Lassi on Lauri-nimen hellittelymuoto. Lauri taas on peräisin latinalaisesta nimestä Laurentius, "laakerinlehdillä seppelöity". Pyhän Laurentiuksen mukaan on nimetty Suomessakin monia keskiaikaisia kirkkoja.
Markus on johdettu latinalaisesta Marcus-nimestä, joka on johdettu sodanjumala Marsin nimestä, "Mars-jumalalle pyhitetty".
Lähde: Kustaa Vilkona: Etunimet, 1993.
Hyvää uutta vuotta myös Sinulle! Kirjoittamalla Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkiston hakusanoiksi Marjatta ja etunimet löydät aiemmin annetun vastauksen. Samoin Anne-nimen selitys löytyy kirjoittamalla arkistoon sanoiksi Anne ja etunimet. Kirjastoissa on erilaisia nimikirjoja, joista löytyy selitykset ainakin suomalaisille nimille
Suomalaisen kirjallisuuden seuran (http://www.finlit.fi ) ja Suomen kirjallisuuden tiedotuskeskuksen (http://dbgw.finlit.fi/fili/index.php ) ylläpitämästä käännöstietokannasta (http://dbgw.finlit.fi/fili/kaan.php ) löytyvät tiedot suomalaisen kirjallisuuden käännöksistä vuodesta 1853 alkaen. Englanniksi käännettyä kaunokirjallisuutta voi hakea seuraavasti: valitse pudotusvalikosta genreksi proosa ja yläpuolella olevasta pudotusvalikosta käännöksen kieleksi englanti. Lisärajauksen voi tehdä koskemaan julkaisuaikaa. Lopuksi paina Hae-painiketta.
Kooste ruotsalaista kaunokirjallisuutta englanniksi löytyy osoitteesta http://www.swedishbookreview.com/ . Skandinaavista kirjallisuutta voi hakea mm. Wikipediasta (vapaa Internet-tietosanakirja...
Pääkaupunkiseudun kirjastoiden kokoelmiin ei kyseistä musiikkikasettia valitettavasti kuulu. Neuvoisin Teitä kääntymään Helsingin kaupunginkirjaston kaukopalvelun puoleen joko vierailemalla jossakin Helsingin kirjastossa ja laatimalla virkailijan kanssa kaukopalvelupyynnön tai suoraan verkossa osoitteessa http://www.lib.hel.fi/fi-FI/forms/kaukopalvelupyynto.asp Kaukopalvelu Suomessa maksaa neljä euroa. Ko äänitettä löytynee ainakin Rovaniemen kirjastosta, tosin vuodelta 1981.
Tunnetuimmat tällaiset maalaukset ovat Albert Edelfeltin, jonka signeerauksissa toisinaan E oli W:n näköinen (”Porvoo Linnanmäeltä”, ”Aihe Porvoonjoelta”, ”Porvoonjoessa uivia poikia”), mutta voisiko taulun omistaja olla tietämätön, että tekijä on Edelfelt?
Myös suomalainen merimaalari Alexander Wilhelms (1886-1972) saattaisi olla kyseinen tekijä.
Yksiselitteisen vastauksen saa parhaiten Valtion taidemuseosta Ateneumista p., 09- 173 361, jossa hyvin luultavasti tiedetään, kuka taiteilija signeerasi teoksensa tuolla tavoin
Tiedonhaun aloittaminen yleisistä joulukirjoista on viisasta jo sen takia, että monet joulutavoistamme ovat saksalaista alkuperää tai Saksan kautta levinneitä (kuusi, useat joululaulut, jouluseimi). Yleisenä johdantona voisi lisäksi toimia v. 2000 ilmestynyt kirja 'Saksanmaalla : kansanelämää keskiajalta nykypäivään' / Matti Räsänen ja Outi Tuomi-Nikula (ISBN 951-746-142-9). Jouluseimiperinteestä eri maissa on tietoa Outi Kecskemetin 'Seimikirjassa' (ISBN 951-627-076-X). Joululaulujen ja -virsien alkuperää esitellään mm. seuraavissa kirjoissa: 'Taas kaikki kauniit muistot' / Reijo Pajamo (ISBN 951-0-11444-8) ja 'Rakkaimmat joululaulut ja niiden tekijät' / Markus Similä (ISBN 951-20-6173-2) sekä nettisivulla http://evl.fi/Virsikirja.nsf/...
Olin yhteydessä Helsingin kaupunginkirjaston hankinta- ja luettelointitoimistoon. Mullan alla -sarjan neljättä tuotantokautta ei valitettavasti ole mistään saatavilla, ei edes kaukopalvelun kautta muualta Suomesta. Sen painos on aikoinaan loppuunmyyty. Pahoittelemme tilannetta.
Mainitsemanne lyhenteet tarkoittavat kuten arvelittekin s.l.=sine loco 'ei painopaikkaa' ja s.a.=sine anno 'ei paino-vuotta (tai kustannusvuotta)'. Lyhenteitä löytyy esim. seuraavista kirjoista: ///Risto Rantala: Uusi lyhennesanakirja, 2003///,///Veli Valpola: Suuri sivistyssanakirja, 2000///, ///Arto Kivimäki: Summa summarum, 1998///.
Useissa kehityspsykologian teoksissa käsitellään koko ihmisen elämänkaarta, myös minän ja persoonallisuuden kehittymistä eri vuosikymmeninä.
Esimerkiksi seuraaviin teoksiin kannattaa tutustua:
Dunderfelt, Tony, Elämänkaaripsykologia, WSOY, 1997
Ihmisen elämänkaari, Otava, 1992.
Lieve
Wais, Mathias, Ihmisen elämänkaari - Aikuiselämän kriisit ja kehitysmahdollisuudet, Suomen antroposofinen liitto, 2002.
Vuorinen, Risto, Minän synty ja kehitys : ihmisen psyykkinen kehitys yli elämänkaaren, WSOY, 1998.
Berger, Kathleen Stassen, The developing person through the life span, Worth, 2000.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa Helmet-aineistohausta, http://www.helmet.fi/ . Lisää aiheesta voit etsiä valitsemalla aihehaun ja käyttämällä esimerkiksi...
Suomenkielellä tosi-tv:stä on kirjoitettu mm. Lähikuva-lehdessä (mm. Veijo Hietala: Tosi-tv. Neorealismia vai realismin simulaatiota. Lähikuva 4/2000.
Veijo Hietala ja Ari Honka-Hallila: Todellisuuden paluu televisioon. Lähikuva 1/1992. Bill Nicols (suom. Juha Wakonen): Todellisuuden ja television rajoilla. Lähikuva 1/2001.)
Elokuva-arkiston kirjastosta löytyy jonkin verran englanninkielistä kirjallisuutta tosi-tv:stä. Kirjaston tietokantaa voi selata netissä,
löytyy osoitteesta www.sea.fi/kirjasto. Kirjasto on avoin kaikille,
puh. 09-615 40 213.
Frank-monihausta löytyi asiasanalla 'tosi-tv' runsaasti materiaalia
(mm. Teemu Lampisen pro-gradu "Tosi-tv iltapäivälehtien juttuaiheena.
Tosi-tv-ohjelmat 2000-luvun menestysformaattina ja...
Sarjan ohjaajan nettisivulta
http://www.cinziathtorrini.com/italiano/content/view/6/32/
löytyy tieto, että (italialaista) dvd:tä voi tilata seuraavalta taholta:
Ufficio Collezionisti Mondadori
collez@mondadori.it
Tel. +39 02 92 73 53 53
(Mondadori on suuri italialainen kustannusyhtiö.)
Kyseistä dvd:tä voi tiedustella myös seuraavista helsinkiläisistä elokuva-alan liikkeistä:
Filmifriikki (Hämeentie 48, puh. 09-750 243)
Pieni Leffakauppa (Aleksis Kiven katu 10, puh. 09-726 0050)
Nuortenkirjallisuus määritellään tietosanakirjassa näin:
"Nuortenkirjallisuus = nuorille lukijoille suunnattu kirjallisuus. Nuoret lukijat ovat lukijoita, jotka eivät enää lue lastenkirjallisuutta, mutta eivät myöskään ole kokonaan siirtyneet aikuisten kirjallisuuteen. Tämän vaiheen katsotaan alkavan 10. ikävuoden paikkeilla." (Ote tietosanakirjasta Factum: Uusi tietosanakirja)
Nuortenkirjallisuudella tarkoitetaan siis tietyn ikäisille lukijoille, varhaisnuorille ja nuorille, suunnattua kirjallisuutta.
Lisää tietoa esim. nuortenkirjallisuuden historiasta löydät aihetta käsittelevistä tietokirjoista, kuten:
Kirjaseikkailu: lasten- ja nuortenkirjallisuuden opas; toim. Tuula Korolainen.
Luovaa iloa: nuorisokirjailijoiden vuosikymmeniä; toim....
Mainitsemiasi Joanna Cambellin kirjoja ei jostain syystä ole hankittu pääkaupunkiseudun kirjastoihin, vaikka ne ovat ilmestyneet jo muutamia vuosia sitten (Glory saa haastajan on vuodelta 2003, Ongelmia näköpiirissä Cindy on ilmestynyt vuonna 2004 ja Erottamattomat vuonna 1999). Voi olla,ettei niitä enää ole saatavissa kirjojen kustantajalta.
Laitoin kuitenkin Helsingin kaupunginkirjaston hankintaan pyynnön että kirjoja tarjottaisiin helsinkiläisille kirjastoille jos niitä on vielä myynnissä.
Sinun kannatta katsoa muutaman viikon kuluttua Helmet-tietokannasta onko kirjoja tullut kirjastoihin tai kysyä asiaa lähikirjastostasi.
Idolsista löytyi Johanna Leppiniemen tekemä pro gradu -tutkielma Matkalla poptähteyteen: tutkimus Idolsista ja sen kilpailijoista.
Tutkielma löytyy Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan kirjastosta, mutta sitä ei valitettavasti saa kotilainaan.
Tosi-tv:stä sen sijaan löytyy enemmän kirjallisuutta:
1) Kivistö, Katja
Selviytyjät, idolit ja heikot lenkit : tosi-tv -ohjelmien vastaanotto nuorten keskuudessa
Mikkelin ammattikorkeakoulu, 2004
Mikkelin ammattikorkeakoulu. B, Artikkeleita, opinnäytetöitä, tiedotteita
951-588-130-7
2) Understanding reality television
London : Routledge, 2005
0-415-31795-9
3) Johnson, Steven
Kaikki huono on hyväksi : miten populaarikulttuuri tekee meistä älykkäämpiä
Helsinki : Terra Cognita, 2006
952-...
Verkkohaulla saatiin seuraavaa aineistoa. Google-haku hakusanalla oppimimisaihio tuotti useita viitteitä. Tässä muutama
http://www.cs.uta.fi/~jt68641/ipopp/aihiot.htm
Oppimisaihio eli Learning Object (LO) on uudenlainen tapa tuottaa ja säilyttää sähköisissä oppimisympäristöissä käytettävää sisältöä.
http://virtlab.joensuu.fi/materiaali/LO.pdf
Käytössämme on myös kasvatusalan Eric-tietokanta, jossa esiintyy käsite learning object (LO).
Kannattaa ottaa yhteyttä esim. Jyväskylän yliopiston kirjastoon, jossa on kasvatustieteeseen erikoistunutta henkilökuntaa ja alan laajat kokoelmat
http://kirjasto.jyu.fi/showtext.php?lang=fin&keyword=palvelut-kysy-kirj…
Henni (samoin kuin Henna) on Johanna-nimen kutsumamuoto. Johanna puolestaan on Johanneksen sisarnimi. Sen alkuperä on heprean kielessä ja merkitys "Jumala on armollinen". Henni-nimellä on nähty yhteys myös Henrikin sisarnimeen Henriikkaan. Henrik on pohjoismainen muoto saksan Heinrich-nimestä, joka tulee sanoista hagan (hovi) + rich (mahtava).
Henni-nimi otettiin suomalaiseen almanakkaan vuonna 1973.
(Lähde: Pentti Lempiäinen, Suuri etunimikirja)
Moniammatillisuudesta on kirjoitettu paljon. Loimaan kirjastosta löytyvät nämä kirjat: Isoherranen, Moniammatillinen yhteistyö, Metteri ja Alanikkola, Moniammatillisuus ja sosiaalityö. Muita ovat mm. Viittala, lasten yhteinen varhaiskasvatus, erityisestä moninaisuuteen, Karila ja Nummenmaa, Matkalla moniammatillisuuteen: kuvauskohteena päiväkoti, Hyvönen, Moniulotteista ja moniammatillista yhteistyötä muutosten keskellä: tutkimus perusterveydenhuollon mielenterveystyöstä, Linden, Terveydenhuollon sosiaalityö moniammatillisessa toimintaympäristössä.
Aiheesta on myös paljon tutkimuksia ja artikkeleita. Tutkimuksia voit hakea yliopistojen aineistotietokanta Lindan kautta (http://www.lib.helsinki.fi/kirjastoala/linnea/LINDA.htm) ja...
Seinorkäyttäjiä varten oa ainakin yksi tietokoneopas, jossa käyttöjärjestelmänä on Windows XP. Se on Sannikka, Ulla: Seniorin tietokoneopas, josta on ilmestynyt 4.uud. p. 2004
