Tässä muutamia ehdotuksia: Satuseikkailu kirjastossa (Marja-Leena Mäkelä kertoo satutuokion järjestämisestä ja opastaa vankalla kokemuksellaan); Sadun voimat: lapsi tuo sadun tullessaan (toim. Johanna Jokipalto. Teoriaa ja käytäntöä asiantuntija-artikkeleihin koottuna); Lukuleikki: sadut seuraksi, kirjat kavereiksi ja lorut lelukoppaan (toim. Turunen & Jokela. Esimerkkituokioita ja kirjavinkkejä); Satulinnan saleissa: opitaan arvoja satujen ja laulujen avulla (Hilkka Ylönen); Loihditut linnut: satujen merkitys lapselle (Hilkka Ylönen). Suosittelen myös osallistumista kirjaston satutunnille, joka on maksuton ja avoin tilaisuus. Aikataulut ovat mm. kirjaston nettisivuilla. Lastenkirjastonhoitajat tuntevat lastenkirjallisuutta ja...
Erkki Melartinin Nuorten laulukirjassa III, op134B, olevan laulun Kotia kohti sanat on kirjoittanut Hilja Haahti. Laulu alkaa: "Vain kaukaa, kaukaa viittoen kotimme harja hohtaa..."
Sukunimi Heijari on peräisin ruotsin sanasta 'hejare', hakkaaja tai pukari. Antreassa Karjalan kannaksella Heijari on ollut sekä sukunimi että talonnimi. Etunimi Frans on muunnos nimestä Franciscus. Nimen teki tunnetuksi munkkijärjestön perustaja Franciscus Assisilainen. http://fi.wikipedia.org/wiki/Franciscus_Assisilainen
Alkuperäisestä nimestä on monia erikielisiä muunnoksia; esim. italian Francesco, englannin Frances, ranskan Francois, Franco, puolan Franek ja unkarin Ferenc.
Lähteet: Lempiäinen Pentti: Suuri etunimikirja, WSOY, 1999
Mikkonen Pirjo - Paikka Sirkka: Sukunimet, Otava, 2000
Lumon kirjasto, jonka palautuslaatikkoon olit kirjasi jättänyt, on lauantaina avoinna klo 10-16. Palautuslaatikko on tarkoitettu nimenomaan aukioloaikojen ulkopuolella tapahtuvaa palautusta varten, ja silloin palautuspäiväksi tulee aina seuraava aukiolopäivä. Viime lauantaina laatikko oli tyhjennetty ennen aamukymmentä, ja seuraava tyhjennyskerta on vasta maanantaiaamuna.
Jatkossa kannattaa tuoda palautukset sisälle kirjaston palautusautomaattiin, niin ne tulevat heti käsitellyksi.
Tällä kerralla on poikkeuksellisesti viikonlopusta kertyneet maksut, 0,80 € otettu pois.
Muutamia ehdotuksia tässä:
Jalava, Matti: Vinkkilän pojan kuvia 1950- ja 1960-luvuilta (2003) sisältää n. 270 valokuvaa.
Larjama, Olavi: Rautila, kuntakeskuksesta kesäkyläksi (2000) sisältää myös paljon valokuvia paikallishistorian lisäksi.
Upouusi Nostalgia-niminen kirjanen esittelee Vehmassalmen 1963 valmistuneen tanssilavan. Alkuosan kuvat lienevät kiinostavia.
Kivi ja multa - Vehmaan kulta (1995) kertoo nimensä mukaisesti vehmaalaisesta kiviteollisuudesta ja sisältää monia valokuvia.
Vehmaan VPK:n 50 vuotta -historiikista löytyy kuvia myöskin.
Hannes Vuorisalmi on kirjoittanut Vakkasuomalaisen talonpojan muistelmia ja Muistelmia Vehmaalta vuosisadan vaihteen tienoilta. Veikko Päiviön Ennen pikitietä ja Kivinen kalupakki -romaanit...
Jaana on lyhentymä monesta eri nimestä, joiden lopussa se tai sitä lähellä oleva äänneyhtymä toistuu, kuten esim. Otteliaana, Juliaana, Marjaana ja Tatjana. Juliaana on 300-luvulla surmansa saaneen naismarttyyrin nimi ja lähtöisin Julianus-nimestä. Marjaana on Maria-nimeen (merkitys ilmeisesti "toivottu lapsi") juontuvan Marjan eräs muoto. Samaan nimiryhmään kuuluvat myös esim. Marjatta ja Marianna. Otteliaana tai Otteljaana on muinaissaksalaista alkuperää olevan Otto-nimen merkitys "tilallinen", "varakas") sisarnimi. Tatjana on peräisin Vähä-Aasiasta, mutta se on tunnettu myös Karjalassa.
Jenni on peräisin Johanna-nimestä, joka on alkuaan heprealainen nimi ja merkitsee "Jahve on armollinen".
Nimien yleisyyden ennustaminen 20 vuoden...
Ainakin seuraavat teokset käsittelevät kyseistä teemaa :
Utriainen, Terhi : Alaston ja puettu : ruumiin ja uskonnon ääret. Vastapaino, 2006.
Taivaallista seksiä : kristinusko ja seksuaalisuus / toimittaneet Minna Ahola, Marjo-Riitta Antikainen ja Päivi Salmesvuori. Tammi, 2006.
Mustavuori, Jaana-Mirjam : Elämän juurilla : ruumiillisuus ja läsnäolo. Kirjapaja, 2007.
Näen Jumalan toisin : kristinuskon feministisiä tulkintoja / toimittaneet Pauliina Kainulainen ja Aulikki Mäkinen. Kirjapaja, 2006.
Jumalan silmissä ihme : puhetta seksuaalisuudesta, ruumiillisuudesta ja sukupuolisuudesta/Eija Järviö…et al. Aids-tukikeskus, 2006. http://www.aidstukikeskus.fi/sivut/media/ihme_taitto.pdf
Kirjojen sijainti- ja saatavuustiedot pääkaupunkiseudulla...
Helmet-hausta löytyy julkaisu:
Kirja, kirjavampi, sanomalehti - ulkoasukierre ja suomalaisten sanomalehtien ulkoasu 1771-1994 / Pekka Mervola
http://www.helmet.fi
Helmetin lehtihaussa on linkit mikrofilmattuihin lehtiin sekä HelMet-varastolehtiluettelo. Pasilan kirjastosta löytyy 1920-luvun sanomalehtiä sekä mikrofilmattuna että alkuperäisessä muodossa.
http://www.helmet.fi/search~S2*fin/X
Pasilan kirjaston uutisaluelle mikrofilmeistä on mahdollista ottaa kopioita.
Laajempi kokoelma kotimaisia mikrofilmattuja sanomalehtiä löytyy Kansalliskirjaston Lehtisalista.
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/kokoelmat/kansallis…
Kovin paljon aiheestasi ei näytä olevan kirjoitettu. Internaattipedagogiikka-sanalla ei tietoa löytynyt. Kannattaa ehkä hakea sisäoppilaitokset-sanalla. Vuonna 1984 on julkaistu Heikki Sederlöfin teos Sisäoppilaitostutkimus. Teosta arvioidaan myös artikkelissa Internaattiyhteisö pedagogisena mahdollisuutena (Siljander: Aikuiskasvatus 1986, nro 2, s. 101-103). Kansanopisto-lehdessä (1985, nro 7, s. 7-9) on Kyllikki Tiensuun artikkeli aiheesta nimellä Pedagogiikkaa viime vuosisadalta.
Muita teoksia mm.
- Kansanopiston sosiaalipedagoginen työ ja internaattiasuminen / Anne Männistö, Mirva Salminen (1983)
- Sisäoppilaitoksen oppimisympäristön haasteet / Toni Vanhatalo (2006)
- Arkea ja juhlaa Jyväskylän seminaarissa [Elektroninen aineisto] :...
Mikkelin maakuntakirjaston kokoelmat eivät sisällä seurakuntien mikrofilmejä, sen sijaan niitä löytyy Mikkelin maakunta-arkistosta. Maakunta-arkisto lainaa mikrofilmejä niihin Suomen kirjastoihin, joiden kanssa se on solminut kaukopalvelusopimuksen. Lainaus on maksullista.
http://www.narc.fi/Arkistolaitos/mma/kaukolainaus.htm
Kaukolainatilaukset tehdään aina oman kirjaston kautta.
Kirja lienee Kora Gädke-Timmin kirjoittama ja Nelly Jurveliuksen kuvittama "Sinikello : legendoja kasveista". Kirja on ilmestynyt saksaksi 1978 ja suomennettu 1980.
Luontoaiheisista legendoista on kysytty aiemminkin. Vastaus löytyy sivulta
www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=29136693-dd74-4fa…
Darren Shania ja hänen teoksiaan koskevaan kysymykseen on vastattu jo aiemmin:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=a69460d1-d…
Jugendtyyli, Edwardiaaninen tyyli tai La Belle Époque nimityksillä kuvataan tyylisuuntaa, joka vaikutti 1800-luvun lopulta ensimmäiseen maailmansotaan asti.
1800-luvun pukeutumisesta Euroopassa on kysytty tällä palstalla aiemmin. Alla olevasta linkistä löytyvät nämä vastaukset. Niistä saataa olla sinulle hyötyä.
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=0f1099dc-7…
Edellä mainittujen lisäksi löytyy jugend-pukeutumisesta tietoa Tampereen nukkemuseon verkkojulkaisusta Kerro, kerro, kuvastin. http://www.tampere.fi/nukkemuseo/nayttelyt/kerrokuvastin.html
Myös seuraavalla nettisivulla käsitellään jugendajan pukeutumista:
http://www.vintageblues.com/history_main.htm
Sirkka Kopiston kirjassa Muodin vuosikymmenet (Museovirasto,...
Uusin Seitsemän tassua ja Penny on nimeltään Hulluttelevat
pingviinit. Kirja ilmestyy ennakkotietojen mukaan viikolla 6/2008. Kirja on tilattu Lahden kaupunginkirjastoon ja siitä voi tehdä varauksia. Lasten- ja nuortenkirjoista ei mene varausmaksua.
Nimi Albin tulee latinan sanasta albus, 'valkoinen, kirkas'. Almanakassa Albin on 1.3. muistona Angersin (Länsi-Ranska) piispasta Albinuksesta. Albinus-muodossa nimi ilmestyi suomalaiseen kalenteriin ensi kerran vuonna 1488.
Otteljaana (myös muodossa Ottiliana, Otteliana, Ottilia) on Oton sisarnimi. Otto-nimen merkitys on 'tilallinen, varakas'. Lähtökohdaltaan Otteljaana kuuluu laajaan saksalaiseen ja ranskalaiseen nimiryhmään, joka on kehittynyt vanhoista Od-, ja Ot-alkuisista nimistä. Katolilaisessa perinteessä on lukuisia tähän nimiryhmään kuuluvia pyhimyksiä, mm. Pyhä Oda, Autuas Oda eli Odette ja Elsassin suojelupyhimys Odilia eli Ottilia.
Lisää tietoa suomalaisista etunimistä löytyy tässäkin vastauksessa lähteinä käytetyistä...
Valitettavasti ei mistään Seinäjoen kaupunginkirjastoon hankituista etunimikirjoista löytynyt selitystä nimelle Jiia. Esimerkiksi Rea Lehtosen kirjoittamasta teoksesta Aarnu, Evena, Vinjami: 1700 ehdotusta etunimeksi ei nimeä löytynyt.
Kuitenkin Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun (Etunimihaku) mukaan viidelle naiselle on annettu nimeksi Jiia 1980-2007. Palvelu löytyy osoitteesta https://192.49.222.187/Nimipalvelu/
Seuraava sanakirja löytyy pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta: Finsko-bosansko-finski rjecnik = Suomi-bosnia-suomi-sanakirja / Cemer, Enes. Helsinki : Finn Lectura, 1997.
Kirjasta voi tehdä kaukolainapyynnön oman kotikirjaston kautta.
Pentti Lempiäisen "Suuri etunimikirja" kertoo, että Aleksi nimi on Aleksanterin ja Aleksiksen lyhentymä. Nimi on ollut Aleksis Kiven syntymäpäivän 10.10. mukaan Suomen almanakassa vuodesta 1919.
Mikael Ilveksen perheestä ja nuoruudesta ei ole saatavilla tietoja. Voit ehkä yrittää kysellä hänen kustantajaltaan WSOY:lta. Vuonna 1994, jolloin Mikael Ilveksen kirja "Eläinlääkäri puussa" ilmestyi, hän kertoi hiukan itsestään Kirjakauppalehden numerossa 7/1994, muttei mitään perheestään eikä nuoruudestaan.
Silver Creekin nelikko -sarjan kirjoittajaksi on merkitty Beth Kincaid. Tämän nimistä henkilöä ei ole oikeasti olemassa. Nimimerkin takana on kirjailija K.A. Applegate, joka on kirjoittanut mm. Animorphs-, Everworld- ja Remnants-sarjoja. Wsoy:n sivuilla on tietoa Applegatesta http://www.wsoy.fi/index.jsp?c=/author&id=312. Englanninkielellä tietoa löytyy enemmän mm. Wikipediasta:
http://en.wikipedia.org/wiki/K.A._Applegate
Kirjasarjasta ei ole kovin paljon tietoa saatavissa.
Pollux-kerhosta http://www.polluxinfo.com/ kannattaa kysyä lisää.
Sarjasta on suomennettu kolme kirjaa:
Takaisin satulaan, Voiton huumaa ja Romanssin pauloissa
