Sarja on Patricia Wreden Lumotun metsän kronikat-sarjaa.
1) Lohikäärmeen prinsessa 2001
2) Lohikäärmeen etsintä 2001
3) Lohikäärmeen retkikunta 2002
4) Lohikäärmeen kummilapsi 2002
sisältää nämä 4 kirjaa ja ne on luokiteltu Fantasia-kirjallisuudeksi, meillä Rikhardinkadun kirjastossa ne löytyvät Satufantasia-hyllystä.
Mahdatteko tarkoittaa humoristista Kaksipolvista trikoota eli juhlavalaa, nimeltään Itsenäinen Suomi 80 vuotta. Se lausuttiin 5.12.1997 kirkonkellojen soiton jälkeen.Sitten seurasi onnittelulaulu Suomi-neidolle. Tämä onnittelulaulu oli tuolloin Sä kasvoit neito kaunoinen.
Juhlavala löytyy osoitteesta http://www.vtt.fi/inf/julkaisut/muut/1990s/tiedokas197.pdf
Vuoden 1866 10 pennin arvo vaihtelee sen mukaan, missä kunnossa kolikko on.
2€ Raha on huomattavan kulunut, sen yksityiskohdat ovat epäselviä.
6€ Raha on tasaisesti kulunut korkeimmista kohdista, mutta lähes kaikki yksityiskohdat ovat selviä. Yleisvaikutelma on vielä miellyttävä.
45€ Rahan korkeimmissa kohdissa on hyvin pieniä käsittelyn jälkiä, muuten yksityiskohdat ovat teräviä. Leimakiiltoa ei enää ole.
250€ Rahassa ei ole kulumisen jälkiä ja sen pinta on ehjä ja leimakiiltoinen, mutta toisinaan lievästi tummunut.
Jos raha on virheetön ja täysin leimakiiltoinen, sen arvoa ei ole määritelty ja se kuuluu harvinaisiin rahoihin. Tällöin kolikon arvo on korkeampi.
Jos rahassa ei ole normaali vuosiluku (1866), vaan viimeinen "6" on stanssattu...
Kirjaston asiakkaidensa käyttöön hankkimien kuvatietokantojen aineisto on periaatteessa tarkoitettu epäkaupallisiin tarkoituksiin. Kaupallisiin tarkoituksiin, esitteiden ja markkinointikirjeiden kuvitukseksi, voi
hankkia varsin edullisesti tarvitsemansa kuvan esim. palvelusta stock.xchng ( www.sxc.hu ), missä on harrastajien kuvaamaa korkeatasoista valokuva-aineistoa. Palvelun kautta tilatun kuvan hinta on 1 USD, käyttötarkoituksesta riippumatta.
Hakusanalla konttaaminen ei kirjastojärjestelmistä osumia saada. Hakua pitää hieman laajentaa. Hauilla:
motorinen kehitys vastasyntyneet
motorinen kehitys vauvat
saadaan tuloksia. Helmet-hausta löytyy esim. kirjat:
Lapsen liikkumisen kehitys : ensimmäinen ikävuosi / Salpa, Pirjo Helsinki : Tammi, 2007
Vauva oppii liikkumaan : lapsen ensimmäinen vuosi / Barbara Zukunft-Huber ; suomentanut Taina Juvala, Kirjayhtymä, 1991
http://www.helmet.fi/search*fin/X
Helsingin yliopiston kirjastojen yhteinen kokoelmaluettelo Helka on myös vapaasti selattavissa osoittessa http://www.helsinki.fi/helka
Terveystieteiden keskuskirjasto Medic tietokanta antaa muutamia artikkeleita:
Motoriset ongelmat ja oppimisvaikeudet kulkevat käsi kädessä : liikunta...
Nuudelikeiton ohjeita löytyy internetistä kauppojen ja eri firmojen sivuilta, esim. osoitteista http://tavaratalot.stockmann.fi/portal/suomeksi/herkku/reseptit/keitot/… , http://www.elisa.net/ruokajaviini/reseptit/?id=R000414 , http://www.kitchen.philips.com/fi%5FFI/?origin=SEA&gclid=CI7Gq-vb6I8CFQ… ja http://pastanjauhantaa.blogspot.com/2006/08/kana-nuudelikeitto.html
Ihan Googlen avulla niitä voi katsoa asiasanoilla nuudelikeitto and resepti.
Kirjallisuutta aiheesta on myös. Kimiko Barberin teoksessa Nuudelit kerrotaan myös keitoista. Lisäksi teoksissa, jotka käsittelevät Kiinan, Japanin tai esim. Thaimaan ruoanvalmistusta, on melko varmasti ohjeita myös nuudelikeitoista.
Helsingin kaupunginkirjaston hankintaosastolta kerrottiin, että asiaa on pohdittu, mutta ainakaan lähiaikoina se ei ole toteutumassa. Syynä ovat ainakin tekijänoikeusasiat ja muutkin palvelun kalleuteen liittyvät asiat.
Laulun nimi on Vihanneslaulu, säveltäjää tai sanoittajaa ei tiedetä. Se alkaa näin: Kukkuu, kukkuu pikkupottu nukkuu. Laulu on ainakin Armi & Lemmikit –äänitteellä (c-kasetilla vuodelta 1993), jolla on muitakin lastenlauluja. Nämä tiedot ovat peräisin Violasta, Suomen kansallisdiskografiasta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Laulua lauletaan samalla nuotilla kuin suomalaista kansanlaulua Kukkuu kukkuu kaukana kukkuu. Sen nuotit löytyvät muun muassa Kultainen laulukirja - 400 suosikkilaulua ja Laula, laula lapseni - 44 lastenlaulua -laulukirjoista.
Kasettia ei näytä kirjastoista löytyvän, eikä sitä ilmeisesti ole nuottinakaan kirjastoissa. Laulun sanat (ainakin pari erilaista versiota) löytyvät esim. Ylex...
Talvirenkaita on käytettävä joulukuusta helmikuun loppuun. Käyttöpakko koskee henkilö-, paketti- ja kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautoja sekä perävaunuja, joiden kokonaismassa on yli 750 kg ja enintään 3,5 tonnia. Jos vetoautossa on nastarenkaat on niitä käytettävä myös em. perävaunussa.
Renkaat voivat olla joko nastallisia tai nastattomia, talvirenkaassa on merkintä M tai MS. Talvirenkaiden kulutuspinnan pääurien syvyys on oltava vähintään 3 mm. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnan keskialueella.
Vesiliirron tai loskaliirron kehittymiseen vaikuttaa ratkaisevasti ajonopeus, sekä lisäksi renkaan malli, leveys ja varsinkin kuluneisuus. Siksi suositeltava urasyvyys onkin...
Kirjastoista löytyy kysyttyä teosta lainattavaksi varsin monessa kirjastossa. Kirjastot eivät laadi poistetuista ja myytävästä aineistosta luetteloita, joten tietoja myytävänä olevista kappaleista ei ole saatavilla.
Täällä on englanninkielinen ohje (lintulaudat):
http://mdc.mo.gov/nathis/woodwork/ww1/
Sivulta avautuvassa pdf-dokumentissa (linkki sivun alareunassa) on yksityiskohtaiset ohjeet lintulaudan rakentamiseksi.
Suomenkielisiä lintulautohjeita:
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
1) http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
2)
http://www.peda.net/verkkolehti/karttula/pihkainmaki/nikkaroi?m=content…
Tällä sivulla http://www.linnunpontto.com/ näkee erilaisten lintupönttöjen strategiset mitat, joiden perusteella lintupönttö on helppo valmistaa.
Huugo on harvinaisempi muoto Hugo-nimestä. Hugo-nimen lähtökohtana on muinaissaksan sana hugi, jolle on tarjottu sellaisia merkityksiä kuin ’mieli’, ’sielu’, ’sydän’, ’tahto’ ja ’ymmärrys’. Hugo on nimen latinalainen asu. Kansainvälisiä vastineita Hugolle ovat mm. ranskan Hugues, italian Ugo ja englannin Hugh, josta ovat muodostuneet hellittelymuodot Hewie, Hughie ja Huey. Hugoon on yhdistetty myös englantilainen sukunimi Hudson.
Hugo oli Suomen almanakassa 1700- ja 1800-luvuilla. Nykyisin se on ruotsinkielisessä almanakassamme. Vuodet 1890-1928 nimi oli suomalaistetussa muodossa Huugo. Katolinen kirkko tuntee monia Hugo-nimisiä pyhimyksiä, ja nimeä on tehnyt tunnetuksi myös ranskalainen kirjailija Victor Hugo (1802-1885).
Hugo oli...
Kyseessä saattaa olla saksalaisen Lisa Tetznerin teos ”Hannun maailmanmatka”. Suomentanut Sivi Kortelainen. Helsinki, Tammen nuorisonkirjoja 3 (1944). Kirja on julkaistu alkujaan saksaksi vuonna 1929.
Kirjassa Hannu seikkailee jäniksen selässä lentäen ympäri maailmaa. Matkanteko painottuu Yhdysval-toihin, mutta piipahtaa Hannu Suomessakin.
Lisätietoa kirjasta ja kirjailijasta löydät esimerkiksi tästä englanninkielisestä linkistä:
http://www.answers.com/topic/lisa-tetzner-1
Kirja löytyy myös Turun kaupunginkirjaston kokoelmista. Voit tarkistaa teoksen saatavuuden kirjaston Aino-aineistotietokannasta, jonka löydät täältä: http://www.turku.fi/aino
Kirjaa kannattaa kysyä antikvariaateista. Netissä toimivia antikvariaatteja löydät esim....
Päivämäärä 22.7.2007 kirjoitetaan kiinaksi 二零零七年七月二十二日. Numerot nollasta kymmeneen kirjoitetaan kiinaksi seuraavasti:
nolla 零
yksi 一
kaksi 二
kolme 三
neljä 四
viisi 五
kuusi 六
seitsemän 七
kahdeksan 八
yhdeksän 九
kymmenen 十
Kiinaa voi kirjoittaa internetissä osoitteessa http://www.chinese-tools.com/tools/ime.html käyttäen pinyin-latinisointijärjestelmää (http://fi.wikipedia.org/wiki/Pinyin).
Google-haku sanalla heinäseipäät tuottaa paljon ideoita käyttötavoiksi. Seipäitä on käytetty mm. aitoina, verhotankoina aurinkosuojatelineinä, lyhtypylväinä, sisustuselementteinä, seinäpaneelina, kukkatelineinä, kasvitukina.
Valitettavasti Kerstin Johanssonista ei tunnu löytyvän tietoja suomen kielellä, vaikka hänen kirjansa "Näkymätön Elina" olikin paljon esillä mm. kirjan pohjalta tehdyn elokuvan ansiosta.
Sipilä, Sirkka s. 1.5.1920 Jurvassa ; k. 29.12.1964. Imatralla. Puoliso: Niilo Mineur 1943-49. SF:n Filmikoulu. Vuosina 1939-1950 esiintyi tärkeissä tehtävissä noin 20 elokuvassa. Naispääosia 10.
Vuodesta 1963 oli näyttelijänä Imatralla.
Lähde: Mitä missä milloin elokuvakirja. (Otava 1972) sekä
www.elonet.fi
Annamaija Katajan päiväämättömän Apu-lehden artikkelin mukaan
hänellä oli tytär ja hän oli välillä ns. porvarillisessa ammatissa Helsingissä.
Lähde: Suomen elokuva-arkiston leikearkisto.
Kuolinsyy ei ole tiedossa.
Monien kirjastojen mukaan suomenkielistä termiä ei ole, mutta ainakin näitä termejä on käytetty joissakin kirjastoissa: luokkasarja, kouluille lainattavat kirjasarjat, oheislukemistot. Ilmeisesti ei siis ole ainakaan yhtä, kaikkien käyttämää vastinetta.
