Astrid Lindgrenistä on olemassa suomenkielistä tietoa esim. seuraavissa kirjoissa:
Strömstedt, Margareta : Astrid Lindgren (1988)
Ljungren, Kerstin : Lastenkirjailija Astrid Lindgren (1992)
Myös teoksesta "Ulkomaisia satu- ja kuvakirjailijoita (1998).
Internetistä löytyy myös tietoa Lindgrenista, ruotsiksi ja englanniksi esim. seuraavilta sivuilta, http://www.astridlindgren.se
Astrid Lindgrens värld : http://www.alv.se/ .
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi? -teoksen mukaan Essi on Esterin lyhennys. Ester on alkuaan persian tähti, erityisesti planeetta Venus. Voi myös olla persialainen vastine heprean myrtti-sanalle tai muunnos Babylonian rakkauden jumalattaren Istharin nimestä. Tuttu nimi myös Raamatusta.
Kappaleelle löytyy nuotit hakemalla nimellä "Right here waiting". Tiekkö-kirjastoista Nivalan kirjastossa on nuottijulkaisu Ultimate pop sheet music collection 2000, johon nuotit sisältyy. Sähköpostitse emme voi nuotteja toimittaa.
Teostosta puhelimitse tehtyyn tiedusteluun vastattiin:
Video- ja DVD-elokuvien tulisi olla julkiseen esittämiseen tarkoitettuja. Kaupasta ostetut, vuokratut tai kirjastosta lainatut elokuvat eivät yleensä ole tällaisia. Julkiseen esittämiseen tarkoitettuja elokuvia välittää esimerkiksi Suomen Elokuvakontakti. - Elokuvan esitettävyyttä kouluissa ilman tekijänoikeusmaksuja voi kysyä Tuotos ry:stä, joka on AV-tuottajien tekijänoikeusyhdistys.
Ulkomaiset nimet kirjoitetaan Japanissa katakana-tavumerkein. Löydät katakana-merkit esim. oppikirjasta Karppinen, Takako : Japanin kielen alkeet tai Wikipedian taulukosta http://fi.wiktionary.org/wiki/Liite:Hira-_ja_katakanat . Huomaa, että japanissa ei ole ole l-kirjainta ja sen tilalle japanilaiset kirjoittavat r-kirjaimen. Etsi siis tavumerkit ka-ro-ra.
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Hikarun japaniksi kirjoitettuna löydät esim. sivulta http://www.math.toronto.edu/jjchew/japanese/hikarunogo/ ,
jossa lukee tavumerkein hi-ka-ru-no-go, siis kolme ensimmäistä merkkiä tarkoittaa Hikaru.
Kyseessä on Arvid Lydeckenin laulu Iloinen kirahvi. Se sisältyy esimerkiksi nuottijulkaisuun:
KARUSELLI: pienen koululaisen musiikkikirja. toim. Ritva-Leena Pitkäpaasi, Matti Rautio, Liisa Tenkku
Musiikki Fazer, 1972
Halusit tietää lahtelaisen Ronny & The Loaferis -yhtyeen jäsenten nimet. Lahden Rytmin Ystävillä on netissä sivut Lahden alueella toimineista tai toimivista bändeistä. Sieltä löytyy valitettavasti vain yhtyeen nimi. Tarkempia tietoja kokoonpanosta ei löydy myöskään YLE:n Fono-tietokannasta, Suomen Äänitearkistosta, Viola-tietokannasta eikä niistä cd-kokoelmista, joilta löytyy kyseisen yhtyeen kappaleet.
60-luvun porvoolaisesta musiikista löytyy nettisivu osoitteesta www.60sporvoo.fi Siitä voi lukea mm The Holders-yhtyeen historiasta. Yhtyeen kokoonpano on vaihtunut vuosien varrella, mutta ainakin seuraavat jäsenet ovat kuuluneet siihen:
Markku ”Makkis” Johansson (rummut)
Seppo ”Sipi” Soiramo (laulu)
Kimmo ”Kippa” Berglöf (basso)
Kai Berglöf (kitara)
Harry ”Guna” Gunaropoulos (laulu, kitara)
Tom ”Empty” Gustafsson (laulu)
Pekka ”Spede” Pynnönen (soolokitara)
Peter "Petski" Nyqvist (rummut)
Olet ehkä jo tutustunut Tapio Soinnun kirjaan Lapin eksoottinen keittiö. Sen lisäksi arktisten alueiden ruokaa käsitellään ainakin seuraavissa teoksissa:
Kultainen keittokirja 3. WS 1988 (kanadalainen keittiö),
V.V. Pohlebkin: Neuvostoliiton kansalliset keittiöt. WS 1983
(teoksessa on lyhyt juttu subarktisesta keittiöstä yleensä).
Culinaria: makujen Eurooppa. Könemann 2001 (tästä kirjsta selvisi oikeastaan vain se, että pelmeenit ovat alkuaan siperialainen ruoka),
Pohjolan herkut: makumatka Pohjolan pitopöytiin. Schildt 2006 (tästä löytyy Islanti muiden Pohjoismaiden ohella, kirja on vasta tulossa Tampereen kaupunginkirjastoon)
Arctic a la carte. 2001 (teksti myös suomeksi, arktisen alueen ruokakulttuuri)
Teosten saatavuuden voit tarkistaa...
Howard Pylen kuvittamia kirjoja on kijastoissa ruotsiksi ja englanniksi. Kuvitus on mustavalkoista. - Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta löytyy teos Howard Pyle/introd. by Rowland Elzea, joka on julkaistu Torontossa vuonna 1975.
Internetissä on paljon kuvatiedostoja, joissa on Pylen maalauksia. Laitan tähän pari osoitetta esimerkeiksi: http://images.google.fi/images?q=howard+pyle&hl=fi&lr=&sa=X&oi=images&c…
http://www.artcyclopedia.com/artists/pyle_howard.html
http://employees.csbsju.edu/roliver/eao/pyle.html .
Kirjastosta löytyy paljonkin korttitemppukirjoja sekä suomeksi että englanniksi. Kirjat ovat enimmäkseen perustasoa. Parhaiten voit hakea sinulle sopivaa kirjallisuutta Helmet-tietokannasta (=pääkaupunkiseudun yleisetn kirjastojen yhteinen aineistohaku).
Helmet-aineistohaun sivulle pääset osoitteella http://www.helmet.fi . Valitse vasemmanpuoleisesta pudotusvalikosta hakutavaksi Aihe. Kirjoita hakusanaksi "korttitemput" (ilman lainausmerkkejä), paina Hae-painiketta ja valitse seuraavasta näytöstä 2-vaihtoehto (klikkaa linkkiä), niin saat esille kirjaluettelon.
Klikkaamalla kirjojen nimekkeitä, saat näkyviin kirjan saatavuustiedot. Kirjan voit varata joko noutamalla sen kirjastosta, jos se on "hyllyssä"-tilassa tai puhelimitse, mikäli...
Suomeksi on toistaiseksi ilmestynyt vain Paul Gravettin kirja Manga: 60 vuotta japanilaista sarjakuvaa (2005 sekä kappale Ulkomaisia sarjakuvantekijöitä 1 -kirjassa. Lehdet olit jo löytänytkin, lisäksi tulee mieleen Anime-lehti. - Jos muunkielinen kirjallisuus kiinnostaa, voit katsoa vaikka Frank-monihausta http://frank.kirjastot.fi/ asiasanalla manga tai aneime ja materiaalityyppi kirjat, mitä yleisissä kirjastoissa on saatavana.
Äänikirjoja Suomessa julkaisee esim. Suomen Äänikirjat (www.suomenaanikirjat.fi) ja Näkövammaisten kirjasto Celia Helsingissä (www.celialib.fi). Celia kouluttaa myös äänikirjojen lukijoita ja heillä on omat studionsa, joissa lukeminen tapahtuu. Yhteystiedot löytyvät edellä mainituista nettiosoitteista. Lisäksi ainakin WSOY ja Tammi julkaisevat äänikirjoja.
Olen käynyt läpi Helmet-tietokannan metroa koskevan aineiston ja lisäksi yliopiston kirjaston Helka-tietokannasta löytyvän aineiston, mutta Mustan kassan lisäksi en löytänyt Helsingin metroa koskevaa kirjallisuutta, joka ei olisi eri virastojen toteuttamia tutkimuksia tai raportteja. Helsingin pääkirjaston Helsinki-kokoelmassakaan ei vaikuttaisi Mustan kassan lisäksi olevan vastaavaa materiaalia.
Artikkelitietokanta Aleksissa Helsingin metroa käsiteltiin seuraavissa arikkeleissa:
- Kun Metrosta mörkö nousi (Aikakauslehti Historia, 2005, nro 4, s. 26-29)
- Ei rahaa riidan keskelle : valtio maksaisi Vuosaaren sataman jos kiistat loppuisivat, Espoon metro epäilyttää Helsinkiä (Auto & liikenne) (HS 16.10.1999)
- Kun metro haluttiin ja...
Carolyn Keene -nimimerkin taakse kätkeytyy useita kirjoittajia (Keeneä sen sijaan ei ole koskaan ollut olemassakaan, vaan nimi on keksitty). Neiti Etsivien kirjoittajista voi lukea esim. Wikipediasta (http://fi.wikipedia.org/wiki/Carolyn_Keene ).
Sarjan kirjoittajia nimimerkin takana ovat Mildred Benson, Harriet Adams, Leslie McFarlane, James Duncan Lawrence, Nancy Axelrod, Priscilla Doll, Charles Strong, Alma Sasse, Wilhelmina Rankin, George Waller Jr., Margaret Scherf ja Susan Wittig Albert."
Tarkempaa tietoa ensimmäisten 56 Neiti Etsivän kirjoittajista löytyy James D. Keelinen artikkelista osoitteessa http://www.keeline.com/Nancy_Drew.pdf .
Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta löytyy hyvinkin monta vastausta Carolyn Keenestä. Sinun...
Viime vuosina on suomeksi ilmestynyt osakesäästämisestä seuraavia oppaita:
Rekonen, Seppo: Hyödyllinen säästö -kirja.[Espoo] : Suomen rahatieto SRT, 2003. [101] s.ISBN:951-98981-1-5 (nid.).
Sinkko, Erkki & Vakkuri, Kai: Lyhyt kirja rikastumisesta : oppia osakesäästäjille.Helsinki: WSOY , 2000. 113, [1] s. ISBN:951-0-25603-X (nid.).
Puttonen, Vesa & Tero Kivisaari: Mitä missä miljoona?Porvoo Helsinki Juva : WSOY, 1999. 206 s.(WSOY yritysjulkaisut).2. p. 1999. ISBN:951-0-23970-4 (nid.)
