Mitään suoranaisia ohjeita mökkitien rakentamiseen sisältävää kirjaa ei valitettavasti kokoelmistamme eikä tietokannoistamme löytynyt. Aihetta sivuavaa kirjallisuutta, josta mahdollisesti saattaisi olla apua on mm. Hartikainen, Olli-Pekka : Tietekniikan perusteet. 2003
Hämäläinen, Esko : tiekunta ja tieosakas 2004: yksityis- tien hallinnon ja kunnossapidon perusteet. 2004.
Kuusiniemi, Kari : Maa-, vesi- ja ympäristöoikeuden
käsikirja. 2000.
Metsätien kunnossapito. 2003.
Lainsäädännön kannalta mökkitien rakentamista koskevaan kysymykseen on vastattu aiemmin. Vastaus löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=9db6…
Internetistä löytyi pari linkkiä aiheesta :http://www.mainio.net/...
Täsmällistä tietoa Suomessa julkaistuista lasten ja nuorten äänikirjoista ei ole, mutta prosentuaalisesti niiden osuus julkaistuista kirjoista on hyvin pieni. Kustannusosakeyhtiö Otavasta kerrottiin, että esim. tänä keväänä Otava julkaisee kymmenen lasten äänikirjaa. Kustannusyhtiöt WSOY, Tammi ja Otava ovat tehneet yhteistyötäkin markkinoidakseen äänikirjoja, mutta niiden myynti on siksi pientä, ettei niitä ainakaan lähiaikoina olla julkaisemassa kovin paljon.
Eläinkirjoista (esim. Uusi Zoo)löytyy tietoa viskatsasta eli pampakaniinista. Tämä sinsillalaji elää Etelä-Amerikassa, jossa se on tunnetuimpia jyrsijöitä. Viskatsa elää kuivilla aroilla, jonne se kaivaa laajoja käytävä- ja pesäjärjestelmiä. Niissä asuu useita perhekuntia.
Päivisin viskatsat oleilevat näissä koloissaaan, mutta lähtevät illan tullen syömään ruohoa, juuria ja kuorta. Ne löytävät helposti tiensä myös lähiseudun viljelyksille, joissa ne aiheuttavat suurta vahinkoa. Tämän vuoksi niitä on ryhdytty aktiivisesti hävittämään.
Viskatsaa metsästetään niiden lihan ja nahan takia. Lihaa paikalliset ihmiset pitävät maukkaana, nahasta he tekevät vaatteita ja kehräävät karvoista lankaa. Myös kondorit, ketut ja villikoirat ovat...
Niila on saamelainen muunnos Nikolauksesta, minkä nimen kalenteriin on tuonut Pyhä Nikolaus, hyväntekijä ja merenkulkijoiden suojeluspyhimys. Samaa juurta ovat nimet Niilo, Niko, Nilla ja Nikke. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan Suomessa on tällä hetkellä 239 Niila-nimistä henkilöä. https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1
Nikita on venäläinen muunnos nimestä Niketas, joka tarkoittaa voittajaa, voittamatonta, sekin alunperin pyhimysnimi.
Saamelaisia nimiä nimipäivineen löytyy Yliopiston nimipäiväalmanakasta. Sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla saa HelMet -tietokannasta http://www.helmet.fi/ Internetistä ei kysymääsi saamelaisten nimien hakukonetta löytynyt.
Lähteet : Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja...
Kelan perhe-etuustilaston mukaan v. 2005 Suomessa maksettiin vanhempainpäivärahaa 51 234 isälle
http://www.kela.fi/it/kelasto/kelasto.nsf/NET/111006121450TL/$File/Perh…
Runouden historiasta löydät tietoa esimerkiksi seuraavista teoksista:
- Palmgren: Johdatus kirjallisuustieteeseen
- Suomen kirjallisuus, osa 8: kirjallisuuden lajeja.
Sananlaskujen teoriaan ja tutkimukseen on perehdytty Outi Lauhakankaan teoksessa Puheesta ihminen tunnetaan.
Anna Säärelä on Kittilässä syntynyt, nykyään Rovaniemellä asuva runoilija, joka on julkaissut omakustanteena runoteoksen Tämä punajaspis sinijaspis. Teos löytyy Rovaniemen, Tornion ja Ylitornion kirjastoista.
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy useita Ilkka Remestä (oik. Petri Pykälä) koskevia kysymyksiä.
Suositeltuja lähteitä ovat mm. kirjailijan omat kotisivut http://www.ilkkaremes.com ja http://fi.wikipedia.org/wiki/Ilkka_Remes
Wikipedian mukaan Ilkka Remes on kertonut käyttävänsä salanimeä, koska ei halua profiloitua vain jännityskirjailijaksi ja haluaa tulevaisuudessa kirjoittaa muutakin. Saman lähteen mukaan kirjailija asuu Espanjassa.
1990-luvun lopussa suunniteltiin Remeksen esikoistrillerin, Pääkallokehrääjän filmaamista (Keskisuomalainen 23.9.1998).
Remes käsikirjoitti yhdessä Antti Jokisen kanssa Jokisen ohjaaman lyhytelokuvan Bioterror. Elokuva esitetty televisiossa vuonna 1999.
Televisiossa on esitetty vuosina 2002...
Piirala-nimestä löytyy maininta teoksessa Pirjo Makkonen - Sirkka Paikkala, Sukunimet, Otava 2000. Tämä teos kirjoittaa Piirala-nimestä seuraavaa: Piira(i)sten asumia taloja on kutsuttu usein Piira(a)loiksi. Utajärvellä Piirala-nimi on tullut talon uusien asukkaiden sukunimeksikin. Esim. Henric Piirala 1781 Utajärvi. Teksti viittaa Piirainen-nimeen, joka puolestaan on tunnettu vanhastaan sukunimenä Laatokan Karjalassa, Savossa, Kainuussa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Sukunimi on tekstin mukaan peräisin venäjän Spiridon-nimestä. Piiroinen ja Piironen -muotoiset sukunimet ovat tunnettuja Pohjois-Karjalassa.
Tämä Sukunimet-teos on myös Kuusankosken kirjaston kokoelmissa.
"Popmusiikkia" kappaleen sanat ja nuotit ovat ainakin seuraavissa teoksissa:
Ismo Alanko: Lokaa ja kuita: 27 laulua levyiltä vuosilta 1989-2002
Juutilainen, Esa-Markku: Intro
Molemmat kirjat näyttäisivät tällä hetkellä olevan Valkealan kirjastossa paikalla, ja Juutilaisen Intro on myös Kouvolan kaupunginkirjastossa hyllyssä tällä hetkellä.
Kari Hotakaisen Näytän hyvältä ilman paitaa (WSOY 2000, käännetty myös saksaksi nimellä Ohne Hemd) voisi olla kiva. Kieli on tosin osittain nuorten puhekieltä, mutta jos pystyt hankkimaan myös saksankielisen luettavaksesi niin se voi helpottaa.
Reija Kaskiaho kirjoittaa realistisia nuortenkirjoja ja aiheita on teiniraskaudesta (Rastas, WSOY 2005) koulukiusaamiseen (Veitsenterällä, WSOY 2004) ja perheväkivaltaan (Ajolähtö, WSOY 2006).
Kirsi-Marja Niskasen Vastaamatta jääneet puhelut (Otava 2006) kertoo autokolarissa kuolleen pojan ystävistä ja surutyöstä.
Salla Simukka on yksi nuorten elämää parhaiten kuvaavia nykykirjailijoitamme. Kipinä (WSOY 2006) ja Virhemarginaali (WSOY 2007) kertovat Prometheus-leirillä ystävystyvistä Tapiosta ja...
Charmian Hussey on brittiläinen arkeologi, joka kirjoitti romaanin Salaisuuksien laakso alunperin pojalleen parikymmentä vuotta sitten.
Kirjailijalta ei ole käännetty suomeksi muita kirjoja. En löytänyt tietoa, että häneltä olisi edes ilmestynyt muita teoksia.
Kirjan takaliepeessä on hänestä lyhyet tiedot. Kirjan kustantaja on Gummerus, mutta heidän sivuillaan ei ole kirjailijasta tietoa. Internetistä hänestä löytyy hieman tietoa seuraavalta sivulta: http://www.mqmagazine.co.uk/issue-15/p-48.php
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Adeliina viettää nimipäiväänsä 16. joulukuuta.
Alviina nimelle Lempiäinen ei anna kirjassaan nimipäivää, koska nimen juuret levittäytyvät monelle taholle.
Myöskään Vienomarille ei mainita nimipäivää.
Kotimaisten kielten tutkimuskeskus (www.kotus.fi/index.phtml?s=452 .) antaa ohjeita nimipäivän viettämiseen silloin, kun nimi ei sisälly almanakan nimiluetteloon: nimipäivää voi viettää samalta kuullostavan nimen päivänä tai vaikkapa toisen nimen päivänä. Vienomaria voisikin onnitella esimerkiksi Vienon päivänä 15. kesäkuuta tai Marin päivänä 2. heinäkuuta.
Johanna Thydellistä löytyy runsaasti nettisivuja esim. googlen kautta, suomeksi näyttäisi olevan ainakin joitakin kirjaesittelyjä. Hän on syntynyt 14.11.1980 Smoolannin Nässjössä, mutta on elänyt nuoruutensa Värnamossa. Ylioppilastutkinnon jälkeen hän on asunut Tukholmassa, jonka yliopistossa hän opiskelee kirjallisuuden- ja elokuvantutkimusta. Jo lukiolaisena hän rupesi kirjoittelemaan paikallisiin sanomalehtiin säännöllisesti ja jatkaa edelleenkin, vaikka ei enää asukaan kotiseudullaan. Rintasyöpään sairastuneen äitinsä hän menetti 13-vuotiaana. Tätä aihetta hän käsittelee esikoisteoksessaan 'Katon kokoinen tähtitaivas', joka sai v. 2003 arvostetun August-kirjallisuuspalkinnon nuorten- ja lastenkirjallisuuden sarjassa. Varsinainen...
Vanhojen rahojen hintatietoja löytyy teoksesta Suomen rahat arviohintoineen 2005. Kirjaa näkyy olevan myös Haminan kirjastossa. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/
saat lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Vanhoista rahoista on kysytty usein aikaisemmin. Selaa vastauksia Kysy kirjstonhoitajalta -palvelun arkistosta osoitteesta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Hakusana: rahat
Tammen kultaisia kirjoja on julkaistu tähän mennessä 181 nimikettä.
Lisätietoja kyseisestä lastenkirjasarjasta saat Kustannusosakeyhtiö Tammen sivuilta: www.tammi.fi/
