Kia on lyhentymä Kristiinasta (Saarikalle: Suomaölaiset etunimet Aadasta Yrjöön, s. 192. Kristiina-nimen historiasta voit lukea etunimikirjoista, joita löytyy kirjastosta pääasiassa luokasta 88.2903. Voit etsiä niitä suoraan hyllystä tai kirjaston LASTU-aineistotietokannasta asiasanalla "etunimet". Etunimikirjoja on myös käsikirjastossa, josta niitä ei lainata mutta niitä voi lukea kirjastossa jos kaikki lainattavat kappaleet ovat lainassa. Tietopalvelusta voi pyytää apua kirjojen etsimisessä.
Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx löytyy vastauksia samaan kysymykseen: Kohtaan "etsi arkistosta" kirjoita kristiina etunimet tai kia etunimet tai kiia etunimet niin voit lukea aiempia...
Keski-Suomen Nellin kautta voi hakea ERIC:stä (Education Resources Information Center), josta löytyy valtavasti kokotekstiartikkeleita ja artikkeliviitteitä kasvatuksen alan teksteihin. Nellin Monihaussa voit keskittää haun pelkästään ERIC:iin, ja hakea esimerkiksi asiasanoilla (kohtaan aihe) "higher education", "development" ja "europe". Tässä edellämainituilla sanoilla tehty esimerkkihaku:
http://www.nelliportaali.fi/V/9F35YSV1331Q539KQ5CMTA3GCPUUQHCD34J44I83J…
Viitteitä tulee noin tuhat, joten kannattaa kokeilla muillakin hakusanoilla. Jyväskylän yliopiston Nellistä löytyy useampiakin (11) kasvatusalan tietokantaa, mutta useimmat niistä ovat käytettävissä vain yliopiston verkossa eli niitä täytyy mennä käyttämään Jyväskylän yliopiston...
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Kansallisbiografia- tietokannasta löytyivät mm. säveltäjät Emil Genetz ja Robert Kajanus, joiden teoksia on sävelletty 1880- luvulla. Genetzin teoksia ovat Herää Suomi (1881) ja Terve Suomeni maa (1887-1888); Robert Kajanuksen Kullevon surumarssi (1880).
Varpu Vilkuna on syntynyt 18.10.1951. Hän on koulutukseltaan nuoriso-ohjaaja ja tiedottaja. Hän on maatalon emäntä Nivalassa ja toimii myös paikallislehden toimittajana.
Varpu Vilkuna on julkaissut nuortenkirjat Rulla 1991, Tuhkasiivet 1993,Tumma nauha 1996, Kaislatien kaveri 1997 ja Marmoritaivas 1998 sekä runokokoelman Nimetyt kivet 1994.
Lisää Varpu Vilkunan kirjailijantyöstä voit lukea esimerkiksi kirjoista Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 2 ja 3. Kirjojen saatavuustiedot Helsingin kaupunginkirjastossa löydät Helmet-aineistotietokannasta http://www.helmet.fi/
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
löydät lisätietoa Varpu Vilkunan kirjoista. Kirjoita hakuruutuun sanat...
Skogsrået on runo jota Sibelius on säveltänyt. En ole löytänyt painettua versiota suomennoksesta mutta Lasse Pöysti lausuu runoa Lahden kaupunginorkesterin levytyksessä
Sibelius, Jean (säv.)
Skogsrået, orkesteri, op15 / Sibelius
The Wood-Nymph, op. 15 (1894) : Ballade pour orchestre = Metsänhaltija / Johan (Jean) Julius Christian Sibelius
Djursholm : Grammofon AB BIS, p1996
1 CD-äänilevy (62 min 8 sek) : DDD + esite- ja tekstiliite
Complete Sibelius ; 39
BIS-CD-815
Levyn liitteessä esittelyteksti sekä runojen sanat englanniksi, saksaksi, ranskaksi ja suomeksi.
Mainittujen Toiset kengät-, Siniset mokkakengät- ja Kuolema savolaiseen tapaan- kirjojen lisäksi kenkäteema löytyy aikuisten kaunokirjallisuudessa mm. kirjoissa Pentti Haanpää: Yhdeksän miehen saappaat, Oiva Arvola: Kenkähullun matka, Irja Virtanen: Punaiset kengät, Ellery Queen: Kenkäparin arvoitus, Henning Mankell: Italialaiset kengät, Scott Westerfeld: Niin eilistä, Tellervo Rouhiainen: Peilaajatyttö ja mustankiiluvat kengät, Jennifer Weiner: lainakengissä ja Niilo Laaksonen: Pieni poika ja isot saappaat.
Jalkine-aiheisia novelleja ovat Kawabata, Yasunari: Kesäkengät (kokoelmassa Kämmenenkokoisia tarinoita), Prisvin, Mihail: Vaarin huopatossut (kokoelmassa Mille nauratte: valikoima neuvostohuumoria ja -satiiria), Pälsi, Sakari:...
Lyhyesti sanottuna yhteistä kaikille fantasiakirjallisuuteen kuuluville teoksille on jotain sellaista, joka ei kuulu jokapäiväiseen elämäämme. Se jokin voi olla täysin kuvitteellinen maailma, taikuus tai jokin muu yliluonnollinen elementti.
Laajempia fantasiakirjallisuuden määritelmiä löydät vaikka seuraavista teksteistä: Vesa Sisättö: Johdanto (teoksessa Ulkomaisia fantasiakirjailijoita, BTJ 2003) ja Johanna Sinisalo: Fantasia lajityyppinä ja kirjailijan työvälineenä (kirjassa Fantasian monet maailmat, BTJ 2004).
HelMet-kirjastoalueen kirjastoautojen aikautaulut löydät HelMet-sivuilta www.helmet.fi. Alhaalla, keskellä keltaista aluetta on otsikko Kirjastojen aukioloajat. Kaupunginkirjaston nimeä napsauttamalla saat näkyviin kirjastojen aukioloajat. Kirjastoautojen pysäkkiaikataulu on alimmaisena listassa.
Jos etsit muiden kuntien kirjastoautojen aikatauluja, niin mene sivustolle www.kirjastot.fi ja siitä edelleen Kaikki kunnankirjastot - hae kirjastoa. Hakutoiminnolla voit näppärästi hakea pelkästään kirjastoautoja.
Voit järjestää arvonimet järjestykseen Tuulikki Holopaisen Sihteerin & assistentin käsikirjasta löytyvän arvonimien luokituksen avulla. Se pohjautuu Tasavallan presidentin asetukseen arvonimistä (Finlex 381/2000).
Raha on Suomen 90-vuotisen itsenäisyyden kunniaksi lyöty erikoisraha, joka laskettiin liikkeelle juuri ennen vuoden 2007 itsenäisyyspäivää. Tietoa rahasta mm. täältä:
http://www.kolikot.com/raha/1837
Rahaa on myyty 2 eurolla eli sen normaalilla arvolla.
Vaasan kaupunginkirjastossa ei ole Minna Canthin teoksiin perustuvia elokuvia, mutta niitä voi kaukolainata kauttamme. Elokuvia löytyi muista kirjastoista kaksi kappaletta eli näytelmiin Murtovarkaus ja Anna-Liisa perustuvat vhs- elokuvat.
Erilaisista kansanparannuksista on olemassa paljon kirjoja.Kalevalaisesta kansanparannuksesta löytyy tietoja esim. seuraavista kirjoista: Kansanparannus eilen ja tänään (1987), Rytkölä, Heikki, Kainuun ja Karjalan parantaja (1998), Santavuori, Risto, Loitsu:Kalevalan avain (2001), Kansa parantaa (1983).
Kirjastojen kokoelmista tai tietokannoista ei löytynyt tietoa Wilenius-sukunimestä. Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun (https://192.49.222.187/Nimipalvelu/default.asp?L=1) mukaan Suomessa Wilenius on tai on ollut nimenä 602 suomalaisella. Apua voisi löytyä Suomen sukututkimusseurasta ja heidän palveluistaan:
http://www.genealogia.fi/
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Rupert Brownin Prejudice : its social psychology -teosta ei valitettavasti ole HelMet-kirjastojen kokoelmissa. Se löytyy Helsingin yliopiston kirjastolaitoksen kokoelmista, joten voit varata sen yliopiston opiskelijakirjastosta.
Erityisiä sirkusmusiikkiäänitteitä voit etsiä Pirkanmaan kirjastojen yhteisestä Piki-verkkokirjastosta (pikikirjastot.fi) asiasanoilla sirkus ja musiikki. Aineistolajiksi voit valita cd-levyn. Löytyneet teokset -näytöllä näkyvät julkaisujen nimet ja klikkaamalla julkaisun nimeä näet julkaisun tarkat tiedot, esim. mitä kappaleita äänitteellä on. Saatavuus-sarakkeesta voit tarkistaa, missä kirjastossa aineisto on. Tarkempia ohjeita musiikkiaineiston hakuun löydät sivulta http://www.tampere.fi/kirjasto/mushaku ja sieltä tässä tapauksessa kohdasta Asiasana.
Oman kuntasi eli Vammalan kirjastossa ei näytä olevan sirkusmusiikkiäänitteitä. Oman kunnan ulkopuolelta muista Piki-kirjastoista voit varata hyllyssä olevaa aineistoa seutuvarauksena...
Hei!
Cajander on suomentanut Wolseyn repliikin seuraavasti:
Hyvästi, vähä hyvä, mikä jää! Hyvästi iäks, kaikki suuruuteni!
Se ihmisen on osa; tänään kasvaa Ujoa toivon tainta, huomenna Jo kukkii, loistaa täydess' uhkeudessaan, Ja sitten tulee halla, turmahalla, Ja - ihminen kun varmana jo levoss' Odottaa suuruutensa kypsyntää - Se juureen puraisee ja hänet kaataa Niinkuin nyt minunkin.
Runon tekijä on kyllä venäläinen klassikko, mutta vanhempaa polvea, nimittäin Ivan Krylov. Runo on nimeltään "Tiedonhaluinen" ja se sisältyy Krylovin suomennosvalikoimaan "Tarinoita".
Inge Ojalan "Sori, että mä olen olemassa" on suomennettu viron kielestä. Englanninkielisenä kirjaa ei löydy. Ilmeisesti sitä ei ole edes käännetty englanniksi.
