä on muodostunut mm. José, Pepe, Pepito ja sen feminiininen muota Pepita.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Kirjasto ei välttämättä hanki aivan kaikkia sarjakirjoja kokoelmiinsa. Vastaava jännityskirjasarja, jonka aiheina ovat mm. muodonvaihdokset ja paranormaalit ilmiöt, on esim. Katherine Applegaten Animorphs-sarja. Voisit kokeilla sitä.
Teoksessa Suomen sanojen alkuperä 1 todetaan, että sanaa jumala on erheellisesti arveltu vanhaksi arjalaiseksi lainaksi. Samassa teoksessa kerrotaan myös, että vanhin kirjallinen tieto tästä itämerensuomalaisesta sanasta on muinaisnorjalaisessa matkakuvauksessa vuodelta 1026. Siinä mainitaan, että bjarmien eli karjalaisten maassa oli pyhässä lehdossa Jómalin kuvapatsas. Jumala-sanan rinnakkaismuotoina suomessa esiintyvät joma ja jomala.
Teoksessa Iso Raamatun tietosanakirja 2 todetaan, että suomen kielen Jumala-sanan alkuperästä ei ole varmaa tietoa. Alkuperästä on useampia selityksiä. Yhden mukaan Jumala-sana on johdannainen sanasta, joka merkitsi ’valoisa, kirkas’. Toisen mukaan kantasanalla juma on ollut merkitys taivas ja kolmannen...
Kirkkonummen kirjaston sivulla on voimassaoleva arvostelusivusto. Osoitteessa http://www.pegasos.kirjas.to/ voit arvostella minkä tahansa kirjan, joka on Kirkkonummen kirjaston kokoelmassa. Kaikki asialliset arvostelut julkaistaan.
Pääkaupunkiseudun kirjastojen tietokannasta voit etsiä kirjoja, jotka käsittelevät aihettasi. Valitse sanahaku, kirjoita hakusanaksi sosiaaliset taidot ja paina Hae.
Poimintoja hakutuloksista:
Laine, Kaarina: Minä, me ja muut sosiaalisissa verkostoissa. Otava, 2005. 264 s.
Salmivalli, Christina: Kaverien kanssa : vertaissuhteet ja sosiaalinen kehitys. PS-kustannus, 2005. 240 s.
Kauppila, Reijo: Vuorovaikutus- ja sosiaaliset taidot : vuorovaikutusopas opettajille ja opiskelijoille. PS-kustannus, 2005. 219 s.
Isokorpi, Tia: Tunneoppia : parempaan vuorovaikutukseen. PS-Kustannus, 2004. 200 s.
Google löytää hakusanalla sosiaaliset taidot paljon kiinnostavilta näyttäviä sivuja, mutta tarkastellessa ne osoittautuvat pelkiksi tiedotteiksi...
Sirkku-nimestä tiedetään, että vuonna 1877 ilmestyi suomeksi Grimmin veljesten satu Prinsessa Lumisirkku ja kääpiöt, josta Sirkku irtaantui tytönnimeksi. Kansanvalistusseuran kalenteriin nimi ilmaantui v. 1893, mutta muuttui myöhemmin Sirkaksi. Sirkut ovat tietenkin myös myös yleisiä peippolintuja (esim. keltasirkku).
Tarja on muunnos venäläisestä Darjasta eli Darijasta, jotka pohjautuvat kreikkalaiseen Dariaan eli Dareiaan, joka Dareioksen (merkity "mahtava") sisarnimi.
Marja on luontoaiheinen nimi, mutta Marjatan kantamuotona sillä on yhteys myös Maria-nimeen. Maria juontuu Raamatusta ja on heprealais-aramenialainen nimi. Sen merkitys on epäselvä, mahdollisia merkityksiä ovat mm. toivottu laspi, näkijätär ja herratar.
Satu on syntynyt...
Valitettavasti ei ole olemassa runosuomennosten tietokantaa, josta helposti löytyisivät kaikki eri runoilijoiden käännökset. John Donne on tunnettu runoilija, mutta hänenkin runotuotannostaan on suomennettu vain muutama runo. Internetistä löytyi yksityishenkilön sivuilta hänen oma käännöksensä runosta, http://www.luminarium.org/sevenlit/donne/goandcatchfinnish.php .
Donnen tuotannosta löytyvät suomeksi seuraavat runot:
Auringonnousu (Tuhat laulujen vuotta, suom. Aale Tynni)
Hyvää huomenta (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Naisen uskollisuus (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Kukka (Parnasso 1953, suom. Mikko Kilpi)
Hyvää huomenta -runon on suomentanut myös Aila Meriluoto ja se löytyy teoksesta Runon suku (Otava 1991).
Uusin suomennos...
Helsingin kaupunginkirjastoon ei enää hankita uusia Standardisoimisliiton julkaisuja. Standardisoimisliitolla, jonka puoleen kääntymistä suosittelen, on oma kirjastonsa. Siitä saatte lisätietoja osoitteessa http://www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/ Kyseisillä sivuilla on maininta, että myös Helsingin Yliopiston kirjaston kokoelmiin kuuluu suomenkieliset SFS-standardit.
Runo- ja kirjoituskilpailuista on kysytty usein aiemminkin. Nämä vastaukset löytyvät Kysy kirjastonhoitajalta –palvelun arkistosta (http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx ) hakusanalla kirjoituskilpailut.
Tee Google-haku, hakusanoiksi runokilpailu OR runokilpailut. Saat paljon linkkerunokilpailuihin, joista osa on valitettavasti jo päättynyt (esim. Suuri runokilpailu http://www.suurirunokilpailu.fi/index.asp ), mutta järjestäjätahoilta voit kysellä, onko heillä aikomus järjestää uusia kilpailuja. Voit myös tehdä haun hakulauseella kirjoituskilpailu OR kirjoituskilpailut.
Kirjoituskilpailuja on kerätty sivuille:
http://koti.mbnet.fi/pasenka/kirjallisuus/kilpailu.htm
http://tieteiskirjoittajat.utu.fi/netticolosseum/viewforum.php?f...
Kirjasta Riemukas riimikirja (Kirjalito, 1982), joka sisältää perinteisiä englantilaisia Hanhiemon runoja ja loruja Kaarina Helakisan suomeksi riimitteleminä, löytyy s. 59 tämä runo. Se alkaa sanoilla: Kuka siellä kolkuttaa?
Thore Skogmanin säveltämä alunperin ruotsinkielinen Neiti Sievänen ja minä (Fröken Johanson och jag) -laulu on levytetty suomeksikin useaan kertaan, mutta näyttää siltä, että laulun sanoja ei ole saatavilla.
Laulun sanat voi kuunnella esim. levyltä Muistojen 60-luku: 1961: rakkautta, rokkia ja muuta hauskaa (ilmestynyt 2000)
(Lähde: Suomen kansallisdiskografia Viola).
