Onerva on suomalaisia uusnimiä 1800-luvun loppupuolelta. Nimen merkitys on ’odelma, aaluva’, mikä tarkoittaa pääsadon jälkeen kasvanutta heinää tai apilaa. Suomen almanakassa nimi on ollut vuodesta 1929.
Lähteet:
Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja. WSOY
Vilkuna, Kustaa: Etunimet. Otava
Tampereen kirkoista Tampereen kaupunginkirjastolta löytyy mm. seuraavat teokset:
Javanainen, Messukylän keskiaikainen kivikirkko 2005 (luokka 72.24)
Martikainen, Temppelin vuosisata : Tampereen ortodoksinen kirkko 100 vuotta 1999 (28.209)
Helin, Tampereen kirkot ja hautausmaat 1992 (72.24)
Kivinen, Tampereen tuomiokirkko 1986 (72.24)
Riekkola, Messukylän kirkot 1985 (72.24)
Riekkola, Tampereen tuomiokirkko 1984 (72.24)
Riekkola, Kalevan kirkko 1985 (72.24)
Nimikirjoista (Lempiäinen: Suuri etunimikirja, Vilkuna: Etunimet) löytyi seuraavaa: Satu on ollut almanakassa vuodesta 1950. Nimipäivä (18.10) on sama kuin ruotsin Sagalla, josta Satu on ilmeisesti lähtöisin. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan vuosina 1920-1996 Satu on annettu nimeksi 5 miehelle . Nimipalvelun mukaan vuosina 1906-11.9.2006 syntyneillä 26 389 naisella Satu on ollut jokin etunimistä.
https://192.49.222.187/nimipalvelu/defaul.asp
Kehitysvammaisten itsetuntoon ja elämänhallintaan liittyvää kirjallisuutta löytyy melko hyvin Suomen kehitysvammaliiton kirjastosta. Kehitysvammaliiton internet-sivuilta www.kehitysvammaliitto.fi pääsee aineistohakuun. Haulla löytyy sekä kirjoja että raportteja ja opinnäytetöitä.
Esimerkiksi:
Stakesin raportti: Rakas rämä elämä: vammaisten nuorten elämänhallinta ja elämänkulku (1994)
Ahponen, Helena: Vammaisen nuoren aikuistuminen (2001)
Kansaneläkelaitos: Elämänhallintaa etsimässä (1996)
Numminen, Heli: Neuropsykologia oppimisen ongelmien tulkinnassa (1998)
Valtasaari, Leena: Aikuisen kehitysvammaisen itsetunnon tukeminen (1989)
Myös ruotsinkielisiä raportteja ja englanninkielistä kirjallisuutta aiheesta löytyy jonkun verran.
Mikäli et...
Viaporin kapina 1.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tumanasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102 19770904
Viaporin kapina 2.
Tekijät: Yle/Teleradio/Lazar Milkis, Lasse Aaltio (tuot), Sergei Kolosov, Mihail Tunasvili & Antero Ruuhonen (ohj), Sergei Kolosov, Paavo Rintala (käsik).
Aihe: suomalais-neuvostoliittolaisena yhteistyönä valmistettu elokuva kapinasta Viaporin linnoituksessa.
lpvm: 19721102
19770911
Elokuva/ohjelma on tallella Yleisradion arkistossa.
- tieto saatu Yleisradion arkistosta.
- Åke Lindmanin tuotannosta ei löydy...
Rahapaja Monetan mukaan Lahden MM-hiihtojen juhlarahan nimellisarvo on 25 markkaa eli vähän yli 4 euroa:
http://www.rahapajamoneta.fi/fi/suomalaiset_juhlarahat
Rahojen osto- ja myyntihinnoista saa tietoa Suomen Numismaatikkoliiton sivuilta:
http://www.numismaatikko.fi/
Toivottavasti seuraavista teos- / artikkelitiedoista on hyötyä. Opinnäytetöitä saa yliopiston laitoksilta ainakin katsottavaksi ja niitä voi yrittää kaukolainata lähikirjaston kautta. Artikkeleita (viitteessä lukee ARTO) voi kysyä esim. yliopistonsa kirjaston kautta:
Tofferi, Heile, Illokutiivisen sävyn ilmeneminen englannissa / Heile Tofferi [Turku] , 1987. Pro gradu -työ : Turun yliopisto , englantilainen filologia.
Ropponen, Sirpa, Der illokutionäre Akt : ein sprechakttheoretischer Ansatz / Sirpa Ropponen. Helsinki : Helsingin yliopisto , 1999. Pro gradu -työ , Germaaninen filologia
Lähteenmäki, Mika, Ironian loogis-pragmaattisista malleista (artikkeli kokoomateoksessa). Puhekulttuurit ja kielten oppiminen : AFinLAn vuosikirja 1994....
Molemmista nimistä löytyy tietoa Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta. Jere: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=cfc8… sekä Valtteri: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=e8bd…. Arkistosta voi hakea vastauksia esim. hakusanalla etunimet. Kirjastosta voi lainata etunimiä käsitteleviä kirjoja.
Eeva Riihosen Mikä lapselle nimeksi -teoksen mukaan Eila on alkuperältään norjalainen Eili tai anglosaksiset Eileen, Aileen, Eily, jotka pohjautuvat nimiin Helene, Evelyn.
Helene puolestaan on kreikan loistava, säteilevä.
Ruotsalaisen tulkinnan mukaan Eila voisi olla muunnos Helgastakin, joka muinaisskandinaviassa tarkoitti pyhää, varottavaa.
Tutkimistani nimikirjoista en ikävä kyllä löytänyt nimeä Liljaana. Myöskään netistä ei löytynyt muuta kuin maininta, että kyseessä on naisen nimi.
Chastnaya-Leppäniemi: Valitse nimi lapselle-kirjan mukaan nimi Liliana on venäläinen. Mikäli nimi on muunnos nimestä Lilja, on kyseinen Lilja Uuden suomalaisen nimikirjan mukaan uusi nimi, joka yleisnimenä tarkoittaa tiettyä kukkaa. Se on kuitenkin tullut etunimeksi saksalais-englantilaisen Lilian, Lillian, Lily- nimiryhmästä, josta viimeinen samoin merkitsee ’liljaa’. Kaikki ovat kuitenkin Elisabetin hellittelymuotoja. Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Lilja on luontoaiheinen nimi, mutta yhdistyy äänteellisesti myös samaan Elisabethin muunnosten ryhmään kuin ruotsinkielisen...
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Kyseessä on enemmän rukous kuin runo. Se löytyy ainakin Ben Alexin kirjoittamasta elämäkerrasta Sören Kierkegaard : ajattelijan elämä. Luvussa Sisäinen elämä Alex sanoo, että Kierkegaardin elämä oli yhtä pitkää rukousta. Rukous on ainut kieli, joka paljastaa ihmisen todellisen identiteetin. Sivulla 69 on muutama muukin rukous.
Teos on saatavilla esimerkiksi Lappeenrannan kirjastosta.
Internetistä löytyy melko huonosti suomalaista musiikkia miditiedostoina. Häämusiikkia en valitettavasti onnistunut löytämään. Tässä kuitenkin joitakin linkkejä kysymistäsi aiheista.
Useita satoja vanhoja virsiä (sanat + sävel-miditiedostona)
http://www.h-y.fi/sv/svindex.html
Suomalaista midikaraokea:
http://koti.mbnet.fi/karaoke/
Muita karaoke-sivuja:
http://gamma.nic.fi/~raimom/karaoke/linkit.html
http://www.niehs.nih.gov/kids/music.htm
http://www.midikaraoke.com/
Selaa myös Kotisataman deitin linkit (sis. linkkejä mm. äänitiedostoihin)
http://deitti.kotisatama.net/suomi/link.php?pag=5&cat=evr
Sinikka Nopolasta löytyy tietoa sekä kirjoista että internetin kirjailijasivustoilta.
Kirjoihin pääset käsiksi tekemällä asiasanahaun esimerkiksi Oulun kaupunginkirjaston Verkkokirjasto Introssa http://oukasrv6.ouka.fi:8001/?formid=find2 Kirjoita asiasanakenttään nopola, sinikka. Saat tulokseksi kirjat, joissa on tietoa hänestä. Esimerkiksi: Kotimaisia nykykertojia 4 (BTJ Kirjastopalvelu 2005) ja Miten minusta tuli lasten- ja nuortenkirjailija (BTJ Kirjastopalvelu 2004).
Internetistä hänestä löytyy tietoa esimerkiksi Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelista http://www.nuorisokirjailijat.fi/nopolasinikkajatiina.shtml ja Sanojen aika -kirjailijatietokannasta http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=424&lang=FI
Rahojen arvoista on Kemin kaupunginkirjaston kokoelmissa useita hintaluetteloita. Suomen rahat arvohintoineen 2005: keräilijän opas (2005) on yksi uusimmista luetteloista. Luettelo on lainattavissa kirjastostamme. Emme valitettavsti voi sanoa sinulle suoraan kyseisen rahan hintaa, koska luettelon mukaan rahan kunto määrittelee sen arvon. Kysymäsi rahan tämänhetkiset arvot kyllä löytyvät ko. luettelosta. Tervetuloa kirjastoon!
Hei,
Ota ystävällisesti ensin yhteyttä Iisalmen Sanomien toimitukseen, puh. 017-83511 tai säköpostiin toimitus@iisalmensanomat.fi. Kysy haluamaasi lehteä tai kopiota suoraan heiltä.Jos tämä tie ei onnistu, niin toimi seuraavasti.
Ota yhteyttä Iisalmen kaupunginkirjastoon, puh. 017-2723500 neuvonta tai sähköpostitse iisalmi.kirjasto@iisalmi.fi.
Voit myös ensimmäisen vaihtoehdon jälkeen olla yhteydessä kirjastoomme, jolloin asia kulkee kaukolainana kauttamme.
Ystävällisesti
Kemin kaupunginkirjasto/Leena Pitkänen, osastonjohtaja
Anna Perälän kaksiosainen teos "Suomen typografinen atlas 1642-1827" vuodelta 2000 (Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja) auttaa varmasti ainakin 1700-luvun ja 1800-luvun alun tekstien suhteen. Vanhojen kirjojen luetteloinnissa ylipäätään on avuksi "Suomalaisten luettelointisääntöjen" osa "Vanhojen monografiajulkaisujen kuvailu" (Helsinki, Kirjastopalvelu 1993).
Rakkausromaaneja, joissa kuvataan erotiikkaa, seksuaalisuutta ja rakastelukohtauksia on kirjoitettu paljon. Turun kaupunginkirjaston tietokannasta voit tehdä aiheeseen liittyviä hakuja rajaamalla hakuehdoiksi vain kaunokirjallisuuden ja käyttämällä asiasanoina erotikkaa ja/tai seksuaalisuutta. Tällaisella haulla löytyy mm. seuraavia teoksia:
Alanne, Outi: Neiti N:n tarina (2002)
Coelho, Paulo: Yksitoista minuuttia (2006)
Groult, Benoite: Rakastajatar (1989)
Melissa, P: Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa (2005)
Nedjma: Manteli: intiimi kertomus (2004)
Vanhempaa eroottista kirjallisuutta Turun kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavilta kirjailijoilta:
Apollinaire, Guillaume: esim. Hirveä Hospodar ja nuoren Don Juanin urotyöt (1972)...
